| Olen perehtynyt aika hyvin Pohjois-Karjalan Mätäsvaaran sodanaikaisen kaivoksen historiaan, tehnyt ja ylläpitänyt siihen liittyviä nettisivustoja. Löysin… |
73 |
|
|
|
Kirjaa en ole pystynyt löytämään, mutta kysymyksen lisätiedoissa mainitusta geologi Aarne Laitakarista löytyy kyllä tietoa. Aarne Vihtori Laitakari (Nybergh) syntyi Helsingissä 12.12.1890. Hän oli aviossa Anna os. Collanin kanssa ja pariskunnalla oli useita lapsia. Hän valmistui filosofian tohtoriksi 1922 ja toimi myöhemmin mm. geologisen tutkimuslaitoksen johtajana. Eläkkeelle hän jäi 1960. Lisää tietoa matrikkeliteoksessa Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit (1973), s. 324. Laitakari kuoli vuonna 1975 ja hänet on haudattu Helsingin Malmin hautausmaalle. Laitakari kirjoitti useita kirjoja, ks. linkki. Hänestä löytyy myös valokuvia, ks. linkki. |
| Haluaisin lukea kaivosteollisuudesta. |
42 |
|
|
|
Tässä joitakin kaivoksia ja kaivosteollisuutta eri näkökulmista käsitteleviä kirjoja. Bassey, Nnimmo: Kiehuva ja köyhtyvä Afrikka : raaka-aineteollisuuden aiheuttamat tuhot ja Afrikan ilmastokriisi (Like, 2014)Afrikan luonnonvarojen, kuten fossiilisten polttoaineiden, alkuperäiskansojen metsien ja muiden resurssien hyväksikäyttö palvelee pääasiassa muita kuin paikallisia asukkaita. Luonnonvarojen hyödyntämisen karmivat jäljet eri puolilla Afrikkaa ovat länsimaisen hyvinvoinnin hinta.Kaivos koettuna (Lapland University Press, 2018)Kaivostoiminta herättää paljon tunteita. Kaivos lupaa alueelle elinvoimaisuutta, työpaikkoja ja taloudellista kasvua. Samalla se vaikuttaa ratkaisevasti alueen asumiseen, elinkeinoihin, luonnonsuojeluun ja... |
| Kaivosmiehet polttavat tupakkaa kaivoksessa, oliko se vielä sallittua? |
177 |
|
|
|
Rauno Lahtisen kirjassa Savun lumo kerrotaan tupakoinnin kulttuurihistoriasta. 1900-luvun alkuvuosina savukkeista tuli vähitellen tavallisten työmiestenkin tupakointitapa, varsinkin savukkeiden hinnan halventuessa. Purutupakkaa ja nuuskaa käytettiin, vaikka piipun poltto olikin 1900-luvun alussa pääasiallinen tupakoimisen muoto. Nuuskan ja mällin suosiota säilytti, että useilla työpaikoilla tupakan polttaminen oli vaarallista tai selkeästi kielletty. Näitä työpaikkoja olivat esimerkiksi sahat, kaivokset ja jotkin tehtaat. Siis jo näin kauan sitten oli polttaminen vaarallista tai kiellettyä kaivoksissa.
Nykyisissä kaivosturvallisuusoppaissa tupakointi mainitaan paloturvallisuusriskinä ja "tupakointi on sallittu vain siihen merkityillä... |
| Sukellusonnetomuus Linnaisten kaivoksessa 1980-luvulla? |
564 |
|
|
|
En löytänyt vahvistusta tapaukselle Sukellusinfo sivustalta, jossa on listattu kuolemaan johtaneita suomalaisten sukellusonnettomuuksia. Sukellus.infoTapaus saattaisi löytyä Helsingin sanomien uutisia selailemalla. Kansalliskirjasto.fiLinnaisten alueesta on kirjoitettu myös muutama paikalishistoria, joissa asiasta saattaa olla maininta. Finna.fiVantaan kaupungimuseosta voi löytyä lisätietoa. kaupunginmuseo@vantaa.fi |
| Onko kaivoksen perustaminen muiden omistamalle maalle ollut aina yhtä helppoa maanomistajasta riippumatta? |
283 |
|
|
|
Oheisista lähteistä kannattaa tutkia ainakin kahta ensimmäistä. Kaivoslaissa on korostunut perinteisesti yleinen pyrkimys kaivoskivennäisten hyödyntämisen edistämiseen, minkä johdosta toiminta toisen omistamalla maalla mahdollistetaan.
Suomen kaivoslain kehitys privilegiosta kaivosaluelunastuslupaan https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/117126/Paivinen%20Juha.pd…
Maanomistajan asema malminetsinnässä kaivoslain mukaan https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/63005/Nikkinen.Jouko.p…
Ympäristövastuu kaivostoiminnassa - perustuslain 20 §:n toteutuminen kaivoslupaharkinnassa https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/62777/Kattainen.Matti…
Yhdelle luukulle? Kaivoslupamenettelyn kehittäminen... |
| Kuinka vanhaa on maailman vanhin vesi ja onko se juomakelpoista? |
718 |
|
|
|
Tutkijat löysivät vuonna 2016 kanadalaisesta kaivoksesta noin kolmen kilometrin syvyydestä pienen vesialtaan, jonka vesi on tutkimusten mukaan kaksi miljardia vuotta vanhaa. Veden ikä on laskettu analysoimalla radiogeenisiä isotooppeja.
Tämä vesi on juomakelvotonta, sillä se on hyvin suolaista.
https://www.bbc.com/news/science-environment-38311781
https://www.latimes.com/science/la-xpm-2013-jun-08-la-sci-ancient-water-qa-20130608-story.html
|
| Luin kirjasta, että yhden miehen isä oli työskennellyt (sotien jälkeen?) Skånessa hiilikaivoksessa. Onko Ruotsissa kivihiilivarantoja ja kaivoksia? |
1248 |
|
|
|
Ruotsissa on ollut hyvin vähän hiilikaivostoimintaa, mitä olisi tarvittu muun muassa metalliteollisuudessa. Ruotsissa onkin historian saatossa käytetty paljon puuhiiltä.
Kuitenkin hiilikaivostoimintaa on aiempina vuosikymmeninä harjoitettu Skånen alueella Helsingborgin kaupungin kupeessa. Englanninkielinen Wikipedia tietää myös kertoa, että Helsingborgin vieressä sijaitsevassa Höganäsin kunnan alueelta löydettiin hiiltä ja aloitettiin kaivostoiminta vuonna 1797. Toiminta loppui kuitenkin 1960-luvulla.
http://en.wikipedia.org/wiki/H%C3%B6gan%C3%A4s
|
| Mistä löytäisin tietoa Suomessa tehdyistä kaivosvaltaushakemuksista ja näiden valtausten sijainnista? |
819 |
|
|
|
Tietoja löytyy Kauppa- ja teollisuusministeriön Kaivostoiminta ja malminetsintä -sivulta http://www.ktm.fi/index.phtml?s=66
Varminta on soittaa voimassa olevista varauksista ja valtauksista tuolla sivulla mainituille Pirjo Savolaiselle tai Krister Söderholmille.
|
| Haen henkilötietoja Haverin kaivoksen työmiehistä ja osa heistä oli töissä jo Mätäsvaaran kaivoksella, kuten isänikin oli. Mistä kyseistä krjaa voi lainata? |
1290 |
|
|
|
Haverin kaivoksia käsitteleviä kirjoja tai aikauslehtiä ovat mm. seuraavat:
Leppälä, Tuula : Haverin kultakaivosalueen matkailulliset mahdollisuudet kultuurihistoriallisena kohteena (2002)
(Lainattavissa Hämeenkyrön kirjastossa).
Lisäksi Tampereen kirjaston Pirkanmaa-kokoelmaan kuuluvat seuraavat teokset, joita voi lukea kirjastossa, mutta ei lainata kotiin:
-Haverin kaivosmiljöö ja Viljakkala / [julkaisija:] Viljakkalan Haveri ry (2000)
- Kultahippuja : Viljakkalan Haveri ry:n julkaisu
Viljakkalan Haveri (yhdistys) (aikakauslehti)
-Haverin kultauutiset (1986) (aikakauslehti
- Lupander, K: The Haveri mine / K. Lupander, W. K. Räisänen (1954)
Näiden kirjojen lisäksi mielenkiintoinen Haverin kaivoksia käsittelevä sivusto löytyy osoitteesta... |
| Mistä löytäisin kuvia ja kertomuksia Raajärven kaivoksesta/kaivostoiminnasta sekä siellä sattuneesta onnettomuudesta? Myös lähialueen kaivostoiminta… |
3260 |
|
|
|
Ainakin tällaisia julkaisuja löytyy Raajärven ja Kärväsvaaran kaivoksista, jotka sijaitsivat lähellä Misiä.
Erkki Siiraman artikkeli Kaivostoiminta Misin rautamalmialueella vuosina 1958-1975, Vuoriteollisuus-lehdessä 1976: 2, 114-118
ja Erkki Siiraman artikkeli : Misin rautamalmialue
Titaani-lehdessä 1976:6, s.32-35
NUUTILAINEN, Juhani 1964. Misin rautamalmialueen geologiasta. , 89, [7] s. + liitek.
Yllämainitut julkaisut löytyvät Geologian tutkimuskeskuksen Rovaniemen kirjastosta, osoite Lähteentie 2
96440 Rovaniemi, Puhelin: 020 550 4130, 020 550 4131
sähköposti: roilibrary@gtk.fi
|
Kysy kirjastonhoitajalta