Kalevala

35 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kalevalaiset jäsenkorjaajat kertovat menetelmän saaneen nimensä Kalevalan 15. laulusta, jossa Lemminkäisen äiti kursii poikansa kokoon. Siteerataan, että "Jos… 38 19.8.2019 Kohta löytyy Kalevalasta runosta 15, 369 säkeestä alkaen, vuoden 1849 Kalevalassa teksti on muodossa kusta luu luhoksi mennyt, siihen luuta luikahuta, kusta liikkunna lihoa, siihen liittele lihoa, sijallensa siunaele, asemellensa aseta: luu luuhun, liha liha'an, jäsenet jäsenihinsä!" Kalevalasta on monia eri versioita, ensimmäinen julkaisu oli vuonna 1835, mutta myöhemmin Kalevalasta on tehty lukuisia mm. kouluun työstettyjä lyhenneltyjä ja selkosanaisia versioita, http://neba.finlit.fi/kalevala/index.php?m=10&s=79&l=1 1835 Kalevalasta tuo tekstin kohta puuttuu vielä kokonaan (8. runo, säkeet 227-235). Tarkastin kohdan useista kouluille lyhennellyistä Kalevaloista, mutta en löytänyt tätä tekstimuotoa. En myöskään löytänyt muotoa...
Kirjoitan tutkielmaa siitä, miten mieskertojien/runonlaulajien näkökulma naisista on vaikuttanut Kalevalan Ainon tarinaan, ja haluaisin siihen tueksi jo… 65 1.3.2019 Ainosta on tietoa mm. Viljo Tarkiaisen teoksessa Aino ja muut Kalevalan naiset, 1911.  s. 17-57 Nuoret naiset: Aino, Pohjan neito, Kyllikki ja Annikki Kalevalan hyvät ja hävyttömät (1999) teoksessa on Ulla Pielan artikkeli: Aino-myytti Sinikka Tuohimaan kirjaan Nainen, kieli ja kirjallisuus (1988) sisältyy kappale Naiskuvia Kalevalassa   Myös seuraaviin teoksiin kannattaa tutustua: Tarja Kupiainen: Kertovan kansanrunouden nuori nainen ja nuori mies (2004) Tahdon sanoa : kirjoituksia kielen ja perinteen voimasta (2005) Louhen sanat : kirjoituksia kansanperinteen naisista (1990). Teoksen sisältö https://outi.finna.fi/Record/outi.118723#componentparts Opinnäyte, esimerkiksi:  Yhteinen perhe, jaetut tunteet /N Hämäläinen, 2012 http://...
Mitä tarkoittaa Kalevalassa sana "katsehista"? 96 23.2.2019 Raimo Jussilan Kalevalan sanakirja kertoo, että "katse" kysymyksessä mainitussa yhteydessä tarkoittaa "loitsimalla valmistettua lääkettä". Vastaavasti yksi katsoa-verbin monista merkityksistä on "hoitaa loitsulääkkeillä" (voiti niillä voitehilla, katsoi niillä katsehilla | 9:471).
Vastaako Kalevalasta julkaistu Juhla-Kalevala (ja Akseli Gallen-Kallelan kalevalataide) vanhaa vai uutta Kalevaa vai onko se kenties joku aivan eri versio? 140 24.1.2019 Vanha Kalevalassa on 32 ja Uudessa Kalevalassa 50 runoa. Vuonna 1981 julkaistu Kalevalassa, jonka esi- ja selkänimekkeenä on tosiaan Juhla-Kalevala ja Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-taide, on 50 runoa. Sen teksti on siis Uudesta Kalevalasta. Akseli Gallen-Kallelan maalaukset ja tieto niiden synnystä ovat merkittävä osa teosta.  
Mikä on Lemminkäisen äidin nimi? 1411 8.6.2018 Lemminkäisen äidillä, kuten monella muullakaan Kalevalan hahmoilla ei ole erisnimeä. Lemminkäisestä itsestään käytetään usein määrettä lieto, joka tarkoittaa pehmeää, mutta myös kevytmielistä. Lemminkäinen kuvataan sotaisana naistenmiehenä, joka ryöstää Saaresta itselleen kauniin morsiamen Kyllikin, jonka kuitenkin pian jättää ja lähtee kosimaan kauniiksi kuvattuja Pohjolan neitoja. Lemminkäisen äiti on kaiken kärsivän, mutta rakastavan äitihahmon arkkityyppi. Lemminkäisessä itsessään yhdistyy yleismaailmallisia myyttejä esimerkiksi vuodenkierrosta (kuolema ja uudelleen syntyminen). Kirjailija Eino Kemppainen antaa kansanrunoteoksessaan Sankari väkevä (1918) Lemminkäisen äidille etunimen Lemmi, mutta tätä nimitystä ei tosiaankaan...
Vuonna 1938 syntynyt ystävä kertoi, että koulun äidinkielen tunneilla 1940-luvulla tai 1950-luvun alussa opettaja luki otteita suorasanaisesta Kalevalasta… 168 7.5.2018 Arvelisin, että kyseessä olisi saattanut olla Sakari Kuusen laatima Kalevala kansakouluja varten (Gummerus, 1937). Se on - tekijänsä sanoin - "pääasiallisesti suorasanainen, vain sarjan runohelmiä käsittävä esitys". Kirjasta julkaistiin uudet painokset vuosina 1951, 1954 ja 1960, eli se oli käytössä varsin pitkään. Helmet -- Kalevala kansakouluja varten
Mistä löytyisi Kalevala suomeksi luettuna? 256 7.3.2018 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Otavan julkaisema, Antti Virmavirran lukema Kalevala näyttäisi olevan uudelleen julkaistuna Elisa-kirjassa https://kirja.elisa.fi/aanikirja/kalevala . Alkuperäinen cd-kirja (2009) myytiin loppuun.
Miksi joskus d muuttuu j:ksi? Esim. Meijän koira tai teijän kissa. Onko tämä jotain murretta? Miksi näin tapahtuu ja miksi sitä kutsutaan? 528 19.10.2017 Suomen kielessä ei alkujaan ole ollut d-äännettä, esimerkiksi Kalevalassa d-kirjainta ei esiinny. 1500-luvulla Suomen kirjakielen suunnittelija Mikael Agricola päätyi kirjoittamaan th-äänteen d-kirjaimella tai dh-yhdistelmällä. Vuoden 1642 Raamatussa th-äänteen tilalle vakiinnutettiin ruotsin kielestä lainattu d-äänne. 1800-luvulla soinnilliset äänteet olivat ruotsia puhumattomalle kansanosalle vaikeita ja puhekielessä d-kirjain korvattiin helposti jollakin toisella tai jätettiin pois. Tämä d-äänteen korvaaminen on edelleen yleistä. D-äänne lausutaan parhaiten vierasperäisissä sanoissa kuten diabetes tai radon. Puhekielessä d-kirjain korvataan Länsi-Suomessa esimerkiksi r tai h-kirjaimella lehti – lehren – lehen/saada – saaha/tehdä –...
Löytyisikö jostain Bengt Pohjasen vuonna 2007 julkaistu Jokos lorut lapoit lophuun: neljä laulua Kalevalasta meänkielelä (Barents Publisher)? Mielelläni sen… 180 10.2.2017 Bengt Pohjasen "Jokos lorut lapoit lophuun": neljä laulua Kalevalasta meänkielelä (Barents Publisher, 2007) löytyy useista Suomen kirjastoista, myös oman alueenne kirjastokimpan kokoelmista. Voitte siis tilata sen lähikirjastoonne lainattavaksi. Mikäli korttiinne on liitetty pin-koodi, voitte tehdä varauksen verkossa. Muussa tapauksessa voitte tehdä varauksen kirjastossa käydessänne.
Tänään on Runebergin päivä. Loppukuussa on Kalevalan päivä. Olen ikäni miettinyt mikä idea tässä on? Runeberghan kirjoitti Kalevalan, joten miksi pitää olla… 368 6.2.2017 Kalevalan runot keräsi Elias Lönnrot matkoillaan Karjalassa 1820-1830 -luvuilla ja hän muokkasi ne sitten runoelmaksi, jota juhlitaan Suomen kansalliseepoksena. Kalevalan merkitystä suomenkielisen kulttuurin kehitykselle pidetään käänteentekevänä. Tietoa Lönnrotista, hänen matkoistaan ja Kalevalasta löytyy Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivulta, http://neba.finlit.fi/kalevala/index.php?m=11&l=1. Sieltä löytyy myös itse Kalevalan teksti. Runebergin elämästä ja tuotannosta löydät tietoa Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2846 ja Suomalaisen kirjallisuuden seurasta, https://www.finlit.fi/fi/tietopaketit/j-l-runeberg-suomalaisen-kirjalli…
Kysymys liittyyy Kalevalan saksalaisiin käännöksiin. Nuori saksalainen ystäväni haluaisi käännöksen Kalevalan ensimmäisestä runosta (lauluna tunnetusta)… 410 10.10.2016 Kalevalasta on olemassa useampikin saksannos. Saksannoksista on lista Kalevalaseuran ylläpitämällä Kalevala maailmalla –sivustolla. http://kalevalamaailmalla.kalevalaseura.fi/kalevala-saksaksi/ Kalevalan saksansi ensimmäisen kerran Anton Schiefner vuonna 1852 ja tämä käännös on kokonaisuudessaan luettavissa myös netissä. Rinnalla on suomenkielinen teksti.Teos aukeaa alla olevasta linkistä. https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner… https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner… HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat saksannokset löytyvät helposti HelMet-haulla, kun kirjoittaa hakusanaksi ”kalevala” ja valitsee hakutulossivun vasemmasta laidasta kielirajoittimeksi saksan. http://...
Meillä on täällä Luulajassa suomenkielinen lukupiiri ja haluaisimme tutustua Kalevalaan. Emme halua lukea koko pitkää Kalevalaa vaan jonkun edustavan otoksen… 361 18.3.2015 ”Kalevalasta” löytyy lyhennettyjä ja modernisoituja versioita, joihin on otettu ainakin toimittajien mielestä olennaisimmat asiat mukaan. Jo Elias Lönnrot itse teki ”Kalevalasta” kouluja varten lyhennetyn laitoksen, joka on ilmestynyt uudelleen nimellä ”Kalevala 1862 : lyhennetty laitos” (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005). Siinäkin tosin on yli 350 sivua runoja, joten ei se kovin lyhyt ole. Pikaisesti selailtuna löytyi seuraavia lyhennelmiä tai modernisointeja: Kalevala kouluille ja nuorisolle (WSOY, 1950; 160 sivua) Kalevala lyhennettynä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998; 192 sivua) Kalevala nykysuomeksi (Pilot-kustannus, 2006; 247 sivua) Kalevala yleiskielelle käännettynä (Sanasiivet, 2009; 328 sivua) Kalevalan tarinat (Otava...
Löytyisikö jostakin sivut, josta voisi tekstihaulla löyttää kohdan Kalevalasta. Lausuin kansakoulussa runon, mutta en muista enään mistä kohdasta Kalevalaa se… 554 6.3.2014 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS on julkaissut vuoden 1849 Kalevalan koko tekstin netissä. Tekstistä voi tehdä sanahakuja. Kalevalan sisältö myös kuvaillaan tiivistetysti ja siitä selviää, että runoissa 8-9 kerrotaan kuinka Väinämöinen kohtaa Pohjolan neidon. Kosintaan suostumisen ehdoksi neito määrää Väinämöiselle yliluonnollisia tehtäviä. http://neba.finlit.fi/kalevala/
Olisiko jotakin kirjaa jossa kerrottaisiin Kalevalan vaikutuksesta suomalaiseen nimistöön (yritykset, ihmistennimet, linnut yms.)? Jos on niin löytyisikö tätä… 698 14.10.2013 Pertti Anttosen ja Matti Kuusen Kalevala-lippaassa (SKS, 1999) on noin 30 sivun laajuinen osio Kalevala-nimistöstä (etu- ja sukunimistä paikannimiin ja yritysten nimiin). Löytyy useistakin pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Mistä tämä on peräisin alunperin: "Tuolla on synnytty luona kuun, tykönä tähden, Otavaisten olkapäillä. jne..." Kyseessä on karhun syntytaru, mutta onko sen… 1660 28.8.2013 Karhun syntytarina löytyy Kalevalasta. Kyseessä on kuudesviidettä (46.) runo, jossa Louhi lähettää karhun karjan kimppuun. Väinämöinen kaataa sen, ja vietetään karhunpeijaisjuhlat. Kalevalan vuoden 1849 version teksti löytyy kokonaisuudessaan Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivuilta (http://www.finlit.fi/kalevala/). Suora linkki asianomaiseen runoon:http://neba.finlit.fi/kalevala/index.php?s=17&m=1&l=1 Kalevalassa karhun syntytarina alkaa näin: Silloin vanha Väinämöinen itse tuon sanoiksi virkki: "Ei otso olilla synny eikä riihiruumenilla! Tuoll' on otso synnytelty, mesikämmen käännytelty luona kuun, malossa päivän, otavaisen olkapäillä, ilman impien tykönä, luona luonnon tyttärien." Sanatarkasti kysyjän esittämässä muodossa...
Mikä mahtaa olla Kalevalassa esiintyvä sampo? 3558 15.12.2012 Näin sampoa kuvaillaan Kalevalan 10. runossa: Siitä seppo Ilmarinen, takoja iän-ikuinen, takoa taputtelevi, lyöä lynnähyttelevi. Takoi sammon taitavasti: laitahan on jauhomyllyn, toisehen on suolamyllyn, rahamyllyn kolmantehen. Siitä jauhoi uusi sampo, kirjokansi kiikutteli, jauhoi purnun puhtehessa: yhen purnun syötäviä, toisen jauhoi myötäviä, kolmannen kotipitoja. Kalevala, kymmenes runo, säkeet 409-422. Sampo on siis runon mukaan mylly, joka tuottaa käyttäjälleen aineellista hyvää. Vastaavanlainen ihmelaite, Grotti-mylly, esiintyy germaanisessa perinteessä. Myllyn keksiminen on aikanaan ollut teknologian huippusaavutus. Sammon takojaa Ilmarista voidaan siis pitää älyniekkana, keksijänä tai hänet voidaan nähdä jumalallisen...
Tuttavani Teksasissa oli kuullut radiosta ohjelmaa, jossa oli mainittu, että Suomessa on tehty murhaballadi, jossa on 23.000 säkeistöä. Hän kysyi minulta, onko… 713 14.11.2012 Voisikohan kyse olla pienestä väärinkäsityksestä? Yhdysvaltalainen radioverkko NPR (http://www.npr.org/) haastatteli tämän vuoden syksyllä harmonikansoittaja Kimmo Pohjosta, joka on yhdessä professori Heikki Laitisen kanssa julkaissut levyllisen murhaballadeja: Murhaballadeja = Murder ballads / Heikki Laitinen & Kimmo Pohjonen. Haastattelussa Kimmo Pohjonen kertoo, että Kalevalassa on noin 23 000 säettä tai säkeistöä, ja että entisaikaan Suomessa laulettiin paljon, ja siksi laulutkin ovat pitkiä. Hän kertoo, että alkuperäisissä balladeissa saattoi olla satoja säkeitä. Haastattelu löytyy kirjoitettuna täältä: http://m.npr.org/news/NPR+Music+Mobile/164801005
Nandor Mikolan unkarilainen Kalevala myytti 859 16.12.2011 Neuvoisin ottamaan yhteyttä Nándor Mikolan Taidesäätiöön: Professori Nándor Mikolan Taidesäätiö Raastuvankatu 21, sisäpiha (PL 278) 65100 VAASA gsm 050 438 1391 sähköposti info [ät] nandormikola.fi www.nandormikola.fi
Kuka on kääntänyt "Kullervos Klage" saksaksi? 1072 31.8.2011 Jean Sibeliuksen teoksen Kullervo op. 7, jota kutsutaan myös Kullervo-sinfoniaksi, sanat ovat Kalevalasta. Teos valmistui vuonna 1892. Siihen mennessä Kalevala oli käännetty saksaksi kokonaan kahdesti. Ensimmäinen saksantaja oli Anton Schiefner, ja Kalevala, das Nationalepos der Finnen, ilmestyi 1852. Toisen kerran Kalevala julkaistiin saksaksi kahdessa osassa 1885 ja 1886 (Kalevala: das Volksepos der Finnen). Kääntäjä oli Suomeen muuttanut saksalainen Hermann Paul. Tätä käännöstä pidetään ensimmäistä monin tavoin parempana. Nämä tiedot ovat peräisin Valvoja-lehdestä vuodelta 1909, s. 272-276. Vaikea sanoa, kumpi käännös otettiin Sibeliuksen Kullervoon. Hermann Paulin käännöksen puolesta puhuisi se, että hän oli muuttanut Suomeen, ja että...
Mikä on lautsa? Olen laulamassa ystävälleni Kuuskymppisillä Väinö Hannikaisen laulua Marja-Liisa. Sanat ovat L.Onervan. Siinä sanotaan ..."kelle joudut lautsan… 2945 17.5.2011 Nykysuomen sanakirjan (WSOY 1978) mukaan lautsa on runollinen tai murteellinen ilmaisu ja tarkoittaa lavitsaa, siis istuin- tai makuulavaa. Ilmaisu "kelle joudut lautsan laulajaksi" viitannee tulevaan puolisoon, ainakin Väinämöinen kosii Kalevalassa Pohjolan neitoa pyytämällä häntä tulemaan "joka lautsan laulajaksi". Ks. Kalevalan 8. runo Suomalaisen kirjallisuuden seuran www-sivuilla http://www.finlit.fi/kalevala/index.php?m=1&l=1 "Kanssa kukkakuinen" on ilmeisesti painovirhe, ainakin nuottikokoelmassa Kotimaisia yksinlauluja 1 kyseinen laulun kohta kuuluu "Kaikki seisoi kumminasi kansa kukkakuinen". Mahdollisesti ilmauksella tarkoitetaan kukkaista kansaa eli kukkivaa luontoa. Ainakin laulun ruotsinnoksen sama kohta "Landet i sin blom...