kansakoulu

44 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–40.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kuka on kirjoittanut runon, jonka alku kuuluu näin: "Syksy saapui harmain siivin yli suuren suon. Suolla oli kurkia: isäkurki, äitikurki, poikakurki Jukka."… 1234 22.8.2018 Kyse on Aila Nissisen runosta "Syksy lensi harmain siivin yli suuren suon", joka alkaa näin:  "Syksy lensi levein harmain siivin yli suuren suon - suolla oli kurkia: isäkurki, ätikurki sekä poika, Kurki-Jukka. Heillä oli niskatukka sekä pitkänpitkät nokat, niin, ja suurensuuret siivet, viisaanviisat silmät, koikkeliininkoivet."  Runo löytyy mm. teoksista Lukutunnin kirja 3 (1962) sekä Nissinen: Laulavat omenat (1958). Nämä molemmat löytyvät Keski-kirjastojen kokoelmasta.
Haen lapsuuteni kirjaa jota olen lueskrkkut 60-luvun lopulla. Vanha kirja, jonka äitini oli ostanut Lahden torilta ehken vna 69. Kirjassa oli arvoituksia,… 281 10.7.2018 Etsitty kirja saattaisi olla K. Raition toimittama Esi- ja toinen lukukirja : kansakoulun valmistavan koulun sekä I ja II vuosiosaston tarpeeksi (WSOY, 1912). Siitä löytyy arvoituksia, kuvauksia eläimistä (esimerkiksi juuri kysymyksessä mainitut kettu, karhu ja susi esitellään), sekä taide- että kansansatuja - ja paljon muuta. Puuvati-nimisessä tarinassa kerrotaan poikansa ja tämän vaimon luona asuneesta vanhasta miehestä, joka "syödessään riputteli ruokaa vaatteillensa." Osa teksteistä on painettu fraktuuralla.
Mikä on "vähennyslaskutaulu" ja mikä taho on painattanut sen? Mitä sillä harjoitellaan tai tehdään? 1027 28.11.2017 Vähennyslaskutaulu lienee yksi "laskuopillisista havaintotauluista", joita tehtiin kansakoululaisia varten. Sen avulla harjoiteltiin laskutehtäviä. Itse taulusta en onnistunut löytämään tietoa, mutta vuonna 1904 ilmestyi kirja nimeltä Kokonaislukujen kertaustaulun selitys ja tulokset (Otto Hjalmar Hultin, Ph. Reinhardin mukaan Suomen oloihin soviteltu), jota opettaja lienee käyttänyt taulun rinnalla. Julkaisija oli Valistus:https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=hultin+hj+kertaustaulu&type…  
Minkälainen koulujärjestelmä Virossa oli 1930-luvulla? Eräs taideteos keskittyy virolaiseen mieheen, joka syntyi vuonna 1921 ja sai koulutiensä päätökseen… 366 13.11.2017 Ilmaisu olisi suomeksi "kuusiluokkainen kansakoulu". Maan itsenäistymisen jälkeen (1918) Virossa tuli käyttöön kuusiluokkainen kansakoulu, joka oli kaikille pakollinen. Kansakoulun jälkeen oli mahdollista jatkaa oppikouluun tai ammattikouluun. Lähteet: Tuglas-seura Lembit Andresen: Eesti kooli ajalugu. Algusest kuni 1940. aastani. Avita, Tallinn, 1995.
Mistä arkistosta voisi löytää vanhojen kansakoulujen pohjapiirroksia ja muita niiden rakennukseen liittyviä asiakirjoja? 1144 22.8.2017 Kansakoulujen pohjapiirroksia löytyy Finnan kautta. Finna on Kansalliskirjaston ylläpitämä tiedonhakupalvelu, jonka kautta pääsee monen suomalaisen arkiston, kirjaston ja museon digitaaliseen aineistoon. Osa pohjapiirroksista on suoraan verkossa saatavilla, muista löytyy tieto sijainnista. Alla linkki haun tulokseen: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kansakoulu+pohjapiirros&typ… Myös muita asiakirjoja voi hakea tämän palvelun kautta.
Kenellä on oikeus päästä tutkimaan esim. vanhoja kansakoulujen arkistoja ajalta 1880-1960. Onko mahdollista nähdä niitä? 640 14.7.2017 Arkistojen portti -verkkopalvelun sivuilla kerrotaan, että kansakoulujen arkistoja säilyttää pääsääntöisesti se kunta, joka kansakoulua on pitänyt yllä tai on ollut sen seuraaja. Alla lisää tietoa kansakoulujen arkistoista: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kansakoulut#Kansakoulujen_arkistot Helsingin kaupunginarkiston säilyttämät kansakouluarkistot löytyvät Sinetti-tietokannasta: https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/archive/HELKA/ Arkistot yleensäkin ovat vapaasti käytettävissä, mutta osalla aineistosta on käyttörajoituksia. Alla tietoa niistä: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/K%C3%A4ytt%C3%B6rajoitus
Millainen on ns. stataristinen lukutapa, jota on pyritty suosimaan ainakin 1920-luvulla, unohtamatta kuitenkaan kursorista tapaa. https://josu13.kuvat.fi/kuvat… 769 1.6.2017 Latinan "seisovaa" tarkoittavasta statarius-sanasta johdettu stataarinen (seisova, verkalleen edistyvä) merkitsee lukemisesta puhuttaessa "selvää ja hidasta, välimerkkejä huomioivaa lukemista". Tämä kytkeytyy 1900-luvun alupuolen lukemisen opetuksen mekaaniseen luonteeseen. Kursorisella eli nopealla, pääkohdittaisella lukemisella pyrittiin tämän vastapainona irti ymmärtämistä vailla olevasta tankkaavaisuudesta. Lukemisläksyn mekaanisen toistamisen sijasta uudessa oppivelvollisuuskoulussa opettajan tuli koettaa ohjata oppilaitaan tekstin pääkohtien ymmärtämiseen ja antaa luetun pohjalta tilaisuuksia uuden kertomiseen ja keskusteluun. Lähteet: Aimo Halila, Suomen kansakoululaitoksen historia. 3, Piirijakoasetuksesta oppivelvollisuuteen Aimo...
Mitä Aapista on käytetty kansakouluissa vuonna 1933? Henkilö on syntynyt 1926 ja mennyt seitsemän vuotiaana kansakoulun ensimmäiselle luokalle. Kotipaikkakunta… 1492 9.6.2016 1920- ja 30-lukujen taitteessa Suomessa julkaistiin koko joukko aapisia. Oheinen luettelo ei ole täydellinen, mutta kaikki tärkeimmät sen aikaiset oppikirjakustantajat ja lukuopetuksessa käytettyjen kirjojen laatijat ovat siinä kyllä mukana. Valistus oli pitkään yksi merkittävimmistä oppikirjojen kustantajista maassamme, joten vuonna 1933 koulunsa aloittanut ensiluokkalainen on hyvinkin saattanut saada lukemisoppia J. K. Santalan Alakansakoulun aapisesta. Toisaalta, 30-luvun luetuimmaksi tietokirjailijaksemme mainittua Aukusti Saloa ja hänen Uutta aapistaan on vaikea jättää laskuista: on sanottu, että 50-70% maamme kansakoululaisista luki Salon laatimia oppikirjoja. Jos karjalaisnäkökulma otetaan huomioon, vahvaksi ehdokkaaksi nousee myös...
Isomummo oli kotoisin Rovaniemen pitäjän "Taipaleenkylästä". Hän oli käynyt vain neliviikkoisen kiertokoulun ja myöhemmin rippikoulun. Onko niin, että sillä… 799 5.6.2015 Kiertokoulusta koulunkäynti kylissä alkoi ja ne olivat pitkälle vuosisadan loppuu asti tavallinen koulunkäyntitapa. Rovaniemen kouluoloista löytyy paljon tietoa mm. Jorma Ahvenaisen kirjasta Rovaniemen historia II 1632-1960. Taipaleen kylä oli Kivijärven koulupiiriä vuodesta 1900 ja sai kansakoulun vuonna 1924. Kirjassa mainitaan, että vuosina 1875-1891 kansakoulua kävi vain noin 1-1,7 % koko Rovanniemen väestöstä.
Missä kirjassa on satu nimeltä Voikukkia? Päähenkilö on pieni tyttö, nimeltään Lyyli Laurikainen, Lyyli kuoli ja lähti taivaaseen voikukkien hahtuvien myöät. 799 5.3.2015 Aukusti Salon kansakoulun lukukirjasta löytyy Maija Konttisen tarina nimeltä Voikukkia. Mahtaisiko olla kyse tästä tarinasta? Saatte tarinan sähköpostiinne. https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena Salo Aukusti: Meidän lasten elämää (Otava, useita painoksia)
Kuinka suuri osa 1950-luvun puolimaissa (suunnilleen 1953 - 1957) syntyneistä tamperelaislapsista suoritti oppivelvollisuutensa kokonaan kansakoulussa ja… 1159 9.12.2014 Oppikoulun käynti yleistyi Tampereella samassa tahdissa muun Suomen kanssa. 1920-luvulla oppikoulun kävi alle 10% lapsista, ja 1930-luvun lopulle asti oppikoulu oli lähinnä hyvin toimeentulevien, pääasiassa kaupungeissa asuvien lasten koulu. Voimakas kasvu alkoi sotien jälkeen. Tampereella oppikouluun siirtyi lukuvuonna 1946-47 27% oppilaista, 1950-luvun puolivälissä 44% ja lukuvuonna 1966-67 55%. Lähteet: Telemäki, Martti: Tampereen kansakoulun historia 1872-1976 (Tampereen kaupunki, 1979) Tilastokeskuksen artikkeli Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle (http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html)
Isäni aloitti kansakoulun sodan jälkeen marraskuussa 1945. Hänen aapisessaan oli muun muassa "Yrjö on mörökölli. Hän istuu nurkassa ja mököttää. Siellä hän… 914 5.9.2014 "Yrjö on mörökölli" löytyy Aukusti Salon ja Urho Somerkiven Meidän lasten aapisesta (7.p. 1945). Topeliuksen Koivu ja tähti sisältyy moniin kansakoulun lukemistoihin, esim. K.A. Horman, Hilda Huntuvuoren ja E.A. Saarimaan Kansakoulun lukukirja I:een (5.p. 1945). Lausetta "Sieneni on niin sininen", sanoi Enni ei aapisista löydy, mutta kyseessä voi olla Metsässä-sadun Enni: "Eino muisti kissankellon. Voi, miten sininen se on, Enni huudahti." Satu on Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen Luen ja kerron: alakansakoulun luku- ja puheaapisessa (8.p. 1957).
1) Minä vuonna on lopetettu kansankoulu/peruskoulutoiminta Vammalassa sijaitsevassa (nyk. Sastamala) Aittalahden koulurakennuksessa? Koulu rakennettu vuonna… 1490 23.7.2014 Hei, Vuonna 1926 toimintansa aloittanut Aittalahden koulu lakkautettiin Vammalan valtuuston pää-töksellä vuonna 1985. Lakkautushetkellä koulussa toimi ala-aste. Nykyisin rakennus on Sastamalan opiston käytössä. Aittalahden koulusta ei ole tehty historiikkia, mutta elokuun 1988 Tyrvään Sanomissa on juttu silloisen Vammalan alueen vanhoista kouluista. Jutussa kerrotaan lyhyesti myös Aittalahden koulun historiasta. (”Vammalassa peräti 13 entistä koulua”, Tyrvään sanomat 13.8.1988, s. 6) Kysymys oli osoitettu Vantaan kaupunginkirjastolle, mutta vastaus kysymykseesi löytyi Sastamalan kaupunginkirjaston henkilökunnalta.
Tiedättekö, onko seuraavia aapisia saatavissa näköispainoksina: 1. Haapaveden kunnan Karsikkaan vsta 1956 ja 2. Ilmajoen kunnan Luoman kansakoulu vsta 1953… 916 31.1.2014 1. Haapaveden kirjastosta kerrottiin, että Haapaveden Ollalan koulussa olisi hyvin todennäköisesti ollut käytössä aapinen nimeltä Suomen lasten aapinen. Sen on toimittanut Kaisa Hälinen, ja kuvitus on Rudolf Koivun. Kirja on lainattavissa Haapaveden kirjastosta sekä näköispainoksena että vuoden 1989 painoksena. Luultavasti Karsikkaan koululla on ollut käytössä sama aapinen, mutta varmuutta siihen ei saatu. 2. Ilmajoen kirjastossa asiaa selviteltiin myös, mutta valitettavasti tietoa ei ole löytynyt. Ilmoittelen, jos asia selviää.
Kenen mukaan cygnaeuksenkatu on saanut nimensä. 1261 7.10.2013 https://www.jokapaikka.fi/ Cygnaeuksenkatu on saanut nimensä suomalaisen kansakoulun isäksi kutsutun kansakoulujen ylitarkastaja, Jyväskylän seminaarin johtaja, pappi Uno Cygnaeuksen (1810-1888) mukaan. Kadunnimi on vuodelta 1906. Nykyinen suomenkielinen muoto on vahvistettu vuonna 1928. Tätä ennen nimi tunnettiin muodossa Cygnaeuskatu (1909).
Milloin Suomessa alettiin vaatia ylioppilastutkinto opettajaseminaariin pyrkiviltä? Lähinnä kiinnostaa kansakoulun alaluokkien opettajilta edellytetty… 1751 4.1.2013 Ensimmäisen kerran ajatus ylioppilastutkinnosta pääsyvaatimuksena opettajaseminaariin pyrkiville esitettiin jo vuonna 1922 Seminaarikomitean mietinnössä: ylioppilastutkinto vaadittiin kaksivuotiseen seminaariin pyrkivältä. Vuonna 1967 hyväksytty seminaarilain muutos merkitsi seminaarien vähittäistä muuttamista kokonaan ylioppilaspohjaisiksi. Samalla ylioppilaspohjainen opettajankoulutus säädettiin kolmivuotiseksi. Syyslukukauden 1968 alusta lukien muutettiin Hämeenlinnan, Rauman, Savonlinnan ja Tammisaaren seminaarit ylioppilaspohjaisiksi, Kajaanin seminaari vuotta myöhemmin. Syksyllä 1968 otettiin oppilaita keskikoulupohjalta enää vain Heinolan seminaariin, ja kun nämä Joensuun korkeakoulussa (Itä-Suomen seminaari) ja Kajaanin...
Milloin Jalkarannan kansakoulu perustettiin tai aloitti toimintansa ja mistä dokumentista löytyy tieto. Korjaisimme www.jalkaranta-seura.fi sivuilla olevan… 1380 28.11.2012 Opetus Jalkarannan kansakoulussa alkoi vuonna 1912, mutta koulutalo valmistui vasta seuraavana vuonna. Päätös koulun perustamisesta oli tehty Hollolan kunnantuvalla pidetyssä kuntakokouksessa keväällä 1911. Koulurakennukseen tehtiin opetustilojen lisäksi kahden opettajan asunnot. Lähde: Lahden historia. 4, 1: Lahden kulttuurilaitosten historia : koululaitos, kirjasto ja liikunta. 2005. Sivu 30. Juhani Pihlajan Lahti-käsikirjassa mainitaan, että 1912 avattiin Jalkarannan kansakoulu. Nykyisen Jalkarannan koulun sivuilla kerrotaan, että Jalkarannan koulu on perustettu vuonna 1912 ja viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhlaa. http://www.edu.lahti.fi/jalkaranta
Täydennys äskeiseen (suurten ikäluokkien oppikouluun siirtyminen Vaasassa): Montako kansakoulua ja oppikoulua kaupungissa oli Pekka Puskan ikäluokalle?… 2759 20.8.2012 Aiheesta oli hankala löytää tilastotietoja. Teoksessa Vaasan kaupungin suomenkieliset koulut 1877-1977 kerrotaan, että 1950-luvulla Vaasassa oli suomenkielisiä kansakouluja: Keskuskoulu, Onkilahden koulu, Palosaaren koulu, Huutoniemen koulu (valmistui 1957), Asevelikylän kansakoulu (v:sta 1954), Hietalahden kansakoulu (valmistui kolmessa osassa vuosina 1958, 1959 ja 1961) ja Vetokannaksen kansakoulu. Suomenkielisiä oppikouluja olivat Vaasan Lyseo ja Vaasan tyttölyseo. Onkilahden koulu aloitti toimintansa v. 1957 Vaasan Keskikoulu-nimisenä, vuonna 1960 nimi vaihtui Onkilahden yhteiskouluksi. Vuosina 1923-1975 Kasarmintorin yläaste ja Vaasan yhteiskoulun lukio toimivat nimellä Vaasan Yhteiskoulu. Oppilaita kansakoulussa oli vuosina 1957-58...
Teen parhaillani gradua siitä miten saamelaisia esitetään suomalaisissa koulukirjoissa. Haluaisin tiedustella onko suomalaisissa kirjastoissa missään päin… 1382 16.4.2012 Ainakin täältä kannattaa kysyä tarkemmin: Lastenkirjainstituutti - 1.470 niteen aapis- ja lukukirjakokoelma http://www.lastenkirjainstituutti.fi Käyttäytymistieteiden kirjasto / Helsingin yliopisto, oppimiskeskus Minerva - kotimaisia peruskoulun ja lukion oppikirjoja oppiaineittain ryhmiteltynä -kansa- ja oppikoulun sekä kansalais- ja ammattikoulun oppikirjoja kouluasteittain järjestettynä http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/palvelut/minerva.htm Myös Oulun yliopiston tiedekirjasto Pegasuksessa on vanhoja oppikirjoja. Vanhin aineisto on saatavana ainoastaan lukusali- ja tutkijakäyttöön. http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=90 Helsingin yliopiston Kansalliskirjastossa on niin ikään vapaakappalekokoelma, jonne on arkistoitu...
Etsin tietoa suomalaisesta koulujärjestelmästä peruskoulun osalta. Ensisijaisesti olen kiinnostunut peruskoulun vaiheista historiasta nykypäivään. Löytyisikö… 2899 21.6.2011 Alla mainitut kirjat käsittelevät mm. peruskoulun historiaa. Kaikki ne löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista: www.helmet.fi - Yhtenäisen peruskoulun menestystarina / toimituskunta: Kauko Hämäläinen, Aslak Lindström ja Jorma Puhakka (pj.) (2005) - Kansakoulusta peruskoulujärjestelmään : oppivelvollisuuskoulu Vantaalla 1967-2007 / Martti Hölsä (2010) - Uuteen sivistysajatteluun : vaikuttajia ja vaikuttavuutta / Liekki Lehtisalo (2009) - Järki hyvä herätetty : koulu politiikan pyörteissä / Jukka Sarjala (2008) - Koulutuksen aatteita, rakenteita ja toimijoita (2008) Helmet-kirjastoissa on jonkin verran koulun opetussuunnitelmia, osin varsin vanhojakin. Ne löytyvät, kun kirjoitat Helmet-haun hakuruutuun opetussuunnitelmat. Alla tiedot...