| Onko Goethen teosta Der Wanderer und sein Schatten suomennettu? Millä nimellä? |
45 |
|
|
|
"Der Wanderer und sein Schatten" on Friedrich Wilhelm Nietzschen kirjoitus, joka sisältyy teokseen "Menschliches, Allzumenschliches", josta on olemassa suomennettu versio "Inhimillistä, aivan liian inhimillistä. (I), Kirja vapaille hengille" (2025). Kirjoituksessaan Nietzsche kyllä mainitsi Goethen.Johann Wolfgang von Goethe taas on kirjoittanut esimerkiksi kaksiosaisen runon, "Wandrers Nachtlied", eli Vaeltajan yölaulu, josta löytyy ainakin osittainen suomennos:Kansalliskirjaston digitoima, Otto Mannisen suomentama - Goethen Vaeltajan yölaulu, teoksessa Virrantyven (1925). |
| Ankkalinnalaiset etenkin ankat sanovat usein käääk! Mistä tämä on käännetty? onko englanninkielisissä aku ankoissa käytössä quaaack! |
38 |
|
|
|
Helsingin Sanomien artikkelissa (9.6.2004) kerrotaan, että kääk-sanaa ei ollut suomen kielessä ennen Aku Ankkaa. Sen keksi Akkarin (Aku Ankka -lehden) toinen päätoimittaja Alli Peltonen. Artikkelista ei valitettavasti käy ilmi, oliko kyseessä mukaelma englannin kielen quack-sanasta, joka Sanakirja.org-sivuston mukaan tarkoittaa kvaak, vaakkua, kaakattaa.Lukaisin teoksen Walt Disney's Donald Duck : "Donald Duck finds pirate gold", johon on koottu Carl Barksin ensimmäisiä Aku-tarinoita vuosilta 1938-1942, ja ainakaan näissä tarinoissa Aku ei juurikaan huudahtele. Lisäksi Donald Duck Fandom -wikisivustolla on listattu Akun lempihuudahduksia, joista yksikään ei ole sana quack. Lähteet:Barks, C. (2025) Walt Disney's Donald Duck : "... |
| Milloin tulisiivet 11 suomennetaan? |
51 |
|
|
|
Kysyin asiaa kustantajalta. He vastasivat näin:"Valitettavasti Gummerus ei ole näillä näkymin julkaisemassa sarjalle jatkoa, kun viimeisin tarinalinja tuli päätökseen." |
| Kuka suomensi Francois Villonin runot Grimbergin Kansojen Historian 10.osaan? (Painos vuodelta 1958. 9. osan kansilehdellä mainitaan sen osan runojen… |
40 |
|
|
|
Hei,Mainitsemassasi painoksessa ei todellakaan näyttäisi olevan mainittu suomentajaa. Vanhemmassa (minulla käsissäni Kansojen historia osa 7, Keskiaika III vuodelta 1936, jossa tuo Villon on) mainitaan runojen kääntäjäksi kirjan alussa Yrjö Jylhä. Uudistetun laitoksen osassa 10, Keskiajan syksy (minulla käsissä 3 p. vuodelta 1965) on tekstiä muokattu ja jonkin verran sitaatteja, mutta siinä on käytetty samaa runokäännöstä, joten tämän perustella kyseessä näyttäisi olevan Jylhän käännös. |
| Herman Melvillen Moby Dickistä on olemassa käsittääkseni kaksi eri suomennosta. Miten luvun 41 kohta “All that most maddens and torments; all that stirs up… |
80 |
|
|
|
Herman Melvillen ”Moby Dick” on suomennettu oikeastaan ainakin neljä kertaa. Tosin lähes sadan vuoden takaiset käännökset ovat molemmat lyhennelmiä:Ensimmäinen näistä, ”Valkoinen valas” (1928), on Kustannusosakeyhtiö Kansanvallan julkaisema, ja sen suomentajaksi on ilmoitettu Arvi Nuormaa.Toinen saman aikakauden (1929) ”Valkoinen valas” on Gummeruksen niin kutsuttu nuorisopainos, jonka suomensi Eino Auer. Se on siis nuoremmalle lukijakunnalle suunnattu ja niin ikään lyhentäen suomennettu versio alkuperäisestä klassikosta. Ensimmäinen lyhentämätön suomenkielinen laitos on vuodelta 1956 ja Seppo Virtasen kääntämä; se kantaa nimeä "Moby Dick eli Valkoinen valas".Antero Tiusasen käsialaa oleva suomennos taas tunnetaan ytimekkäämmin... |
| Kenen suomentama on Charles Dickensin "Saiturin joulusta" pätkä: "Nyt sinä olet vain tuntematon, joka tietää kaikki salaisuuteni"? |
47 |
|
|
|
yseisestä teoksesta on olemassa useita suomennoksia eri vuosilta. Esimerkiksi Marja Helanen-Ahtola suomensi teoksen vuonna 1984 nimellä Joululaulu: aavetarina joulusta. Myöhemmin teoksesta ovat ilmestyneet muun muassa Tero Valkonen suomennos (2001; julkaistu myös nimillä Joululaulu ja Saiturin joulu: joululaulu) , Antti Autio suomennos vuodelta 2007 sekä Jussi Korhonen suomennos vuodelta 2018 (julkaistu nimellä Saiturin joulu) .Jos haluat, voit lainata näitä eri versioita kirjastosta ja vertailla, miten tuo kyseinen sitaatti on käännetty niissä. |
| Miten toistuva fraasi "I would prefer not to" on suomennettu Herman Melvillen teoksessa Bartleby? |
68 |
|
|
|
Herman Melvillen kertomuskokoelmassa Lumotut saaret ja muita kertomuksia vuodelta 1999 tarina on suomennettu nimellä Bartleby, jäljentäjä (ISBN 951-97226-7-X, Lumotut saaret ja muita kertomuksia | Vanamo-kirjastot | Vanamo-kirjastot), ja fraasia on käännetty muodossa "Mieluummin en tule", "mieluummin en tee niin", "mieluummin en mene" ja "mieluummin en", eli kääntäjä Antero Tiusanen on lisännyt englanninkieliseen fraasiin lisäsanoja sitoakseen sen edeltävään kysymykseen.Juhani Lindholmin ja Pia Siveniuksen kääntämässä Bartleby-kirjassa myöskin vuodelta 1999 (ISBN 952-5146-09-X, Bartleby | Eepos-kirjastot | Finna.fi) fraasi on käännetty muotoon "Mieluiten en". |
| Kuinka on Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulon eri suomennoksissa käännetty lausahdus "Obstinate, headstrong girl!"? |
75 |
|
|
|
O. A. Joutsen on kääntänyt ensimmäiseen, vuonna 1922 ilmestyneeseen suomennokseen repliikin näin: "Itsepäinen, tylsäjärkinen tyttö!"Runsaasti uusintapainoksia saanut, vuonna 1947 ensimmäisen kerran ilmestynyt Sirkka-Liisa Norko-Turjan käännös kuuluu: "Itsepäinen, uppiniskainen tyttö!"Tuorein, Kersti Juvan vuonna 2013 ilmestynyt käännös on ”Omapäinen, uppiniskainen tyttö!” |
| Onko Walter de la Maren runoa "Mistletoe" suomennettu? |
72 |
|
|
|
Etsin Walter de la Maren runosuomennoksia teoksista Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot sekä Maailman runosydän | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot. Muista hänen runoistaan löytyi suomennoksia, mutta ei kysymästäsi "Mistletoe"-runosta. Tein hakuja myös Finnaan Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi ja Kansalliskirjastoon Etusivu - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto, mutta valitettavasti ei tärpännyt. |
| Onko Alice Tegnérin laulua Sockerbakaren suomennettu? Jos on, mistä sen suomenkieliset sanat voisi löytää? |
54 |
|
|
|
Todennäköisesti laulu on suomenkieliseltä nimeltään "Leipuri", mutta täysin varma en voi olla, koska nuotti "Laula äiti kanssamme! III, 21 pientä laulua" (Helsingin Uusi Musiikkikauppa, K. G. Fazer, [1910]), johon laulu sisältyy, on vain Kansalliskirjaston kokoelmassa tilattavissa lukusalikäyttöön. Se sisältää Alice Tegnérin säveltämiä lauluja, jotka on "Suomen lasten iloksi mukaellut Edit Polón". Laulu alkaa: "Tääll' leipoo leipuri niin taitavasti". Alkuperäisteos "Sockerbagaren" on ilmestynyt Alice Tegnérin nuotissa "Sjung med oss, mamma! III".Tegnér, Alice: "Sjung med oss, mamma! III":https://carkiv.musikverk.se/www/fore2020/Tegner_Alice_Sjung_med_oss_mamma_3_rost_piano.pdfTegnér, Alice: "Laula äiti kanssamme! III" (Kansalliskirjaston... |
| Onko Ezra Poundin sitaatti "If a man isn't willing to commit to risking his opinions, either his opinions are no good or he's no good" suomennettu? |
64 |
|
|
|
Kirjastomme kokoelman Ezra Poundin suomennetuista teoksista tai sitaattikokoelmista ei löytynyt käännöstä tuosta sitaatista. Verkkosivuilta löytyy käännös, josta ei käy ilmi kääntäjää: "Jos ihminen ei halua ottaa mitään riskejä mielipiteidensä vuoksi, joko mielipiteet eivät ole minkään arvoisia tai hän itse ei ole minkään arvoinen." - Kirjoittajat - Ezra Pound - Mietelauseita.fi |
| Onkohan ns. Lucia-laulun sanoitusten tätä versiota suomennettu? Mistä se löytyisi? Tarvitsisin siis suomenkielisen version, joka on mahdollisimman uskollinen… |
81 |
|
|
|
Tähän kansansävelmään tai joidenkin julkaisutietojen mukaan Teodoro Cottraun säveltämään tai muokkaamaan lauluun on useita ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä sanoituksia. Tämän sanoituksen on tehnyt Arvid Rosén, jolta kustantaja tilasi sen uutta koululaulukirjaa varten vuonna 1928. En löytänyt siitä suomenkielistä versiota.Laulusta käytetään julkaisuissa monenlaisia nimiä (esimerkiksi "Santa Lucia", "Sankta Lucia", "Pyhä Lucia") ja sitä on pidetty napolilaisena kansansävelmänä. Osa sanoituksista liittyy Lucian päivään, osa ei. Yleisin suomenkielinen Lucian päivään liittyvä sanoitus on Erkki Ainamon sanoitus, joka alkaa: "Taivaalla tähtivyö kirkkaana loistaa". Se vastaa Signe Psilanderin ruotsinkielistä sanoitusta ("När i den mörka natt... |
| Kuinka mahtaa kuulua suomennoksessa kohta Veljeni leijonamielestä. Ruotsiksi se on näin: ”Hör du det, ditt vidunder, du rör inte Skorpan, för då…!” |
80 |
|
|
|
Astrid Lindgrenin teoksessa Veljeni Leijonamieli (Bröderna Lejonhjärta, suom. Kaarina Helakisa, 1973, s. 220) kyseinen kohta kuuluu näin:"Älä sinä kajoa Korppuun! Kuuletko, senkin hirviö, älä kajoa Korppuun, taikka..." |
| Onko Walt Whitmanin runoja Song Of Joys ja O Captain! My Captain! käännetty suomeksi ja löytyvätkö ne jostain suomenkielisestä teoksesta? |
67 |
|
|
|
Walt Whitmanin runosta Song of Joys on kaksi suomennosta.Arvo Turtiainen suomensi runon otsikoiden sen Laulu iloista. Runo on luettavissa teoksesta Ruohoa (1965, toimittanut ja suomentanut Arvo Turtiainen, s. 115). Viljo Laitisen suomennos Ilojen laulu sisältyy teokseen Ruohonlehtiä (toimittanut ja suomentanut Viljo Laitinen, 1954, s. 105).O Captain! My Captain! -runoa ei valitettavasti ole suomennettu. |
| P. L. Travers kirjoitti ymmärtääkseni yhteensä kuusi Maija Poppasesta kertovaa kirjaa. Neljä ensimmäistä on ilmestynyt yksittäisinä kirjoina, eri suomennoksina… |
68 |
|
|
|
Esimerkiksi Britannica-tietosanakirjassa kirjoja lasketaan olevan kahdeksan, mutta tarkoittanet nimenomaan Maija Poppasesta kertovia lastenromaaneja, joita on kuusi: Mary Poppins (1934), Mary Poppins Comes Back (1935), Mary Poppins Opens the Door (1943), Mary Poppins in the Park (1952), Mary Poppins in Cherry Tree Lane (1982) ja Mary Poppins in the House Next Door (1988)Ensyclopaedia Britannica. (2026) P.L. Travers.https://www.britannica.com/biography/P-L-Travers. Viitattu 12.2.2026 Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta nähdään, mitä on suomennettu. Sen perusteella kahta viimeistä kysymääsi kirjaa ei ole suomennettu. Lastenkirjainstituutin tietokanta |
| Löytyisiköhän täältä eräs kadonnut runo? Suomenkielinen, lyhyehkö, vähäeleinen runo. |
89 |
|
|
|
Kyseessä on Solveig von Schoultzin runo Yhtenä aamuna kolmen aikaan kokoelmasta Vesiratas (Vattenhjulet, 1986). Runon on suomentanut Helena Anhava.Runo sisältyy myös Helena Anhavan kokoamaan ja suomentamaan von Schoultzin runojen valikoimaan Puitten takaa kuulee meren : valitut runot 1940-1996 (1999, s. 177). |
| Löytyisikö suomennos saiturin kuvauksesta Charles Dickensin "Saiturin joulu" -kirjassa? Englanniksi kuuluu näin: "Oh! But he was a tight-fisted hand at the… |
193 |
|
|
|
Hyvä tapa etsiä käännöksiä on tehdä aineistotietokannassa tarkka haku ja hakea teoksia tekijän nimellä ja alkuperäisteoksen nimellä. Alkuperäisteoksen nimellä etsittäessä ilman kielirajauksia, tulevat näkyviin myös kaikki käännökset. Jos käännöksiä halutaan vain suomeksi, kannattaa hakutuloksesta valita kieleksi suomi tuloksen oikean reunan rajauksista kohdasta kieli. Saiturin joulusta löytyy useita käännöksiä, kääntäjinä mm. Tero Valkonen ja Marja Helanen. |
| Missä Per-Hakon Påwalsin runokirjassa on runo "Minusta on mukava kävellä kauniissa puistossa".Runolla ei ole nimeä, vaan se alkaa tällä lauseella. |
86 |
|
|
|
Runo Minusta on mukava kävellä kauniissa puistoissa sisältyy Påwals-suomennosvalikoimaan Salaatinvihreä rakastajatar ja runoja muista kokoelmista (Otava, 1970). |
| Mikä on suomenkieliseltä nimeltään Johannes Mario Simmelin romaani "Hurra, wir leben noch"? Sen yhtenä henkilöhahmona on Klaus Mario Schreiber, joka voisi… |
77 |
|
|
|
Hurra, wir leben noch on käännetty suomeksi nimellä Vallan maku vuonna 1984. Klaus Mario Schreiber on todellakin Johannes Mario Simmelin alter ego. 1)Linkin kohdassa "henkilöt" |
| Täältä saa aivan niin hyvää palvelua ja nopeita vastauksia! Kysymykseni tässä kohtaa on sitaatti Zadie Smithin rumaanista On Beauty. Siinä on lause ”time is… |
106 |
|
|
|
Kyseinen kohta löytyy Zadie Smithin teoksen Om skönhet (On beauty, översättning Ulf Gyllenhak, 2006) sivulta 401.Se on osa tästä virkkeestä: "Han trodde helt enkelt inte, såsom hans far gjorde, att vår tid på jorden handlar om hur vi förbrukar vår kärlek." |