| "...Istu puussa, tutti suussa, potta päässä ja järki jäässä." Missä lastenkirjassa esiintyy tämä katkelma? |
5221 |
|
|
|
Tämä katkelma löytyy selityksineen kouluikäisten nykyperinnettä käsittelevästä kirjasta: Virtanen, Leea: Antti pantti pakana (WSOY, 1970). Kirjassa (s.111-112 kerrotaan: "Merja istui puussa tutti suussa nenä räässä järki jäässä potta päässä." Tätä lorua Leea Virtanen kutsuu kiusoitteluloruksi. Kiusoittelun kohteen nimi vaihdetaan tilanteen mukaan. Usein näihin loruihin liittyy myös nimenvääntely. Esim. "Ismo pismo pakana istuu oven takana, tutti suussa..."
Nämä lastenperinteeseen kuuluvat lorut ovat suullista kansanperinnettä, jota lapset käyttävät kaveripiireissä ja ne voivat esiintyä hyvinkin erilaisina muunnoksina ajasta ja paikasta riippuen.
Tätä Leea Virtasen kirjaa voit kysyä lähimmästä kirjastosta.
|
| Missä lorussa/runossa esiintyy henkilöt Hentun Liisa, Puntilan Paavo ja Juortaneen Jussi |
28212 |
|
|
|
Kysymyksessä on suomalainen kansanruno Piilosilla:
Kitkat, katkat, pitkät matkat!
Sinä ja minä ja Hentun Liisa,
Puntun Paavo ja Juortanan Jussi,
Laurilan Lassi ja Myllärin Matti.
Ympäri tuvan minua etsivät.
Eivät minua löytäneet.
Minä vain pankolla makasin.
|
| Haluaisin löytää leilikkisiä suomalaisia kansanrunoja itsenäisyysjuhlaan. Esim. " Meiän kylän pojat on kuin rupisammakoita..." |
2435 |
|
|
|
Sopivia runoja löytyy mm. seuraavista teoksista:
Kanteletar
Lennä, lennä leppäkerttu / koonn. Karahka
Lönnrot, Elias: Kansanlauluja
Suomen lasten runotar
Teosten saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Riimi-aineistohausta osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
|
| Onko Havamalia, Grimnesmalia tai Voluspaa käännetty suomeksi? Edes osittain? |
2166 |
|
|
|
Kysymäsi runot löytyvät suomennoksina Aale Tynnin kääntämästä valikoimasta Eddan jumalrunot (WSOY, 1982). Havamal nimellä Korkean runo, Grimnesmal nimellä Grimnirin runo ja Voluspa nimellä Näkijättären ennustus. Sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla näet Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
|
| Mistä löytyisi tietoja: Pyhä Maura? Tämä Pyhä Maura on kirjassa: Suomalaisia Legendoja, toimittanut Martti Haavio, kustantaja Kuvataide Helsinki, Oy Tilgmann… |
1698 |
|
|
|
Suomalainen nimikirja (Otava 1984) kertoo Maurasta näin: "Maura on karjalainen naisennimi, joka vastaa venäjän nimeä Mavra. Maura on johdos venäjän Mavr-nimestä, alkuaan kreikan Mauros, jonka merkitys on epäselvä. On esitetty tulkinta 'musta', mutta nimeä on selitetty myös teonsanan 'pimentää' pohjalta. Ortodoksikirkko kunnioittaa maura-nimistä egyptiläistä naismarttyyria ja pyhittäjää, joka perusti luostarin Konstantinopoliin 400-luvulla. Karjalaisten sukunimien Mauranen, Mauronen pohjalla ovat etunimen muodot Maura ja Mauroi".
Pyhästä Maurasta oli vaikea löytää tietoja. Martti Haavion kirjassa Suomalainen mytologia (WSOY 1967) on katkelma sivulla 446. "Karjalassa, jossa ennen - ja vielä toisen maailmasodan kynnyksellä- soivat tsasounain... |