Tietoa englannin ja suomen sanoista jotka lausutaan samoin |
811 |
|
13.11.2020 |
|
Samalla tavalla lausuttavat mutta eri asiaa merkitsevät sanat ovat homofoneja, samalla tavoin kirjoitettavat taas homografeja. Ilmiön yhteinen nimi on homonymia. (Tieteen kielipankki: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:homonymia)
Englannin kielessä homonymia on huomattavasti yleisempää kuin suomessa. Internetistä löytyy tällaisista sanoista eri laajuisia listoja, mm. seuraavilta sivuilta:
http://www.singularis.ltd.uk/bifroest/misc/homophones-list.html
https://onlineteachersuk.com/english-homophones/
https://7esl.com/homophones/
Suomen kielen homonyymejä käsitellään mm. näissä Kotimaisten kielten keskuksen artikkeleissa:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…
https://www.kotus.fi/nyt/kotus... |
Miten taipuu ruotsin kielen adjektiivi "försämrad" ? |
197 |
|
20.10.2020 |
|
Försämrad on partisiipin perfektimuoto verbistä försämra eli sen taivutuksen löydät esim. kieliopista kohdasta partisiipit tai partisiipin perfekti. Taivutus on försämrad, försämrat, försämrade ja vertailu mera ja mest sanoilla.
Kotus suomi-ruotsi sanakirja, försämra, http://finsk-svenska.svenska.gu.se/suru_search.phtml?funk=Artiklar&inpu…
Verkosta löytyy suuri ruotsinkielinen kielioppi, osass 2, s.571 partisiipeista, https://svenska.se/grammatik/, mutta missä tahansa kirjastosta löytyvässä ruotsin kielen kieliopissa löydettävissä, esim. Lahti - Miettinen, Ruotsin keskeinen kielioppi. |
Kirjoitetaanko maatilahallitus isolla vai pienellä? Tarkoitan siis entistä keskusvirastoa. |
555 |
|
8.6.2020 |
|
Kielitoimiston ohjepankista löytyvät ohjeet alkukirjaimesta viranomaisten, virastojen ja oppilaitosten nimissä, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/203
Siellä sanotaan mm. näin: Valtionhallinto koostuu monenlaisista laitoksista, joiden nimet voivat olla hyvinkin erityyppisiä. Alkukirjaimen koko määräytyy yleensä sen mukaan, minkätyyppistä laitosta nimen loppuosa tarkoittaa. Isolla alkukirjaimella kirjoitetaan valtion keskushallinnon virastojen ja laitosten, valtionyhtiöiden, valtion oppilaitosten ja lakisääteisten eläkelaitosten nimet. Pienellä alkukirjaimella kirjoitetaan valtion keskushallinnon ylinten hallintoelinten ja ministeriöiden sekä tuomioistuinten ja poliisiviranomaisen nimet. Tarkempia ohjeita löytyy ohjepankista.... |
Onko tälle kieliopilliselle muodolle nimi? Esim. laulaa - laulahtaa. |
184 |
|
25.5.2020 |
|
Kyseessä on momentaaninen verbijohdos.
Finnlectura: https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu2723.htm#Momentaan…
Tieteen termipankki: http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:momentaaninen
|
Lukiossa käytimme saksankielen kielioppia ainkin vuosina 1951-1954. Kirjan tekijöitä en muista, mutta kielioppi oli hyvä. Haluaisin tuon kirjan. Mistä sen… |
156 |
|
5.5.2020 |
|
Olisiko kirjasi ollut joku allamainituista?
- M. A Jakobsson, Lyhyt saksan kielioppi, 1. painos 1945, 7. p. 1960
- Karl Östberg, Saksan kielioppi oppikouluja varten, 1943
- Liisa Bergius, Kertailijan ja ominpäinopiskelijan saksankielen apuvihkonen, 1. p. 1943, 2. p. 1947
- Karl Östberg, Suppea saksan kielioppi, 1945
Voit kysyä kirjaa kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta, kun kirjastot taas avataan. Omaksi kirjan voisi hankkia antikvariaatista.
|
Haluaisin tietää mikä sijamuoto on sanassa "edullisesti". Edullinen on adjektiivi, mutta onko edullisesti adjektiivin taivutusmuoto. En löytänyt tuolle netistä… |
374 |
|
19.2.2020 |
|
Edullisesti on päätteellä -sti muodostettu adverbi. Isossa suomen kieliopissa kerrotaan -sti adverbeista, että ne ovat rajatapauksia, mutta että niillä ei ole nominien taivutukselle tyypillisiä muotoja: http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=62 Johtamisen ja taivutuksen rajatapauksia ovat myös adjektiiveista muodostetut sti-loppuiset adverbit, esim. kauniisti, välittömästi. Produktiivisuutensa ja adjektiivin valenssin säilymisen perusteella niitä voisi pitää adjektiivin taivutusmuotoinakin, mutta toisaalta niillä ei ole nominitaivutukselle tyypillistä lukuoppositiota ja niiden muodostus on produktiivista vain adjektiiveista, ei muista nomineista. |
Miten sukunimen Dingle sijamuodot lausutaan? |
240 |
|
11.12.2019 |
|
Kielitoimiston ohjepankin mukaan taivutuspääte liitetään suoraan nimeen, kun nimen kirjoitusasu päättyy vokaaliin, olipa ääntyvä vokaali sama tai eri kuin kirjoitettu. Taivutuspääte liitetään suoraan silloinkin, kun kirjoitusasu päättyy vokaaliin mutta ääntöasu konsonanttiin. Monikossa e-loppuiset nimet taipuvat yleensä sellaisten e-loppuisten sanojen kuin nalle, jade mallin mukaan (esim. Duse [duuze] : Dusejen (~ Dusein) : Duseja : Duseilla).
Lisätietoa vieraskielisten nimien taivutuksesta Kielitoimiston sivuilla: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/479
|
Mikä on oikea adjektiivi sanalle neulanen? Esimerkiksi miten tulisi ilmaista, että havupuun neulanen on sininen tai keltainen? Olen nähnyt jossain jutussa… |
482 |
|
27.11.2019 |
|
Kielitoimiston sanakirja ei tunne sanaa neulasinen, eli se ei liene oikea muoto, vaikka sitä käytetäänkin. Sinineulasinen-muodossa on ehkä otettu mallia punakukkainen-tyyppisistä adjektiiveista.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Paras asiantuntemus on Kotimaisten kielten keskuksessa. Alla linkki heidän Kielineuvonnan puhelin -sivulleen:
https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonnan_puhelin |
Televisiosta tulee ohjelma, Kun sodan äänet ei vaimene? Eikö oikeaoppisempi muoto olisi "eivät"? |
313 |
|
27.11.2019 |
|
Olet aivan oikeassa. Kieliopillisesti oikein olisi taivuttaa kieltosana monikon kolmannessa persoonassa subjektin mukaisesti. Ehkä ohjelman nimeen on haettu puhekielisempää tunnelmaa, kun kieltoverbi on jätetty taivuttamatta. |
"Niilo alkaa jo muistuttaa samaa Niiloa mitä introssa on." "Niilo alkaa jo muistuttamaan samaa Niiloa mitä introssa on." Kumpi on kieliopillisesti oikein? |
243 |
|
26.11.2019 |
|
kielitoimistonohjepankki.fi: ”Koska alkaa tekemään on rakennetyyppinä tavallinen eikä aiheuta ilmaukseen monitulkintaisuutta, suomen kielen lautakunta hyväksyi sen yleiskieleen alkaa tehdä -rakenteen rinnalle (2014).
Monien kielenkäyttäjien mielestä rakenne alkaa tekemään ei kuitenkaan ole neutraali, minkä vuoksi sitä voi pitää yleiskielen rajatapauksena.”
Toisin sanoen molemmat lauseet ovat tässä suhteessa oikein. Muilta osin olisi korjattavaa. ’Mitä’ -sanaa ei voi käyttää tuossa vertailuyhteydessä, vaan joko ’kuin’ tai ’joka’. Jälkimmäisessä tapauksessa pilkku Niilon jälkeen.
kielitoimistonohjepankki.fi on hyvä apuväline oikeakielisyyteen.
|
Mikä seuraavista vaihtoehdoista on kielioppisääntöjen mukaan oikein? |
488 |
|
11.9.2019 |
|
Näistä vaihtoehdoista A on hyvä tapa esittää asia. Ympärille ei tarvita lainausmerkkejä, eikä viivoja sanojen väleihin. Lainausmerkkejä voidaan käyttää osoittamaan, että ilmaus on esimerkiksi termi, käsite tai nimitys, mutta jos ilmaus erottuu tekstiyhteydestä tai on muuten tunnettu niin niitä ei tarvita.
Kolmoskohtaan ohje Kotimaisten kielten keskuksen mukaan on seuraava: Jos alkuosassa ei ole välilyöntiä vaan vaikkapa yhdysmerkki (Marja-Liisa, tosi-tv) tai ajatusviiva (20–30), se liitetään kokonaisuuden jälkiosaan yhdysmerkillä ilman välilyöntiä. Eli esim. Marja-Liisa-täti tai Suomi–Etelä-Afrikka-seura.
Yhdysmerkki sanaliiton sisältävissä yhdyssanoissa http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/sanaliitot/ohje/131
Lainausmerkit... |
Mikkelissä on ollut leipomo nimeltä Helsinkiäinen leipomo. Minua kiinnostaa taivutus. Jos sanon, "tuossa oli aikaisemmin Helsinkiläinen leipomo." Onko oikein… |
508 |
|
9.8.2019 |
|
Kun leipomon nimi on "Helsinkiläinen leipomo", se taipuu samalla tavalla sekä erisnimenä että yleisilmaisuna "helsinkiläinen leipomo". Puheessa ei eroa voi kuulla, kirjoituksessa erona on vain erisnimen iso alkukirjain. Jotta taivutus olisi "Helsinkiläisen leipomo", täytyisi erisnimen olla myös "Helsinkiläisen leipomo" ja yleisilmaisulla tarkoitettaisiin, että leipomo on helsinkiläinen henkilön omistama tai hoitama.
Heikki Poroila |
Onko tällainen hyvää kieltä, jos sanoo, että jotkut menivät naimisiin vuonna A erotakseen vuonna B? |
176 |
|
26.7.2019 |
|
Tällaisessa rakenteessa on kyse lauseenvastikkeesta. Siinä sivulause korvataan verbimuodolla (esim. "kuulin, että hän tulee" voidaan ilmaista muodossa "kuulin hänen tulevan").
Kysymyksessä esitetyssä lauseessa on kyseessä finaalinen lauseenvastike, jonka tarkoitus on korvata jotta-lause (esim. "juoksin, jotta ehtisin junaan" - "juoksin ehtiäkseni junaan"). Tällöin rakenne ilmaisee tarkoitusta, sitä, miksi joku asia tehdään. Tätä rakennetta käytetään toisinaan myös ilmaisemassa asioiden keskinäistä aikajärjestystä, mutta silloin lopputulos on helposti moniselitteinen ja tahattoman koominenkin. "Menivät naimisiin erotakseen" on tästä hyvä esimerkki, eikä se olekaan suositeltava tapa ilmaista asiaa.
Lähde:
Kielitoimiston ohjepankki: http... |
Kirjoitetaanko sarjamurhaajan Rainbow Maniac nimi suomeksi yhteen Saateenkaarimielipuoli, vai erikseen Sateenkaari mielipuoli? |
267 |
|
6.5.2019 |
|
Jos tälle tuntemattomaksi jääneelle murhaajalle annettu nimi Rainbow Maniac pitäisi esimerkiksi Wikipedian artikkelia varten suomentaa, nimi kirjoitettaisiin yhteen. Sanan "maniac" käännöksestä riippuen siis "Sateenkaarimaanikko", "Sateenkaarihullu" tai "Sateenkaarimielipuoli".
Heikki Poroila |
Onko oikein käyttää tehdä-verbin potentiaalimuotoa "tekenemme"? "Tehnemme" lienee ainakin oikein. |
737 |
|
15.2.2019 |
|
Potentiaalin tunnus -ne liitetään kaksivartaloisten verbien konsonanttivartaloon, joka verbillä tehdä on teh-. Oikea muoto on siis tehnemme.
Tehdä-verbi (samoin kuin nähdä-verbi) on poikkeuksellinen siinä mielessä, että sen -ke-loppuisen vokaalivartalon k muuttuu konsonanttivartalossa -h:ksi.
Verbien taivutusmuotoja voi helposti tarkistaa esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjasta, joka on käytettävissä myös sähköisenä osoitteessa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=73
https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu214.htm#Konsonanttivartalo
https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu242.htm |
Kumpaa pitäisi käyttää -ssa vai -ssä: - Arvostele sovellus Google Playssa - Arvostele sovellus Google Playssä? |
1520 |
|
13.11.2018 |
|
Koska kyseessä on vieraskielinen sana, vastaus ei ole aivan yksiselitteinen.
Suomen kielen sanoissa noudatetaan yleensä vokaaliharmoniaa eli samassa sanassa ei esiinny sekä etu- että takavokaaleja. Poikkeuksena ovat yhdyssanat. Etuvokaaleja ovat e, i, y, ä, ja ö, takavokaaleihin kuuluvat a, o ja u. Vokaalit e ja i ovat kuitenkin neutraaleja eli ne voivat esiintyä myös takavokaalien kanssa.
Kotimaisten kielten keskuksen ohjepankissa kerrotaan tarkemmin vieraskielisten nimien taivutuksesta. Ohjeen mukaan ”[v]ieraskieliset nimet pyritään yleensä myös ääntämään samoin kuin lähtökielessä, ja siksi pääte merkitään niin, että sana on mahdollisimman helppo ääntää taivutettunakin”. Pääte –ssä voikin tuntua luontevammalta ääntää kuin -ssa,... |
Voisiko olla mahdollista, että englanti tai jokin muu vastaavanlainen muuttuisi jossain vaiheessa sellaiseksi, että ei tarvittaisi artikkeleita a, an ja the?… |
284 |
|
18.9.2018 |
|
Englannin kielessä ja suurimmassa osassa Euroopan kieliä lauseissa käytetään artikkeleja. Niiden tehtävänä on täsmentää ilmaisua. Artikkelittomia ovat slaavilaiset kielet ja suomalais-ugrilaiset kielet. Niissä vastaava täsmentäminen tapahtuu mm. sanajärjestyksen ja sanapäätteiden avulla. Artikkelin tehtäviä on havainnollistettu Wikipediassa.
Englannin tai muun suuren kielen muuttuminen rakenteeltaan kysytyllä tavalla tuntuu erittäin epätodennäköiseltä. Kielten sanavarasto täydentyy ja muuttuu varsin nopeasti uusien ilmiöiden takia, mutta perusrakenteet muuttuvat hitaasti. Englannin asema maailman yleiskielenä Internet-aikana on niin vahva, että sen malli vaikuttaa muihin kieliin. Syntyperäiselle englannin puhujalle lause "I saw cat"... |
Miksi meillä käytetään äidinkielessä sanaa vaimoineen, vaikka henkilöllä todennäköisesti on vain yksi vaimo? |
898 |
|
12.9.2018 |
|
Tämäpä olikin hyvin mielenkiintoinen kysymys! Vaikuttaa siltä, että tämä komitatiivi, sillä sehän vaimoineen kieliopillisesti on, on herättänyt yhtä paljon ellei peräti enemmän tunteita kuin vaimot. Tai vaimo. Tutkiskelin tällaista pro gradua: Litola Katja, Vastoinjärkinen komitatiivi : Kiista komitatiivin yksiköstä kansankielen projektissa 2015, Helsingin yliopisto.
Komitatiivista kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti tutustua tähän opinnäytteeseen. Siinä kerrotaan komitatiivin kielihistoriasta, sen käytöstä ja käytön herättämästä tunnemyrskystä.
Ensinnäkin. Kielihistoriallisesti katsottuna ei ole ollenkaan varmaa, että kyseessä on monikkomuoto. Oikeastaan päinvastoin, monet tutkijat ovat tulkinneet asian niin, että i-johdos on muuta... |
Omko tässä tekstissä kieliopillinen virhe,vai ei? Jos nin mikä? "Syynä oli se, kun liian paljon ihmisiä oli tuppautunut pienelle alalle, ja rakennelma ei… |
374 |
|
29.7.2018 |
|
Suomeksi pitäisi kirjoittaa "Syynä oli se, että liian paljon ihmisiä oli tuppautunut pienelle alalle, eikä rakennelma kestänyt heidän painoaan."
"Kun" viittaa ajalliseen suhteeseen (esim. "Laiva lähti, kun viimeinenkin matkustaja oli päässyt kannelle."), ei kausaaliseen suhteeseen, jollainen tässä esimerkkilauseessa on kyseessä. Lasten puhekielessä sanaa "kun" käytetään usein myös kysyjän lauseen tyyppisesti, esimerkiksi "Miksi ette halua Villeä mukaan? No kun se haluaa aina määräillä kaikkia muita!". Kirjakielessä sama kirjoitettaisiin "No koska hän haluaa aina...".
Alkuperäisen virkkeen kaksi viimeistä sanaa muuttaisin, koska ihmisiin ei normaalisti viitata sanalla "ne" vaan "he". Possessiivisuffiksi ("heidän painoaan") kuuluu... |
Miten epäsuora kysymyslause erotetaan lauseessa silloin, kun se alkaa lauseenvastikkeella? |
1508 |
|
30.6.2018 |
|
Lauseenvastikkeen kanssa ei kuulu käyttää pilkkua, mutta epäsuora kysymyslause puolestaan vaatii pilkun. Näin ollen antamasi esimerkki vaikuttaa tosiaan hieman haastavalta pilkkusääntöjen tulkinnan kannalta. Antamassasi esimerkissä näyttäisi kuitenkin olevan sivulause "mitä luonto merkitsee haastateltavalle" keskellä päälausetta "kysyttäessä hän on vastannut", joten tämä sivulause tulisi kaiketi erottaa molemmin puolin pilkuilla päälauseesta. Tässä tapauksessa muotoilisin virkkeen siis seuraavasti:
"Kysyttäessä, mitä luonto merkitsee haastateltavalle, hän on vastannut, että..."
Esimerkkitapauksen virkettä voisi myös muuttaa selkeämpään suuntaan siirtämällä maininnan haastateltavasta päälauseeseen:
"Kysyttäessä haastateltavalta, mitä... |