| Sain käsiini v. 1950 painoksen (2. painos) Edgar Lee Mastersin Spoon River Antologiaa. |
438 |
|
|
|
Edgar Lee Mastersilta on valitettavasti suomeksi luettavissa vain Spoon River antologia (suom. Arvo Turtiainen, 1947, Tammi).
Fennica https://finna.fi |
| Mistä voi hankkia alkup. esp. kielisen kirjan: Valaistujen vuosisata (El siglo de las luces)? Sen on kirjoittanut vuonna 1904 syntynyt kuubalainen kirjailija… |
315 |
|
|
|
Alejo Carpentierin Valaistujen vuosisata (suom. Jyrki Lappi-Seppälä,1986, Otava) on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista useammassakin kirjastossa. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-haulla ja tilata teoksen omaan lähikirjastoosi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Mikäli haluat hankkia Valaistujen vuosisadan itsellesi, kannattaa etsiä antikvariaateista. Helpoimmin se käy nettiantikvariaateissa.
Mikäli haluat lukea teoksen alkukielellä, se on lainattavissa Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjastosta Kaisasta.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/etusivu/ |
| Suomalaissyntyinen naiskirjailija on kirjoittanut kirjasarjan ruotsiksi (vanhaa kieltä?) savolaisten muutosta Ruotsiin ns. suomalaismetsiin. |
720 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Hilkka Almin kirjoittama kolmiosainen Etäällä vihreät niityt -trilogia, jonka osat ovat Etäällä vihreät niityt (Blod och tårar, 1982), Taistelu niityistä (Kampen om ängarna, 1983) ja Raunioiden valtakunnat (Rösenas riken, 1984). Voit lukea lisää teoksista alla olevista linkeistä Kirjasampoon.
.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4610
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5935
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10468
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/savo%20siirtolaiset%20alm%20h…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175943969474
Teokset löytyvät suomenkielisinä useista Suomen kirjastoista, myös oman... |
| Etsin Johann Wolfgang von Goethen runojen suomennoksia. Erikoisesti syntymäpäiväjuhliani warten erästä suomennosta: "Wie an dem Tag, der dich der Welt… |
518 |
|
|
|
Otto Mannisen suomennos Johann Wolfgang von Goethen runoelmasta Urworte. Orphisch (1817) eli Alkuluotteita. Orfisia. julkaistiin Sininen kirja -aikakauskirjan numerossa 7 vuonna 1927. Runo on lehden sivulla 63. Kansalliskirjaston digitoiman lehden numerot ovat luettavissa verkossa. Alla on linkki suoraan lehden sivulle, jolla runo on .
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/573472?page=63
Runo sisältyy myös Goethen runojen kokoelmaan Runoja, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1928 ja sittemmin on ilmestynyt mm. Delfiinikirjoissa vuonna 1980. Kokoelma on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Loviisassa puiston penkkiin kiinnitetty Claes Anderssonin melko uusi runo. |
1435 |
|
|
|
Kyseessä on Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig kokoelmasta Dikter från havets botten (1993). Laura Virkki on suomentanut runon ja suomennos on luettavissa antologiasta Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki, 1997), s. 99.
Runo on jaettu neljälle riville ja sen suomennoksen ensimmäinen rivi alkaa näin: Sitä mitä kaipaamme emme menetä koskaan.
Antologia on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SVain%20unen%20varjo__Oright… |
| Onko jossain olemassa luetteloa Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen suomennetusta kaunokirjallisuudesta? Kiinnostaisi lukea joitakin näytteitä. |
541 |
|
|
|
Valmista luetteloa suomalais-ugrilaisten kansojen suomennetusta kirjallisuudesta ei ole. Kansallisbibliografia Fennican mukaan Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen kirjallisuudesta on suomeksi luettavissa kansanrunoja ja -satuja. Muutama romaani ja runokokolemakin löytyi.
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset:
Heimokannel. Mordvalaisia, tšeremissiläisiä, syrjääniläisiä ja votjakkilaisia kansanrunoja 3, Volgan ja Perman kannel (suom. O. Manninen, 1932. - Kalevalaseuran julkaisuja ; 5)
Velisurmaaja (vogulilaisesta kansanrunokokoelmastaan suomentanut Artturi Kannisto, 1938)
Vepsän satuja (kerännyt ja selittänyt Elias Lönnrot ; nykysuomeksi muokannut Markku Nieminen, 2006... |
| Onko Leena Lehtolaisen teosta Jonakin onnellisena päivänä käännetty eri kielille? |
336 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta ei löydy tietoa siitä, että Leena Lehtolaisen teosta Jonakin onnellisena päivänä (2004) olisi käännetty muile kielille. Myöskään Suomalaisen kirjallisuuden seuran ylläpitämä suomalaisen kirjallisuuden käännösten tietokanta ei kerro, että ko. teosta olisi luettavissa muilla kielillä kuin suomeksi.
https://finna.fi
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ |
| Ruotsalaisen kirjailijan kirja, dystooppinen. Siinä kerrottiin,mitä tapahtuu, kun sähköä ei ole käytettävissä . Virus tuhoaa kaiken. Mikä oli kirjan nimi ja… |
707 |
|
|
|
Kuvauksesi sopisi ruotsalaisen Lars Wilderängin teokseen Tähtikirkas (Stärnklart, 2017, suom. Sirpa Parviainen), joka aloittaa Tähtitrilogia-sarjan. Sarjasta on ilmestynyt suomeksi kaksi osaa, kolma osa ilmestyy tänä vuonna.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf93ef659-63bb-4788-988e-ed9a5f91d4f9
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4192693 |
| Onko tämä Johann Wolfgang von Goethen kirjoittamaksi mainittu runo hänen käsialaansa ja missä teoksessa se on julkaistu? |
1017 |
|
|
|
Sitaatti on Johann Wolfgang von Goethen romaanista Wilhelm Meisters Lehrjahre (1796). Teos julkaistiin vuonna 1923 J. A. Hollon suomentamana ja se sai nimekseen Wilhelm Meisterin oppivuodet (Otava).
Katkelma löytyy teoksen seitsemännen kirjan viidennestä luvusta ja kuuluu saksaksi näin:
”(Die Welt ist so leer, wenn man nur Berge, Flüsse und Städte darin denkt), aber hie und da jemand zu wissen, der mit uns übereinstimmt, mit dem wir auch stillschweigend fortleben, das macht uns dieses Erdenrund erst zu einem bewohnten Garten."
Ja tässä sama kohta suomennoksesta:
”(Maailma on kovin tyhjä, jos vain ajattelemme siinä olevan vuoria, jokia ja kaupunkeja, mutta) tieto siitä, että siellä ja täällä on joku, joka on... |
| Onko Nils Ferlinin runoa Stjärnorna kvittar der lika suomennettu? Jos on, millä nimellä? |
349 |
|
|
|
Otto Varhia on suomentanut Nils Ferlinin runon Stjärnorna kvittar der lika. Runon otsikko on suomennettu Mitä tähdet piittaisivat ja runo sisältyy Varhian toimittamaan teokseen Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta (WSOY, 1946). Antologia kuuluu muutaman Helmet-kirjaston kokoelmiin, joten voit tilata teoksen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx?PoemID=11feda21-b517-4f1f-8891-2dcfdd218406
http://www.helmet.fi/
|
| Kirjastot.fi/kysy mistä löydän Sinuhe Egyptiläisen ruotsinkielisen painoksen /levityspäivä Ruotsissa. Ruotsin kansalliskirjaston netistä ei näy. Kiitos jo… |
465 |
|
|
|
Mika Waltarin romaani Sinuhe egyptiläinen on julkaistu Suomessa ja Ruotsissa ruotsiksi useita kertoja. Laitan tähän luettelon eri painoksista. Olen aivan varma, että jokin näistä löytyy myös ruotsalaisista kirjastoista. Ole Torvaldsin käännös on lyhennelmä Waltarin hyväksymällä tavalla. Ensipainoksessa on 614 sivua, kun vastaavassa suomenkielisessä niitä on 779.
Sinuhe egyptiern, kääntäjä Ole Torvalds - Wahlström & Widstrand, 1946, 1947, 1950, 1955, 1983, 1987, 1993, 1997, 2003 - Schildt 1953, 1955 & 2008
2000-luvulla on käännöksestä ilmestynyt uusi painos siis sekä Suomessa että Ruotsissa, ainakin jälkimmäisen uskoisi helposti löytyvän isommista ruotsalaisista kirjastoista.
Heikki Poroila |
| Kuka on suomentanut Thomas W. Lawsonin teoksen Perjantaina, 13 p:nä (julkaisuvuosi 1907)? |
385 |
|
|
|
Thomas W. Lawsonin teoksen Perjantaina, 13 p:nä (1907, kustantaja K. Kaatra) on suomentanut Perttu Harvala. Suomen kansallisbibliografia Fennica mainitsee suomentajasta vain nimikirjaimet H. P. Perttu Harvala on suomentanut ”salanimellä” H. P. myös Sinclair Uptonin teoksen Pörssiylimys : erään amerikkalaisen miljoonamiehen elämäntarina (1907 ja 1912).
Harvala, josta ei juuri löydy tietoa, on kirjoittanut teoksen Aapinen : lasten ensimmäistä opetusta varten (1916, julk. Michiganissa) ja toimittanut laulukokoelman Pieni kokoelma hengellisiä lauluja : ynnä muiden tekemiä lauluja (1929, julk. Minnesotassa). Nämä molemmat on julkaistu Yhdysvalloissa, mikä viittaisi siihen, että Harvala on sittemmin muuttanut sinne.
... |
| Tämä Knut Hamsunin runo, josta minulla on vain englanninkielinen versio ja olen ulkomailla, joten en nyt suomalaiseen kirjastoon pääse tutkimaan, on kuulemma… |
442 |
|
|
|
Etsimäsi katkelma Knut Hamsunin teoksesta Viktoria (1928) kuuluu Lauri Viljasen suomennoksessa vuodelta 1952 näin:
"Rakkaudesta tuli maailman alku ja maailman valtias; mutta kaikki sen tiet ovat täynnä kukkia ja verta, kukkia ja verta."
https://archive.org/stream/in.ernet.dli.2015.97511/2015.97511.Victoria-…
|
| Olen jo pitkään kaipaillut suositun venäläiskirjailija Aleksandra Marininan dekkarisuomennoksia, joita on saatavilla vain muutama. Kouvolan kirjastosta löysin… |
664 |
|
|
|
Kyllähän Kouvolan pääkirjastosta löytyy useampia Alexandra Marininan dekkarikäännöksiä:
Murhaaja vastoin tahtoaan / Alexandra Marinina
Kuolema ja vähän rakkautta / Alexandra Marinina
Kaikesta täytyy maksaa / Alexandra Marinina
Kaksoiselämää / Alexandra Marinina
Seitsemäs uhri / Alexandra Marinina
Kuoleman käsikirjoitus / Alexandra Marinina
Varastettu uni / Alexandra Marinina
Otava on julkaissut Marininaa, joten ehkä yhteydenotto kustantajaan kannattaisi. Marinina on julkaissut kuitenkin venäjäksi 25 teosta. |
| Haluaisin löytää romaaneja, jotka ovat ajalta kun Intia oli Eglannin siirtomaa. |
1070 |
|
|
|
Siirtomaavallan ajan Intiaan sijoittuvat muun muassa seuraavat romaanit:
Nicholas Monsarrat: Valkoinen valtias (1964)
M. M. Kaye: Kaukaiset paviljongit (1980)
E. M. Forster: Matka Intiaan (1985)
Paul Scott: Intia-kvartetti, jonka osat ovat Kuningattaren jalokivi (1985), Skorpionin päivä (1985), Hiljaisuuden tornit (1985) ja Saaliinjako (1986)
Marguerite Duras: Varakonsuli (1988)
T. N. Murari: Intian poika (1988)
V. S. Naipaul: Elämän kuva (2001)
Kamila Shamsie: Jumala joka kivessä (2015)
Voit lukea teoksista lisää esimerkiksi Kirjasammosta.
https://www.kirjasampo.fi/fi
Teosten saatavuuden kirjastoalueellasi voit tarkistaa Helle-verkkokirjastosta.
https://www.helle-kirjastot.fi/ |
| Löytyisikö Shakespearen sonetin 29 suomennos? |
1288 |
|
|
|
William Shakespearen sonetteja ovat suomentaneet Paavo Cajander, Aale Tynni ja Kirsti Simonsuuri. Tynnin suomennos sisältyy teokseen William Shakespeare: Sonetit (1995). Kirsti Simonsuuren suomennos on luettavissa teoksesta William Shakespearen sonetit : Nautintojen ajan aarre (toim. ja suom. Kirsti Simonsuuri, 2010).
Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1914. Saat suomennoksen sähköpostiisi. |
| Mikä runo mahtaa olla kyseessä: "Valparaison musta tuuli levittää vaahtoiset hiilisiipensä ... sinä saavut lentäen" |
829 |
|
|
|
Kyseessä on katkelma Pablo Nerudan runosta Alberto Rojas Giménez viene volando (kokoelmasta Residencia en la tierra II, 1931-1935). Pentti Saaritsa on suomentanut runon nimellä Alberto Rojas Jiménez saapuu lentäen. Runo on luettavissa teoksista Pablo Neruda: Runoja (1964) sekä Pablo Neruda: Valitut runot (1983).
Pablo Neruda: Valitut runot (1983)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.neruda.uchile.cl/obra/obraresidencia2i.html |
| Tervehdys! En muista kirjailijaa enkä kirjan nimeä. |
560 |
|
|
|
Etsimäsi kirja voisi olla romanialaissyntyisen Eugen Ovidiu Chirovicin Peilien kirja (The book of mirrors), joka ilmestyi suomeksi vuonna 2017 Inka Parpolan suomentamana. Chirovici asuu nykyisin Iso-Britanniassa.
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252Factor_Chirovici%25252C%252BEugen%252BOvidiu
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4397970
http://www.chirovici.com/bio/
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Miten on suomennettu Shakespearen Mitta mitasta -näytelmässä (Measure for Measure) esiintyvä lause "Some rise by sin, and some by virtue fall". |
818 |
|
|
|
Kyseinen lausahdus on William Shakespearen näytelmän Measure for measure eli Mitta mitasta toisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta. Tiina Ohinmaa on suomentanut sen näin: "Toisen synti jalostaa, toisen vie siveys turmioon."
Paavo Cajander käänsi saman kohdan suomennoksessaan Verta verrasta vuonna 1911 näin: "Syy toisen nostaa, toisen kaataa kunto."
http://www.gutenberg.org/files/44825/44825-h/44825-h.htm
Shakespeare William: Mitta mitasta (suom. Tiina Ohinmaa, 2005)
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2098 |
| Onko Shakespearen runosta The Phoenix and the Turtle olemassa suomennos? |
337 |
|
|
|
Valitettavasti etsimästäsi William Shakespearen runosta The Phoenix and the Turtle ei löydy valmista suomennosta. |
Kysy kirjastonhoitajalta