| Puomi-sanan genetiivi |
269 |
|
|
|
Puomi-sanan genetiivimuoto on puomin.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/puomi?searchMode=all
Sana kuuluu taivutustyyppiin 5.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/info/reading-howto#reading-how…
https://kaino.kotus.fi/sanat/nykysuomi/taivutustyypit.php |
| Missä tilanteissa ihmisistä saa ja missä ei saa puhua sanalla "se"? |
513 |
|
|
|
Tiivistetysti voidaan sanoa, että yleiskielessä "hän" viittaa ihmiseen ja "se" eläimeen, asiaan tai esineeseen, mutta puhekielessä ja monissa murteissa näitä persoonapronomineja voidaan käyttää myös toisin.
Lisää tietoa löytyy esim. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta.
Kielitoimiston ohjepankki: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/487
Minna Pyhälahden kirjoitus "Voiko ihminen olla 'se'?": https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
Hanna Lappalaisen kirjoitus "Hän vai se?": https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/blogiarkisto/hanna_lappalainen/han… |
| Suomessa ja virossa ei substantiiveja jaeta sukuihin. Entä muut sukukielet, kuten unkari tai saame? Vrt. ruotsin en/ett, saksan der/die/das, ranskan un/une. |
235 |
|
|
|
Kaikkia uralilaiseen kielikuntaan kuuluvia kieliä yhdistää se ominaisuus, että niissä ei ole kieliopillista sukua.
"Pitkälle sodanjälkeisiin aikoihin saakka oli tavallista eri kieliä (mm. uralilaisia) kuvattaessa mainita, että niissä ei ole kieliopillista sukua, vaikka tämä kategoria esiintyy maailman kielten selvässä vähemmistössä (jos kohta juuri sellaisissa historiallisesti tärkeissä kuin indoeurooppalaiset ja seemiläiset)."
Lähde:
Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat |
| suomen kielen kielioppisäännöt |
515 |
|
|
|
Ainakin seuraavista kirjoista löytyy mainitsemasi kielioppisäännöt ja paljon muutakin. Osasta on useampi painos, merkitsin listaan uusimman.
- Iisa, Oittinen & Piehl: Kielenhuollon käsikirja (Yrityskirjat 2012)
- Harmanen, Kaipainen & Murto: Uusi apulainen : kieliopas (Laatusana 2009)
- Leino: Suomen kielioppi (Otava 2015)
- Eronen: Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas (Kotimaisten kielten keskus 2017)
- Hakulinen: Iso Suomen kielioppi (SKS 2004). Tämä taitaa olla kattavin suomen kielen kielioppikirja mutta laajuutensa vuoksi ei ehkä käytännöllisin. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on julkaissut siitä verkkoversion, joka löytyy täältä: https://kaino.kotus.fi/visk/etusivu.php |
| Miten lainausmerkkisessä vuoropuhelussa pisteet ja pilkut kirjoitetaan kun puhuja ilmoitetaan sanotun virkkeen välissä? Esim: "Pakko myöntää", sanoi mies, … |
488 |
|
|
|
Olet ensimmäisessä esimerkissäsi aivan oikeassa. Eli asia kirjoitetaan pilkulla, jos johtolause on keskellä.
Kielikellon sivuilla esimerkkejä lainausmerkkien ja välimerkkien käytöstä, tässä sinun lausetta vastaava lause: ”Ampui mies”, kirjoittaa Aleksis Kivi, ”ja kiirahtipa mesikämmen nurmelle nurin.”
Ajatusviivaa en käyttäisi noin lainausmerkkien kanssa, vaan sitä voi käyttää erikseen vuorosanaviivana. Silloinkin johtolauseen jälkeen tulee pilkku.
Kielikellon esimerkki: – Onneksi pahimmat talvikelit ovat takanapäin, jatkoi kuljettaja, – kyllä niitä riittikin!
Lisää lainausmerkkien ja vuorosanaviivojen käytöstä voit lukea kielikellon sivuilta:
Lainausmerkit ” - Kielikello
Vuorosanaviiva - Kielikello |
| Miksi jos sanotaan, että on esim. etsinyt jotakin paljon, niin sanotaankin, että vähän minä olen etsinyt sitä? |
358 |
|
|
|
Hei!
Sana vähän sopii yllättävän moneen yhteyteen. Kysymyksessäsi mainitussa esimerkissä se on niin sanottu vahvistussana, jonka tehtävä on kirjaimellisesti vahvistaa lauseessa esiintyvää ilmausta. (Kielitoimiston sanakirja, viitattu 5.5.2022)
Vahvistussanojen roolia on pohdittu kattavammin esimerkiksi tässä Turun Sanomien kolumnissa (viitattu 5.5.2022), jossa esitellään muitakin sanoja, joita voidaan käyttää samalla tavalla nurinkurisesti kuin sanaa vähän. |
| Milloin sana "reuna" voidaan liittää yhdyssanaan? |
1256 |
|
|
|
Hei!
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan yhdyssanalla tarkoitetaan peräkkäin asetettujen sanojen muodostamaa merkityskokonaisuutta. Sanajonon ensimmäinen sana on joko perusmuodossa tai omistusmuodossa oleva substantiivi eli nimisana, joka ilmaisee asiaa tai esinettä. (Kielitoimiston ohjepankki, viitattu 27.4.2022)
Toinen vaihtoehto yhdyssanalle on sanaliitto, jossa sanat voivat muodostaa merkityskokonaisuuden myös erikseen kirjoitettuna. Se, missä yhteydessä käytetään yhdyssanaa ja missä sanaliittoa, on mutkikkain osuus. Tässä avuksi voi olla esimerkiksi ns. merkitystesti, jossa sanajonoon kuuluvat sanat kirjoitetaan sekä yhteen että erikseen. Tämän jälkeen pohditaan, muuttuuko sanajonon... |
| Onko oikeinkirjoitusta se että muodostaa verbistä johdannaisia adjektiiveja -va, -vä-päätteisiksi niin kuin esimerkiksi voi muuttaa positiivisen adjektiivi… |
532 |
|
|
|
Verbistä tunnuksella -va, -vä muodostettavat muodot, esim. juokseva, opettava ovat partisiippeja, jotka ovat verbin nominaalimuotoja eli verbimuotoja, jotka taipuvat kuten nominit (esim. substantiivit).
Ison suomen kieliopin verkkoversio
Oikeinkirjoitus liittyy oikeaan kirjoitusasuun, Kielitoimiston sanakirjassa tämä kuvataan tätä vallitsevaksi tavaksi kirjoittaa jtak kieltä.
Kotus OIkea oikeinkirjoitus
Kielitoimiston ohjepankki |
| Lääkärismies, mestarismies, pappismies. Mistä se ässä sanan keskelle on tullut? Kuuluuko nimismies samaan kastiin? Kirvesmies sentään ei ?. |
508 |
|
|
|
Yhden varteenotettavan hypoteesin kysymyksessä mainittujen sanojen perusmuotojen s-pidentymästä yhdyssanoissa on esittänyt kielitieteilijä Lauri Hakulinen. Hän on nomininjohtimia käsitellessään viitannut tämäntyyppisiin sanoihin analogiasyntyisinä yhdyssanatapauksina, jolloin ne jäljittelisivät -nen-loppuisten sanojen -s-loppuisia yhdyssanamuotoja (esimerkiksi hevonen ~ hevos-).
Ison suomen kieliopin mukaan vakiintuneita s-yhdyssanamuotoja on parikymmentä, ja kukin niistä esiintyy vain yhden tai muutaman edusosan yhteydessä.
Lauri Hakulinen, Suomen kielen rakenne ja kehitys
Iso suomen kielioppi, §416
https://kaino.kotus.fi/visk/etusivu.php |
| Panin merkille yllättäen, että kirjoissa on näköjään pilkkusääntöjen noudattaminen vähän niin ja näin. Onko se jokin tyylikeino vai miksi suomentajat eivät… |
433 |
|
|
|
Pilkkusäännöille on paikkansa ja niitä tulee noudatta asiateksteissä kuten tietokirjallisuudessa. Kaunokirjallisuus, jonka edustajiin Alice Munro kuuluu, on yksi taidemuoto. Kaunokirjallisten tekstien ei tarvitse noudattaa kielioppisäännöksiä.
Jos alkuperäiskielisessä kirjassa on käytetty taiteilijan vapautta ilmaisussa, kääntäjän tulee välittää teksti samanlaisena käännettävälle kielelle. Kiire tai huono perehtyneisyys voivat aiheuttaa käännökseen huolimattomuuksia, vaan muutoin pilkuttomuus tai muu kieliopista poikkeaminen ovat, kuten epäilit, taiteilijan käyttämiä tyylikeinoja.
Lähteet:
Käännetyt maailmat : johdatus käännösviestintään, Gaudeamus, 2015
https://pilkunviilaamo.fi/erot-suomen-ja-... |
| Laitetaanko kuvan päällä olevaan tekstin, missä mainitaan kohde tai henkilöt, loppuun piste? |
535 |
|
|
|
Kielitoimiston ohjepankissa todetaan kuvatekstistä mm. seuraavasti:"Kirjassa, uutistekstissä tms. kuvateksti on tavallisesti kuvan alla tai vieressä. Kun kuvatekstinä on kokonainen lause (jossa on persoonamuotoinen verbi kuten sopivat, tarttui), merkitään loppuun piste. Kun kuvatekstinä on nimi tai muu luettelomainen tieto, voi valita, käyttääkö pistettä vai ei." |
| Onko englannin sanoilla "sick" ja "ill" jokin ero? |
1632 |
|
|
|
Cambridge dictionaryn mukaan Sick ja ill ovat molemmat adjektiiveja, jotka tarkoittavat, että henkilön terveydentila ei ole hyvä. Molempia voidaan käyttää sellaisten verbien jälkeen kuin be, become, seem tai feel. Ill-adjektiivia ei kuitenkaan yleensä käytetä ennen substantiivia, vertaa esim. a sick child vs. an ill child. (jälkimmäistä ei käytetä)
Brittienglannissa "to be sick" tarkoittaa "antaa ylen", esim. He was sick on the sofa. Amerikanenglannissa se tarkoittaa yleistä huonovointisuutta.
https://dictionary.cambridge.org/grammar/british-grammar/ill-or-sick
|
| Mistä löytyisi kattava listaus vanhoista suomenkielisistä kielioppitermien nimistä (kuten kestämä = preesens)? |
644 |
|
|
|
1940- ja 50-luvulla ilmestyneissä suomen kieliopeissa vanhoja ja uusia nimityksiä käytetään usein rinnakkain. Näistä ehkä kätevin lähde terminologisessa mielessä on Lauri Merikallion Äidinkielen opas (WSOY, 1940), jonka loppuun liitetty kieliopillisten nimitysten hakemisto palvelee oivallisesti kaivatunlaisena listauksena. Merikallio puoltaa vahvasti suomalaisten kieliopillisten nimitysten käyttöä, ja ne ovatkin hänen kirjassaan vielä ensisijaisia: "vieraat" nimitykset esitetään suluissa "niiden varalta, jotka haluavat tutustuttaa oppilaansa myös näihin nimityksiin". |
| Onko nokkos oma itsenäinen sanansa? |
354 |
|
|
|
"Nokkos" ei ole itsenäinen sanansa vaan kyseessä on yhdyssanoissa käytettävä ns. yhdysosamuoto. Nen-loppuisten sanojen yhdysosamuoto muodostuu niiden s-loppuisesta konsonanttivartalosta. Muita esimerkkejä tästä muodosta ovat esimerkiksi perhoshaavi ja saapumisaika.
Lähteet: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=416
|
| Miksi kaksitavuiset sanat, joiden toinen tavu alkaa p-kirjaimella taipuvat eri tavalla? Esimerkiksi: - lupa - luvat, papu - pavut - pipo - pipot, tipu - tiput |
1085 |
|
|
|
Kyse on suomen kielen astevaihtelusta, jolla tarkoitetaan sanansisäisten konsonanttien vaihtelua. Ilmiö liittyy tietyin edellytyksin kirjaimiin p, t ja k, ja joskus myös kirjaimiin b ja g. Astevaihelun takia sanan vartalo voi muuttua, kun siihen lisätään pääte, esim. kuppi > kupissa, pöytä > pöydällä.
Astevaihtelun ulkopuolelle jää monia sanoja. Tällaiset sanat ovat usein uusia tai uudehkoja: lainasanoja, uudissanoja, slangi- tai deskriptiivisanoja tai nimiä, esim. muki > mukin, pupu > pupun.
Lisää tietoa Ison suomen kieliopin verkkoversiosta:
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=41
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=44 |
| Suuresti ärsyttää liitteen -han/-hän käyttäminen, sillä se tekee holhoavan tai alistavan vaikutelman. Viime aikoina ilmiö on yleistynyt. Mistä se on alkunsa… |
768 |
|
|
|
Liitepartikkelilla -han/-hän voidaan ilmaista monia asioita. Sillä voidaan vihjata, että asia on puhujalle ja kuulijalle jollain tavalla tuttu: Maijahan myöhästyy aina ('kuten tiedämme, Maija myöhästyy aina'). Sillä on myös mahdollista "lieventää" väitteitä, kysymyksiä ja käskyjä: Käytäthän maskia! mieltyy kohteliaampana kuin Käytä maskia!
Partikkelin ilmaisuja pehmentävän luonteen, johon kysymyksessä liitetiedoston perusteella viitataan, ovat kirjoituksissaan noteeranneet esimerkiksi Aarni Penttilä (Suomen kielioppi, 1957) ja Osmo Ikola (Nykysuomen käsikirja, 1974), joten mistään uudesta ilmiöstä ei sinänsä ole kyse. Myös Nykysuomen sanakirjaan sisältyvässä partikkelin semanttisessa tarkastelussa se on huomioitu.
Sen lisäksi, että -han... |
| Tietoa englannin ja suomen sanoista jotka lausutaan samoin |
1301 |
|
|
|
Samalla tavalla lausuttavat mutta eri asiaa merkitsevät sanat ovat homofoneja, samalla tavoin kirjoitettavat taas homografeja. Ilmiön yhteinen nimi on homonymia. (Tieteen kielipankki: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:homonymia)
Englannin kielessä homonymia on huomattavasti yleisempää kuin suomessa. Internetistä löytyy tällaisista sanoista eri laajuisia listoja, mm. seuraavilta sivuilta:
http://www.singularis.ltd.uk/bifroest/misc/homophones-list.html
https://onlineteachersuk.com/english-homophones/
https://7esl.com/homophones/
Suomen kielen homonyymejä käsitellään mm. näissä Kotimaisten kielten keskuksen artikkeleissa:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
https://www.kotus.fi/nyt/kotus... |
| Miten taipuu ruotsin kielen adjektiivi "försämrad" ? |
287 |
|
|
|
Försämrad on partisiipin perfektimuoto verbistä försämra eli sen taivutuksen löydät esim. kieliopista kohdasta partisiipit tai partisiipin perfekti. Taivutus on försämrad, försämrat, försämrade ja vertailu mera ja mest sanoilla.
Kotus suomi-ruotsi sanakirja, försämra, http://finsk-svenska.svenska.gu.se/suru_search.phtml?funk=Artiklar&inpu…
Verkosta löytyy suuri ruotsinkielinen kielioppi, osass 2, s.571 partisiipeista, https://svenska.se/grammatik/, mutta missä tahansa kirjastosta löytyvässä ruotsin kielen kieliopissa löydettävissä, esim. Lahti - Miettinen, Ruotsin keskeinen kielioppi. |
| Kirjoitetaanko maatilahallitus isolla vai pienellä? Tarkoitan siis entistä keskusvirastoa. |
855 |
|
|
|
Kielitoimiston ohjepankista löytyvät ohjeet alkukirjaimesta viranomaisten, virastojen ja oppilaitosten nimissä, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/203
Siellä sanotaan mm. näin: Valtionhallinto koostuu monenlaisista laitoksista, joiden nimet voivat olla hyvinkin erityyppisiä. Alkukirjaimen koko määräytyy yleensä sen mukaan, minkätyyppistä laitosta nimen loppuosa tarkoittaa. Isolla alkukirjaimella kirjoitetaan valtion keskushallinnon virastojen ja laitosten, valtionyhtiöiden, valtion oppilaitosten ja lakisääteisten eläkelaitosten nimet. Pienellä alkukirjaimella kirjoitetaan valtion keskushallinnon ylinten hallintoelinten ja ministeriöiden sekä tuomioistuinten ja poliisiviranomaisen nimet. Tarkempia ohjeita löytyy... |
| Onko tälle kieliopilliselle muodolle nimi? Esim. laulaa - laulahtaa. |
279 |
|
|
|
Kyseessä on momentaaninen verbijohdos.
Finnlectura: https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu2723.htm#Momentaan…
Tieteen termipankki: http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:momentaaninen
|
Kysy kirjastonhoitajalta