| Missä Ilmari Kiannon kirjassa kuvataan jotenkin näin: ei ole muuta niin tylsää taivalta kuin Sanginkylän pitkät oilingit. Kylä on Utajärvellä. |
31 |
|
1.3.2022 |
|
"Hypättiin hyrrien selkään ja lähdettiin vilistämään yksitoikkoista oilinkia (oilingiksi sanotaan kauvan jatkuvaa suoraa maantietä – ojelmusta). Se on ikävimpiä taipaleita tämä väli Utajärveltä Sanginkylään. Ei mitään vaihtelua silmälle, ei mitään muodon muutosta: alastonta, hedelmätöntä rämettä koko seutu. Mieli käy ilottomaksi, sydän toivottoman tyhjäksi tällaista erämaata vaeltaessa. Täytyy olla pilkkopimeä sitä kulkiessa, silloin ei erämaan surkeus sieluun niin pure..."
Ilmari Kianto kuvaa taivalta Utajärveltä Sanginkylään kirjoituksessaan Polkupyörällä kotiin. Se sisältyy hänen vuonna 1904 julkaistuun kirjaansa Nuoren miehen kädestä : kokoelma mielialoja. Tämän lisäksi teksti on mukana Kiannon Valittujen teosten ensimmäisessä osassa... |
| Muistan lapsuudestani sadun tahi runon, jossa pieni poikaa kieltäytyy lähtemästä muun väen kanssa kirkkoon, vaan sen sijaa pitää omin päin jumalanpalveluksen… |
93 |
|
10.6.2021 |
|
Olisikohan kyseessä ehkä Ilmari Kiannon Turjanlinnan satukirjaan sisältyvä Pikku Pojan kirkko? Toinen hyvin samantapainen tarina on Annikki Setälän Jumalanpalvelus metsässä kirjassa Taikasauva ja muita satuja, mutta siinä päähenkilö on tyttö. |
| Missähän lukukirjassa oli kertomus nimeltä Ruoka-Jussi? |
70 |
|
10.5.2021 |
|
Aukusti Salon Meidän lasten aapisessa on kertomuksen alkuosan sisältävä lyhennelmä Ilmari Kiannon Ruoka-Jussista. Kokonaisuudessaan Ruoka-Jussi on esimerkiksi Urho Somerkiven ja kumppanien Lasten neljännessä lukukirjassa sekä Iikka ja Hanna Kankaisen Iloisessa lukijassa. Alun perin tarina ilmestyi Kiannon Turjanlinnan satukirjassa vuonna 1915. |
| Ilmari Kiannon kirjassa Punainen Viiva Topi kertoo vaimolleen Riikalle muistaakseni, että jokainen 24 vuotta täyttänyt saa äänestää, mutta Riikka sanoo, että… |
176 |
|
28.7.2020 |
|
Punaisen viivan 8. luvussa Topi selvittää äänioikeutta Riikalle seuraavasti: "Se kun on semmonen parakraahvi, jotta itekuhi saa äänensä käyttää, jos uuteen vuoteen mennessä on kerinnyt täyttää neljäkolmatta vuotta." Kolmeneljättä täyttävä Riika ei suinkaan ollut liian vanha äänestämään; hän vain ymmärtää "parakhraahvin" väärin ja luulee niin. |
| Mistä kirjasta löytyisi Ilmari Kiannon runo Mä lammen löysin? |
136 |
|
8.1.2020 |
|
Ilmari Kiannon (vuoteen 1906 Calamniuksen) runo Mä lammen löysin julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiljaisina hetkinä : Toinen kokoelma laulurunoja (1898). Runo sisältyy myös mm. kokoelmaan Ilmari Kiannon kauneimmat runot (1964) sekä Ilmari Kiannon Valittujen teosten osaan 4 (1923).
https://finna.fi/Record/helmet.1185874#toc
Runon voi lukea myös Kansalliskirjaston digitoimasta Lukutupa-lehdestä (22.08.1903 no 17), jossa oli arvostelu Kiannon (Calamniuksen) kokoelmasta Hiljaisina hetkinä : Toinen kokoelma laulurunoja.
Tässä linkki lehteen:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/727337?term=M%C3%A4%20lammen%20l%C3%B6ysin&page=2
http://www.kianto.org/kirjailija.html |
| Mihinköhän tauteihin Ilmari Kiannon kirjassa Punainen viiva Topin ja Riikan 3 lasta mahtoivat kuolla? Entä mitäköhän Kianto mahtoi tarkoittaa "vajanaisella… |
452 |
|
28.10.2019 |
|
Kianto kirjoitti Punaisen viivan loppuluvut saatuaan "verisen iskun vasten sydäntä", kun hänen esikoispoikansa Kalevi oli kuollut tuberkuloottiseen aivokalvontulehdukseen. "Sama kohtalo joka käsittämättömän, suuren ja ankaran Pyhän Jumalan sallimuksesta oli tapahtunut Korpiloukolla, oli kirjoittaessani mainittua opusta tapahtunut myös minulle."
Tuberkuloosin osuus suomalaisten kokonaiskuolleisuudesta oli noussut 13%:iin 1900-luvulle tultaessa. Tuberkuloottinen aivokalvontulehdus kuului taudin nopeasti kuolemaan johtaviin muotoihin ja siihen menehtyi varsinkin pieniä lapsia.
Kun Kianto sai idean romaaniinsa, hän halusi tehdä tarkkaa työtä. Siksi hän kirjoitti vanhalle ystävälleen kauppias Heikki Turuselle kirjeen, joka sisälsi kuusi sivua... |
| Missä Ilmari Kiannon kirjassa on lause "ukko Rusanen ja Hulkkosen poijat"? |
142 |
|
25.3.2019 |
|
"Oi Rusasen ukko vainaa ja Hulukkosen poijat!" sadattelee Ryysyrannan Jooseppi samannimisen kirjan 29. luvussa. |
| Löytyykö tietoa elokuvasta Ryysyrannan Joseppi v. 1955 lastenlaulusta,jota Jooseppi laulaa ja leikkii elokuvassa lasten kanssa? Laulussa lauletaan jäniksestä,… |
799 |
|
8.3.2018 |
|
Suomen kansallisfilmografian Elonetin tietojen mukaan elokuvassa "Ryysyrannan Jooseppi" Heimo Lepistö ja lapset laulavat laulua "Pupujussi se metsässä, nukkuu kuusen aila - -" (pitäisi olla: alla). Laulun sanat ovat Ilmari Kiannon, joka on myös kirjoittanut romaanin "Ryysyrannan Jooseppi" (1924), johon elokuva perustuu. Laulun on säveltänyt Tauno Pylkkänen.
Ilmari Kiannon romaanin "Ryysyrannan Jooseppi" 5. luvussa kerrotaan, miten Jooseppi "alkaa seljällään maaten kimakalla nuotilla vedellä lastenlorua: Pupu-Jussi se metsässä nukkuu kuusen alla...". Koko "loru" löytyy siis tästä romaanista, säkeistöjä on kolme.
En löytänyt laulua mistään nuotista enkä nyt pysty vertailemaan kirjan tekstiä elokuvassa esitettyyn lauluun.
Elokuvan "... |
| Muistan kouluajoilta -70 luvulta sellaisen runon kuin "Taistelija", ja haluaisin löytää sen. Se alkoi sanoilla :" Taistella tahdon, totuuden tähden, iskeä… |
508 |
|
17.7.2015 |
|
Kyseessä on Ilmari Kiannon runo, joka löytyy kokoelmasta Kapinoitsija (Kuopion uusi kirjapaino, 1910). Kirja kuuluu HelMet-kirjastojen kirjavaraston kokoelmiin ja se on varattavissa aineistohaun kautta http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1338179
|
| Kysymykseni koskee Ilmari Kiannon Punainen Viiva -kirjaa. Olen lukenut kirjan lukioajoilla ja nyt mieleeni tuli yksi asia kirjasta, mutta kukaan muu ei muista… |
1182 |
|
26.6.2014 |
|
Ilmari Kiannon Punaisessa viivassa agitaattori Puntarpää tosiaan agiteeraa kansaa äänestämään, eli vetämään ensi kerran punaisen viivan äänestyslippuun, ja nimenomaan sosiaalidemokraatien ehdokaslistalle.
Hän ei kuitenkaan kehota haavan tekemiseen, vaan siitä puhutaan mökeissä ennen äänestystä pohdittaessa sitä, kuinka se viiva oikein vedetään. Arvellaan, että punainen viiva on vedettävä omalla verellä, ja jos veri ei kynnen alta itsestään tirskahda, niin "... pitääpä sitten puukon kärellä vähän reijän tapaista tuikata vaaliin lähtiessä" (s. 159, 1967, 1. p. 1909).
|
| Ilmari Kiannon kirjassa "Punainen viiva" Riika Romppanen havahtuu eräässä kohtaa huomaamaan, että hänellä on kovin huonot vaatteet ja pohtii asiaa suunnilleen… |
1148 |
|
4.2.2014 |
|
Vihtoriini tarkoittaa "koko- tai puolivillaista alpakkakangasta". Sana on johdettu puolivillaista naisten pukukangasta merkitsevästä vanhasta saksankielisestä sanasta Viktoria tai sen englanninkielisestä vastineesta victoria.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. V, [teini - vatoa]. Suomalais-ugrilainen seura, 1975
|
| Ilmari Kiannon kirjassa "Punainen viiva" Riika antoi miehelleen Topille kourallisen kuparirahoja 1 markan ja 15 pennin edestä ja pyysi Topia ostamaan perheen… |
3089 |
|
5.6.2012 |
|
Riikan vastaus kuuluisi suomeksi suurin piirtein näin: ”Ryssän miehet Ruotsin akoille veroa maksavat. Herra armahda.”
Hospoti miilui –ilmaus on venäjää. Siitä käytetään Suomessa tavallisimmin muotoa ”hospoti pomaloi” tai ”Gospodi pomilui”. Ilmaus liittyy ortodoksiseen liturgiaan ja Jeesuksen rukous –nimiseen venäjänkieliseen rukoukseen.
Virsikirjan kieli on vanhaa kirjasuomea, joka oli suomen kirjakielenä n. vuodesta 1540 vuoteen 1810:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=136
Virsikirja voisi olla vuoden 1701 virsikirja, joka oli Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kauimmin käytössä ollut virsikirja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha_virsikirja
Sanojen ja lauseiden tarkoitusta en ryhdy arvailemaan, mutta nykysuomeksi sanat... |
| Heippa! Joskus 10v. sitten törmäsin runoon, joka oli kirjoitettu Suomen vapaussodan punaisista. Runo oli hyvin moittivasävyinen. Tyyliin "te kurjat mitä teitte… |
1396 |
|
28.3.2011 |
|
Kansalaissodan punaisista runoili moittivaan sävyyn Ilmari Kianto, tähän tapaan:
"Voi teitä, voi teitä, te maankavaltajat kurjat!
Voi teitä, te Suomen suursuiset sudet, hurtat hurjat!
Te raa'at raukat ilman kansallistuntoa!
Ilman isänmaan rakkautta, ilman miehuuden kuntoa!
- Mitä teitte nyt maalle?"
Kansan tuomio -runo, josta ylläoleva ote on peräisin, julkaistiin Karjalan armeijan tiedonannot -lehdessä 3.4.1918. Se löytyy myös Kiannon vuonna 1918 omakustanteena julkaisemasta sotarunojen kokoelmasta Hakkaa päälle! : sotarunoja valkoiselle armeijalle.
|
| Mistä löytyy sanat runoon Kaiken kyselijä tyttö? Kyseinen tyttö kyseli mm. Mustaa ja valkoista.... oopperassa Punainen viiva. |
1661 |
|
5.12.2009 |
|
Kyseessä on Ilmari Kiannon satu Kaiken Kyselijä Tyttö ja se on mm. teoksessa Turjanlinnan satukirja / omille ja muille Suomen lapsille tehnyt opiksi ja huviksi Ilmari Kianto. - Helsinki : Otava, 1920, 2. p. sivut 68-71 sekä teoksessa Pieni aarreaitta. - 1. - Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY. ISBN 951-0-17363-0, ss. 164-166.
Oopperan libretosta löytyy Aulis Sallisen Kiannon tekstin pohjalta muokkaama sanoitus ja siinä on kohtauksessa 3, s. 126 eteenpäin lasten esittämiä kysymyksiä (mm. Mikä se oikein on se piru, poltetaanko taivaassakin tupakkaa, onko Jumalalla partaa…). Kysymykset on poimittu em. sadusta. Teoksen saa mm. Tampereen kaupunginkirjastosta kaukolainaksi. Teoksen tiedot:
Punainen viiva [Nuottijulkaisu] : kaksinäytöksinen... |
| Palasin juuri kesälomamatkalta Latviasta. Minulla on nyt viikon päivät kaikunut päässäni seuraava runokatkelma, tai saattavat olla irrallisia säkeitäkin: … |
1186 |
|
17.8.2009 |
|
Kyseessä on Ilmari Kiannon nimeämätön runo. Sen toinen säkeistö alkaa näin:
"Riika, Riika, riemun ranta,
Kielten kilske kolmikanta..."
Runo löytyy Kiannon teoksesta Poika maailman kylillä : muistelmia matkalta Puolaan ja Tšekkoslovakiaan via Viro ja Latvia (Suomen kirja, 1946). Kirja kuulu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Saatavuustiedot näkyvät HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/
|
| Voisitko kertoa mistä saisin tietoa Ilmari Kiannon kuolemasta ja hänen loppuelämästään? |
1056 |
|
1.3.2006 |
|
Ilmari Kiannon loppuelämästä ja kuolemasta löytyy aika vähän tietoja. Jalo Heikkisen kirjasta Turjanlinna (1986) on kappale Iki mutta ei ikuinen. Uolevi Kiannon kirjassa Tervetuloa kotiin, Iki(1978) on s. 157 alkaen kappale: Kaksi aihetta melkein sekaisin: tanssiminen ja vanheneminen. Kirjassa Nälkämaan keisari(1986) on loppuosassa muutamia kuvia Ilmari Kiannon elämän loppuvaiheista.
|
| Mistä voin löytää Ilmari Kiannon elämänkerran, mahdollisimman tarkasti kerrottuna? |
1131 |
|
27.2.2002 |
|
Suomussalmen kunnankirjasto on koonnut tietoa Ilmari Kiannosta.
Löydät sivulta myös hänen elämänvaiheensa
http://edu.suomussalmi.fi/~kirjasto/
Kiannosta löytyy kattava vastaus etätietopalvelun arkistosta, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp?id=4377&arkisto=true#H… .
|
| Etsin kappaletta Itku Iitta/Ilmari Kianto (?) |
1364 |
|
20.6.2001 |
|
Kysymäänne aineistoa ei valitettavasti löytynyt Helsingin kaupunginkirjaston, eikä pääkaupunkiseudun aineistokokoelmasta http://www.libplussa.fi/
Kysymys kannattaa kysymys Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran http://www.finlit.fi/ tietopalveluun tai ottaa yhteyttä Ilmari Kianto-seuraan: Ilmari Kianto Seura
Leo Karttimo, 711315
Kaaritie 13
89600 SUOMUSSALMI
|
| Teen laajaa esseetä Ilmari Kiannosta; siispä haluaisinkin löytää hyviä tietolähteitä koskien Herra Kiannon elämää kirjailijana sekä henkilönä siviilielämässä,… |
1299 |
|
1.2.2001 |
|
Täsä muutamia Internet-osoitteita koskien Ilmari Kiantoa:
http://www.kirjasto.sci.fi/ikianto.htm
http://www. suomussalmi.fi/info/nahtavyy/turjanl/kianto.htm
http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-9rvt.htm
httP://www.kopiosto.fi/tekijat/kianto_ilmari_21717.htm
Ilmari Kiantoa käsitteleviä teoksia:
KIANTO, Ilmari: Omat koirat purivat ; pidätetyn päiväkirja vuodelta 1940. Otava, 1940.
KIANTO, ilmari: Iki-Kianto muistelee. Otava, 1954.
KIANTO, Ilmari: Nuori runoilijamaisteri ; papin poika muistelee menneitä. Otava, 1931.
KIANTO, Ilmari: Salainen päiväkirjani. Otava, 1980.
KIANTO, Uolevi: Saat kertoa kaiken, sanoi Iki-Kianto. Otava, 1966.
KIANTO, Uolevi: Tervetuloa kotiin, Iki ; muistelmia ja päiväkirjan kertomaa Iki-Kiannosta... |
| Millainen oli Ilmari Kiannon lapsuus ja nuoruus? |
1232 |
|
26.4.2000 |
|
Jyväskylän kaupuunginkirjaston kokoelmasta löytyvät mm. seuraavat teokset, joissa Kianto itse muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan: "Iki-Kianto muistelee", "Papin poika", "Vanha pappila", "Nuori runoilijamaisteri". Sitten on muita kirjoja, jotka kertovat Ilmari Kiannon elämästä: Nevala: "Kianto : Ilmari Kianto, anarkisti ja ihmisyyden puolustaja", "Suomen kirjallisuus" (osa 4), "Aleksis Kivestä Saima Harmajaan: suomalaisten kirjailijoiden elämäkertoja" ja Laurila: "Ilmari Kianto".
Lista Kiannon omista teoksista sekä häntä käsittelevästä kirjallisuudesta löytyy Suomussalmen kirjaston www-sivuilta osoitteesta http://edu.suomussalmi.fi/~kirjasto/palvelut/kiankok.htm
|
Kysy kirjastonhoitajalta