inbördeskriget

46 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko olemassa teosta, joka käsittelisi nimenomaan Tampereen vuoden 1918 vankileiriä? 60 21.9.2023 Tuomas Hoppu on kirjoittanut tähän aiheeseen paneutuvan kirjan Toivon ja epätoivon aika : Tampereen vankileiri 1918 ihmiskohtaloineen.
1) Missä Joensuun punaiset taistelivat 1918? 2) Miten saan ilmaistua kyseisen lauseen Joensuun murteella? Liittyy lapsen kuolemaan 1866. "Niin, niin, hän on… 190 17.3.2022 Joensuun punaisten taisteluista sisällissodassa on todennäköisesti eniten tietoa teoksessa Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa (toim. Jenni Merovuo, 2019). Sitä ei ole OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Oulun yliopiston kirjastossa se on vapaakappaleena eli sitä ei saa kotilainaan, mutta sitä pääsee lukemaan kirjaston tiloissa. Joensuun historiaa yleisemmin käsittelee esimerkiksi Elämää entisajan Joensuussa : Joensuun kaupunki 1848-1998 sekä Joensuun kaupungin historia -kirjasarja (osat 1-5). Valitettavasti en ole Joensuun murteen asiantuntija, joten en yritä kääntää lausetta. Joensuussa puhutaan Pohjois-Karjalan murretta. Pohjois-Karjalan murreopas (Aimo Turunen, 1956) voisi auttaa lauseen...
Mistä voisin tarkistaa, onko koivistolainen iso-isoisäni ollut punakaartissa tai sisällissodan jälkeen vangittuna jossain? 107 10.2.2022 Ylen verkkoartikkeli antaa hyviä vinkkejä etsintätyöhön:  https://yle.fi/uutiset/3-10207580 Jutussa mainitusta Suomen sotasurmat-tietokannasta ei ole apua, koska iso-isoisäsi kaikesta päätellen selvisi ajan melskeissä hengissä. Tuomittujen punaisten oikeudenkäyntipöytäkirjoja on digitoitu. Kansallisarkistossa voi vierailla tutkimassa arkistoja. Maksullisia kopioita asiakirjoista voi tilata itselleen Kansallisarkistosta. Aineistoa voi tilata etukäteen tutkijasaliin https://astia.narc.fi/uusiastia/ tai tehdä tietopyynnön verkkolomakkeella https://astia.narc.fi/uusiastia/tietopyynnot.html
Nyt on tosi huteralla pohjalla tiedot, mutta muistan vuosien takaa runon sisällissodasta, josta vaikutuin kovasti. Runossa muistaakseni teloitettiin jotakuta… 290 7.9.2021 Viidalla ei ole montaakaan runoa, jotka suoranaisesti liittyvät vuoden 1918 tapahtumiin. Yrjö Varpio nimeää kirjassaan Lauri Viita : kirjailija ja hänen maailmansa kuitenkin kaksi Betonimylläri-kokoelmaan sisältyvää tekstiä: "Aiheita 'Vallankumous' ja 'Kapina' -runoihin Viidan ei tarvinnut hakea kaukaa. Kansalaissota, 'kapina', oli ollut Pispalassa Viidan nuoruusvuosina vielä tuoreessa muistissa ja lukuisten tarinoiden kohteena." Näistä lyhyt ja ytimekäs Vallankumous saattaisi jopa käydä etsitystä runosta. Ensimmäinen sen kahdesta säkeistöstä kuuluu seuraavasti: "Monttunsa reunalla metsikön takana / silmillä likainen liina tai lakana / 'Eläköön vapaus!' huusi mies." (s. 33) "Vaikka runo aiheensa puolesta liittyy kansalaissodan tapahtumiin...
Mitä tapahtui Ahvenkosken taistelussa (1918) varsinkin Ruotsinpyhtään Tallinmäellä. Arvostaisin lähteitä, kiitos. 275 8.4.2021 Vuoden 1918 taistelut huhti-toukokuussa Ruotsinpyhtäällä ja Ahvenkoskella on kirjallisuudessa kuvattu sen verran yleistävästi, että tapahtumista Tallinmäellä ei yksityiskohtaista tietoa löydy ilman arkistoihin tutustumista. Kansallisarkiston Vapaussodan arkiston kautta http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Vapaussodan_arkisto saa kuvaa, millaisia aineistoja on. Niiden penkomiseen saa apua arkiston henkilökunnalta. Muistitietoa on kerätty esimerkiksi Kansan Arkistoon, Työväenarkistoon, Suomalaisen kirjallisuuden seuraan sekä työväenmuseo Werstaan kokoelmaan. Ahvenkosken taisteluihin osallistuivat myös saksalaiset, joten Saksalaisen kirjaston kokoelma Helsingissä https://www.deutsche-bibliothek.org saattaa tarjota tietoa. Vuoden 1918 lehtiä...
Mitkä kirjat kuvaavat tavallisten helsinkiläisten elämää sota-aikana? Etenkin II maailmansodan aikainen Helsinki kiinnostaa, sekä elokuvat aiheesta. 679 25.11.2020 Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaa kuvaavia teoksia Markus Leikola, Sakean veren vuosi.Helsinkiläiset sisarukset Erik ja Hedvig, sisäsuomalaiset Unto ja Matti sekä Helsinkiin muuttanut Aliina aikuistuvat sisällissodan jaloissa omalla tavallaan. Kjell Westö, Missä kuljimme kerranTyöläisten hellahuoneissa ja rikkaiden salongeissa, Vallilan kapakoissa ja kesäisen Hangon tenniskentillä, punaisten valtaamassa pääkaupungissa ja ylhäisön illallisilla, monen suvun ja perheen tarinaa vuodesta 1905 aina talvisodan kynnykselle. Sari Näre, Helsinki veressä - naiset, lapset ja nuoret vuoden 1918 sodassa Havainnollistaa Helsingin eri kulmilla käytyä sisällissotaa nuorten ja lasten näkökulmasta sekä punaisten ja valkoisten naisten...
Toimiko Kallion kirjasto kansalaissodan aikana vai oliko toiminnot suljettu? 167 13.10.2020 Kallion kirjasto oli kiinni sisällissodan ajan. Kirjastojen aukioloaikoja oli jo supistettu edellisen vuoden suurlakon aikana, ja ne olivat ilmeisesti auki vaihtelevasti siitä tammikuuhun 1918 asti. Kallion tilannetta vaikeutti vielä se, että sen tiloihin jouduttiin sijoittamaan yhteensä kahdeksan kansakoululuokkaa venäläisen sotaväen otettua haltuunsa Kallion kansakoulutalon. Kirjastot suljettiin kirjastonhoitajan ja johtokunnan päätöksellä sen jälkeen, kun punaiset olivat ottaneet vallan Helsingissä tammikuun lopussa. Punaisten aikana vahtimestari piti ajoittain Rikhardinkadun pääkirjastoa auki ja antoi sieltä lainoja, mutta Kalliossa kirjastotoiminta lakkasi ilmeisesti täysin. Helsingin kaupunginkirjasto avattiin supistetuin...
Äänekoskella on vuonna 1918 menehtyneiden työläisten muistomerkki kaiketi vuodelta 1977. Onko paljastuspäivästä tarkempaa tietoa? Keiden pystyttämä se on? Kuka… 181 4.9.2020 Äänekosken kirjaston paikalliskokoelman kirjoista ei löytynyt muita tietoja kuin että pystyttäjä on "Äänekosken työväenjärjestöt". Sisä-Suomen Lehdessä todennäköisesti pystytys on aikoinaan uutisoitu, mutta Äänekosken kirjastosta sattuu puuttumaan juuri tuo 1977 vuosikerta kokonaan. Äänekosken museosta kerrottiin seuraavaa: Kansalaissodassa kaatuneiden työlaisten muistomerkistä löytyy hyvin vähän tietoa. Äänekosken kaupungin karttapalvelun mukaan muistomerkki on vuodelta 1977 ja sen ovat lahjoittaneet Äänekosken työnväenjärjestöt. Muistomerkistä itsestään ei löydy vuosilukua eikä tekijää, joiden perusteella sen paljastamisvuotta tai tekijää voisi selvittää. Museolla ei ole myöskään Sisä-Suomen lehteä vuodelta 1977, josta voisi etsiä ko....
Mistä voisin löytää listauksen julkaistuista punavankien kirjoittamista ja kirjoista tai muistelmista? 304 5.5.2020 tyovaenliike.fi-sivustolle, joka on työväenperinnelaitosten (Työväenmuseo Werstas, Kansan Arkisto ja Työväen Arkisto) verkkopalvelu on tietoa mm. sisällissodan vankileirien haastatteluista ja muistelmista. Sivu löytyy alta. Joihinkin muisteluihin pääsee sivun kautta, mutta kannattaa ottaa yhteyttä myös suoraan näihin työväenperinnelaitoksiin. Alemman linkin kautta pääsee laitosten sivuille ja yhteystietoihin. http://www.tyovaenliike.fi/tyovaenliikkeen-vaiheita/alasivu-3/sisallissodan-jalkinaytos-vankileirit/ http://www.tyovaenliike.fi/keitameolemme/ Ylen Elävässä arkistossa voi myös kuunnella sisällissodan muisteluja: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/01/24/he-olivat-mukana-sisallissodassa-1918 Hakupalvelu Finnan kautta läytyy myös...
Loimaan vanhalla hautausmaalla ja Hirvikosken hautausmaalla lienee paljastettu vuonna 1951 vuoden 1918 punaisten muistomerkit. Mitkä ovat näiden muistomerkkien… 380 14.4.2020 Työväenmuseo Werstas on koonnut tietoa punaisten muistomerkeistä ja julkaisut Punaisten muistomerkit verkkopalvelun. Sivustolle on kerätty tietoja sisällissodan aikana kuolleiden punaisten teloitus- ja hautapaikoista sekä heidän muistokseen pystytetyistä muistomerkeistä. http://www.tyovaenliike.fi/punaisten-muistomerkit/ Vanhankirkon hautausmaalle pystytetystä muistomerkistä löytyy tieto kyseisestä verkkopalvelusta. Kanta-Loimaan kirkon muistomerkistä ei ole tietoa Punaisten muistomerkit verkkopalvelussa. Molemmat muistomerkit ovat kuitenkin jäljellä. SDP:n Loimaan yhdistys ja Vasemmistoliiton Loimaan yhdistys käyvät yhdessä vappuna laskemassa kukkatervehdykset muistomerkeille. Museoviraston vuonna 1979 julkaisemasta Suomen kirkot:...
Työväenmuseo Werstaan sivulla on mainittu Ikaalisten punaisten muistomerkin paljastusvuodeksi 1952. Onko tarkempaa tietoa paljastuspäivästä, muistomerkin… 174 3.2.2020 Ikaalisten punaisten muistopatsas paljastettiin 29. heinäkuuta 1945. Muistomerkin toimitti Tyrvään kiviteollisuusliike, mutta sen suunnittelijaa eivät lähteeni kertoneet. Hautausmaalle lähdettiin kulkueena Kilvakkalan työväentalolta kello 11. Varsinainen paljastusjuhla alkoi torvisoitolla kello 13. Onni Lautsalo, Kansalaissota Ikaalisten seudulla Pohjois-Satakunta-lehden vuoden 1945 heinä-elokuun vaihteen numerot
Löytyykö mistään Alpo Sailon teosluetteloa? Suunnitteliko hän vapaussotureiden sankarimuistomerkkejä? 309 11.1.2020 Antero Tuomiston teoksessa Suomalaiset sotamuistomerkit (1998) on Ähtärin muistomerkin kohdalla mainittu juuri tämä Viktor Jansson ja paljastuspäivämääränä 26.9.1920. Myös Anna Sirolan teoksessa Puhukoon paatinen pylväs : vuoden 1918 vapaussodan sankarihautojen muistomerkit ja vapaudenpatsaat (2017) vahvistetaan sama tieto. Kirjassa on artikkeli patsaan paljastustilaisuudesta (julkaistu Keskisuomalainen-lehdessä 28.9.1920): "Ähtärin sankaripatsas on -- kivenveistäjä V. Sailon, Tampereelta valmistama ja on se tehty tait. Janssonin piirustusten mukaan Jyväskylän mustasta graniitista." Vapaussodan perintö -julkaisun numerossa 4/2013 kerrotaan Alpo Sailon osuudesta vapaussotaan. Lehden kannessa on luonnos Vapaudenpatsaasta (vapaussodan...
Voitteko mainita jotain romaaneja tai elokuvia, jotka käsittelevät Suomen vuoden 1918 tapahtumia valkoisten näkökulmasta, siis niin, että punaiset vaihteeksi… 359 25.1.2018 "Valkoisen diskurssin" mukaista kaunokirjallisuutta on vaivattomimmin löydettävissä välittömästi sodan jälkeen sekä 20- ja 30-luvuilla kirjoitettujen teosten joukosta. Termi on peräisin Elina Martikaisen tutkimuksesta Kirjoitettu sota. Tässä muutama esimerkki: Maila Talvio, Kurjet "Talvion teos edustaa valkoista arvomaailmaa painottaen sodan luonnetta vapaussotana. Päähenkilönä on kirkkoväärtin tytär Riikka Tuuna, joten teosta voi pitää yrityksenä valaista sotaa erityisesti valkoisen naisen näkökulmasta." Joel Lehtonen, Kuolleet omenapuut "Joel Lehtosen novellikokoelma Kuolleet omenapuut kuvaa itäsuomalaisen pikkukaupungin -- herrasväkeä ja ympäröivän maaseudun rahvasta. Sota on aiheena kokoelman viimeisissä novelleissa Muttisen Aapeli...
Mikä on Emil Cedercreutzin kirjan nimi? Siis sen, missä hän kertoo sisällissodan omakohtaisia kokemuksiaan. Onko kirjaa saatavissa tai jostakin lainattavissa? 401 11.1.2018 Emil Cedercreutzin omakohtaisia kokemuksia kansalaissodasta voi lukea kirjasta Molemmin puolin rintamaa (WSOY, 1918) - ruotsiksi På båda sidor om fronten. Kirjaa on kummallakin kielellä edelleen saatavissa useista kirjastoista eri puolilla maata. Saatavuus Satakirjastoissa: Molemmin puolin rintamaa På båda sidor om fronten
Haluaisin tietää, onko olemassa kirjaksi koottuna muistelmia teuvalaisten kohtaloista sisällissodassa 1918. Entä onko kirjoitettu kirjaa tapahtumista Teuvalla… 465 12.12.2017 Varsinaista muistelmateosta Teuvalta ei vaikuttaisi olevan. Teuvan tapahtumia sisällissodassa käsitellään esimerkiksi seuraavissa kirjoissa, artikkeleissa ja opinnäytteissä: Alanen, A. J. (1980). Eteläpohjalaisia taisteluissa: 1, Nuijasodasta vapaussotiin. Helsingissä [Hki]: Otava. Kallioinen, S. (2009). Kestämättömät sopimukset: Muuramen, Savonlinnan ja Teuvan rauhallisuuteen vaikuttaneiden tekijöiden vertailua kesästä 1917 sisällissotaan 1918.http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2004953273 <http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2004953273&gt; Lantto, J. (1997). Kytösavun mailta: Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin historia 1917-1944. [Ilmajoki]: [Etelä-Pohjanmaan maakuntasäätiö]. Niinistö, J. (2006). Eteläpohjalaiset ja Suomen...
Etsin runoja, jotka käsittelevät vuoden 1917-1918 tapahtumia; Kansalaissotaa ja sitä edeltäviä tapahtumia; sekä punaisten että valkoisten kirjoittamia. 1174 5.9.2017 Valkoisia runoja : Haarla, Lauri : Saarretun näkyjä WS 1919 Koskenniemi, V.A. : Nuori Anssi WS 1918 Leino : Vapauden vartio, Lävistetty sydän Hellaakoski : Nimettömiä lauluja Kianto : Hakkaa päälle Lehtonen : Agitaattori Punaisia runoja : Työväen laulukirja F-kustannus 2007 Kajava, Viljo : Tampereen runot 1966 Muuten aiheesta : Waltari, Mika kokoelmassa "Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925 - 1978" WS 1979 luvussa Maani ja kansani mm. Puoli vuosisataa, Hyvästit Untamoll, Ilmari Rantamala Vapauden pojat Aiheesta kirjallisuutta : Kunnas, Maria-Liisa : Kansalaissodan kirjalliset rintamat WS 1976 Palmgren, Raoul : Joukkosydän 1 WS 1966 Palmgren, Raoul : Joukkosydän II WS 1966 Palmgren, Raoul : Kapinalliset kynät . itsenäisyysajan...
Tervehdys kirjastonhoitajalle, Sukumme on tutkittu äidinpuolelta vuoteen 1753 asti taapäin. Minua jäi askarruttamaan kahden isoenoni kohtalo, parikymppiset… 402 8.8.2017 Varmaankin ensimmäinen lähde olisi Sotasurmaprojektin sivusto https://sotasurmat.narc.fi/fi/ Sivuilta löytyy myös tietoja asiaa koskevista arkistolähteistä. Kirjallisuutta: Paavolainen, Jaakko Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 - 1 : Punainen terrori. - Tammi, 1966 Paavolainen, Jaakko Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 - 3 : Valkoinen terrori. - Tammi, 1968 Paavolainen, Jaakko Vankileirit Suomessa 1918. - Tammi, 1971 Roselius, Aapo Amatöörien sota : rintamataisteluiden henkilötappiot Suomen sisällissodassa 1918. - Valtioneuvoston kanslia, 2006 Roselius, Aapo I bödlarnas fotspår : massavrättningar och terror i finska inbördeskriget 1918. - Leopard, 2009 Roselius, Alpo Teloittajien jäljillä : valkoisten väkivalta Suomen...
Kaipaisin tietoa kahdesta asiasta. Kuinka paljon Suomessa on nk. vapaussodan muistomerkkejä ja milloin ne pääosin on pystytetty. Toinen kysymys koskee… 605 8.6.2017 Ulla-Maija Peltosen kirjan Muistin paikat: vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta (2003) mukaan vuonna 1929 Suomessa oli 333 valkoisille pystytettyä muistomerkkiä 316 paikkakunnalla. 11 paikkakunnalla oli punaisten muistomerkki. 1940- ja 50-luvuilla punaisten muistomerkkejä pystytettiin lisää 117 paikkakunnalle. Tämän jälkeenkin niitä on tullut lisää. Täsmällisiä lukuja on siis vaikea antaa, mutta vaikuttaa siltä, että 1920-luvulla pystytettiin pääosin valkoisten muistomerkkejä ja yhteiskunnallisen tilanteen muututtua 1940-luvulla punaisten muistomerkkien määrä lisääntyi huomattavasti. Ulla-Maija Peltosen kirjassa on aiheesta paljon tietoa. Muita hyviä lähteitä ovat ainakin alla mainitut kirjat: - Monumentum :...
Mahtaako kirjastosta löytyä kirjoja ja lehtiartikkeleita Onni Kokosta, joka sai surmansa vuoden 1918 sodassa vain 14-vuotiaana? Erityisesti minua kiinnostaisi… 359 6.11.2016 Jarl Hemmer on kirjoittanut - ruotsin kielellä - muutamia kirjoja Onni Kokosta: Onni Kokko : berättelse (Schildt 1920); Onni Kokko och andra berättelser (Vårt hem, 1931). Hemmerin kirjasta on otettu monia painoksia. Onni Kokko on yhtenä hahmona myös tässä teoksessa: Niinistö, Jussi: Nimeke:Suomalaisia vapaustaistelijoita (Nimox, 2003). Molemmat löytyvät mm. HelMet-kokoelmasta. Lehtiartikkeleiden osalta suositten vierailua Kansalliskirjastossa, jonka ns. vapaakappaletyöasemilta pääsee tekemään hakuja vanhoihin sanoma- ja aikakauslehtiin. Tämä palvelu (http://digi.kansalliskirjasto.fi/) on käytettävissä myös netin kautta, mutta vapaa haku kohdistuu vain vuotta 1911 vanhempaan aineistoon, sitä uudemmat täytyy tutkia kirjaston tiloissa....
Lainasin SKS:n kirjastosta 90-luvulla mielenkiintoisen kirjan, jonka tekijää en muista, en paljon muutakaan. Kirja kertoi vuoden 1918 sisällissodan… 577 4.10.2016 Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla jämsänkoskelaisen opettajan Kaarlo Isomäen Henkipattona : kärsittyä elämää vapaussotamme päiviltä (Edistysseurojen kustannus, 1920). Isomäkeä syytettiin punakaartilaisuudesta, vaikka näyttöä asiasta ei ollut, ja hänet lähetettiin vankileirille. Isomäen onnistui kuitenkin paeta metsään, missä hän piileskeli 91 vuorokautta.