Kenen runo alkaa näin: Auringon noustessa kimmeltäen rinnoille kukkivan maan, lähdemme sinistä vuorta päin..... |
61 |
|
7.2.2022 |
|
Runo on Yrjö Jylhän Siniselle vuorelle kokoelmasta Kurimus (Otava, 1928).
Näin kuuluu ensimmäinen runon kuudesta säkeistöstä: "Auringon noustessa kimmeltäin / rinnoille kukkivan maan, / lähdemme sinistä vuorta päin / kahden vaeltamaan." |
Kenen runo tämä on? Olin houreesta herännyt juuri ja raotin silmiäin,kun pihalla omenapuiden lumivalkeina kukkivan näin |
51 |
|
27.12.2021 |
|
Houreesta heränneenä omenapuita katseli Yrjö Jylhä. Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat Kurimus-kokoelmaan (Otava, 1928) sisältyvän runon Hiljainen vieras ensimmäinen säkeistö:
"Olin houreesta herännyt juuri / ja raotin silmiäin / ja pihalla omenapuiden / lumivalkeina kukkivan näin." |
Haluaisin suomenkielisen käännöksen William Shakespearen Macbethistä (V näytös, iii kohtaus), jossa sanotaan jotakuinkin näin: "Olen elänyt kylliksi: elämän… |
33 |
|
7.12.2021 |
|
Kyseessä on kaiketikin tämä Macbethin repliikki viidennen näytöksen kolmannesta kohtauksesta kohtauksesta,joka Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1885 kuuluu näin:
MACBETH.Pois naamoinesi! — Seyton! — Sairaaks ihanTuo minut saattaa — Seyton, hoi! — Tää puustiIjäksi nostaa mun tai maahan paiskaa.Elänyt olen kylläks; elon-aikaJo syksyyn kallistuu ja lehden lähtöön;Ja ijän seuralaiset — kuuliaisuus,Kunnia, rakkaus, ystävysten joukot —Ne mennytt' on; sen sijaan kiroustaSalaista, syvää kuulen, mairett' inhaa,Jot' epäis sydän-parka, jos vaan tohtis. —Seyton!
https://www.gutenberg.org/cache/epub/16893/pg16893.html
Macbethin ovat suomentaneet myös Yrjö Jylhä (1936) sekä Matti Rossi (1983 ja 2004).
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/... |
Olen kuullut joskus runon, jossa on kohta Hiekasta linnat, hiekasta lyhdyt, hiekasta penkit ja parvekkeet.....kenenkähän runo voisi olla. Kiitos! |
81 |
|
6.9.2021 |
|
Yrjö Jylhä runoili Toiviotiellä-kokoelmansa (1938) runossa Pieni taikuri lähestulkoon näin - Jylhän linnat, lyhdyt, penkit ja parvekkeet olivat lumesta, eivät hiekasta. |
Turvetta ja timantteja sarjassa, 4. jaksossa. Voivalin lausuu runoa, jonka kertoo olevan Yrjö Jylhän tuotantoa. "Hiekasta linnat, hiekasta lyhdyt, hiekasta… |
79 |
|
6.9.2021 |
|
Kysymyksen runo on Yrjö Jylhän Pieni taikuri, vuonna 1938 ilmestyneestä kokoelmasta Toiviotiellä - sillä erotuksella, että Jylhä runoili lumesta, ei hiekasta: "Lumesta linnat ja lumesta lyhdyt, / lumesta patsaat ja parvekkeet, / lumesta ihmiset myös sä teet, / ihana lapsuus, ja mihinkä ryhdyt, / muotoon puhkee se viipymättä / totellen alttiisti pientä kättä." |
Kaipaisin tietoa siitä, miten on suomennettu Hamletissa (3. näytös, 2. kohtaus) esiintyvä lause "The lady doth protest too much". Käsittääkseni kyseessä on… |
81 |
|
10.6.2021 |
|
Paavo Cajanderin suomennoksessa (1879) kyseinen kuningattaren repliikki William Shakepearen näytelmässä Halmet kuuluu näin: "Tuo nainen vakuutti mielestäni liiaksi."
https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632.html
Eeva-Liisa Manner suomensi saman repliikin näin: "Minusta tuo nainen vakuutteli liiaksi." (1998, s. 81).
Veijo Meren suomennoksessa kyseinen repliikki kuuluu: "Mielestäni tuo nainen vannoo liikaa." (1987, s. 107).
Yrjö Jylhä suomensi tämän repliikin näin:"Tuo nainen vakuutti mielestäni liiaksi." (1955, vuoden 2000 painoksesssa s. 98)
Matti Rossi puolestaan käänsi tämän rivin seuraavasti: "Kuningatar vannoo liikaa." (2013, s. 143) |
Kuka omistaa tekijänoikeudet Yrjö Jylhän tuotantoon? Hänellä ei tietääkseni ollut lapsia. |
130 |
|
20.11.2020 |
|
Yrjö Jylhän teoksia on kustantanut pääasiassa Otava. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä kustantamoon, jonka kautta tekijänoikeusasia varmasti selviää.
https://otava.fi/kustantamo/ |
Onko sotaveteraaneihin kuuluneen, jo edesmenneen isäni usein toistama runo "Soturin tie" ("Kun olin nuori huimapää ja etsin mainetöitä, näin monta linnaa… |
106 |
|
17.11.2020 |
|
Soturin tie on Yrjö Jylhän runo kokoelmasta Risti lumessa (1937). Runon voi lukea myös vuonna 1943 ilmestyneestä Yrjö Jylhän runojen valikoimasta (Runoja : valikoima eri kokoelmista).
Teokset kuuluvat kirjastoverkkoalueenne kokoelmiin.
https://helle.finna.fi/
|
Miten mahtaa kuulua Poen runon A Dream Within a Dream (Unta unessa) suomennos tästä kohdasta: "Is all that we see or seem but a dream within a dream"? |
267 |
|
8.9.2020 |
|
Kyseiset rivit ovat Edgar Allan Poen runon A Dream Within a Dream lopusta. Yrjö Jylhän suomennoksessa Unta unessa rivit kuuluvat näin:
"Unta uness' onko vain / kaikki minkä nähdä sain?".
Suomennos on luettavissa kokonaan teoksista Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (toim. Eino Railo, 1933) Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa (1954).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
|
Mistä Jylhän kokoelmasta on runo jossa on säe "osa tieltä ei väistyä saata yhä etsien untensa maata"? |
99 |
|
17.3.2020 |
|
"Osa tieltä ei väistyä saata : / yhä etsien untensa maata / he samoavat, kukin yksikseen, / yön autiuteen." Näin kuuluu yksi säe alun perin kokoelmassa Risti lumessa (Otava, 1937) |
Etsin tietääkseni Yrjö Jylhän runoa, jossa on säe: otatko iskun vastaan annatko myöskin sen hymyillen ainoastaan lomaan lyöntien Tietäisittekö, mistä teoksesta… |
166 |
|
12.2.2020 |
|
Kysymyksen säkeet ovat Jylhän runosta Haaste, joka sisältyy kokoelmaan Viimeinen kierros : urheilurunoja (WSOY, 1931). |
Terve! Tarvitsisin tv-ohjelman käännökseen Othellosta sitaatin "For she had eyes and chose me." 3. näytös, 3. kohtaus, Othellon repla. Kiitoksia! |
139 |
|
29.1.2020 |
|
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan William Shakespearen näytelmästä Othello vuonna 1884 näin:
Häll' oli silmät, kun mun otti hän.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/17529/pg17529-images.html
Yrjö Jylhän suomennoksessa vuodelta 1955 sama kohta kuuluu seuraavasti:
[---] valitsihan hän avosilmin minut.
Ja Matti Rossi suomensi rivin vuonna 2013 puolestaan rivin näin:
[---] sillä vaimollani oli silmät päässä, / kun hän otti minut.
William Shakespeare: Othello, Venetsian mauri (suom. Yrjö Jylhä, Otava, 2002, ss. 81 - 82)
William Shakespeare: Othello (suom. Matti Rossi, WSOY, 2013, s. 111)
|
Kenen traaginen runo alkaa: "löi veitsen rintaani seisomaan ja vavisten juoksi pois" ? |
188 |
|
9.8.2019 |
|
Kyseessä on Yrjö Jylhän runo Haavoitettu, joka on julkaistu Ruoskanjäljet-nimisessä kokoelmassa vuonna 1926. Runo löytyy myös esimerkiksi kokoomateoksesta Suomen runotar 1. Saatavuuden näet tästä linkistä: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.132887
Jos runon alkusäe on muistissa, runoa voi kokeilla hakea Vaski-tietokannasta sen perusteella. Monien runoteosten kuvailutietoihin lisätään runojen ensimmäinen säe etsintää helpottamaan.
|
Oli muuan Jooseppi kirvesmies, oli siellä missä me muutkin. Miten runo alkaa ja jatkuu, mikänimi, kuka kirjoittanut? |
736 |
|
14.4.2019 |
|
Kyseessä on Yrjö Jylhän runo Pyhä yö kokoelmasta Kiirastuli (Otava, 1941). Runo on luettavissa myös lukuisista antologioista, esimerkiksi teoksesta Suomen runotar 1 (Kirjayhtymä, useita painoksia), Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (Otava 1996).
Saat runon sähköpostiisi. |
Ote John Miltonin "Kadotetusta paratiisista". |
649 |
|
1.2.2018 |
|
Yrjö Jylhä suomensi kyseisen kohdan John Miltonin runoelmasta Kadotettu paratiisi (1933, Paradise Lost) näin:
Saatanan / sai hämmennyksiin hyveen hohde pyhä / ja tehokas; hän kadotustaan suri, (--).
http://www.gutenberg.org/cache/epub/26/pg26-images.html
Milton, John: Kadotettu paratiisi (1952)
|
Olen kielenkääntäjä ja tiedustelen, onko Alfred Lord Tennysonin runoa Ulysses suomennettu? Haen suomennosta, jos sellainen jo on olemassa, tälle lauseelle… |
813 |
|
25.9.2017 |
|
Yrjö Jylhä on suomentanut Alfred Tennysonin (1809–1892) runon Ulysses ja suomennos Odysseus sisältyy ainakin teokseen Maailmankirjallisuuden kultainen kirja : Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (toim. Eino Railo, 1933).
Kyseinen kohta kuuluu Jylhän suomentamana näin: "[--] joka etsii / ja pyrkii kauas eikä hellitä."
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.gutenberg.org/files/8601/8601-h/8601-h.htm
|
Tarvitsisin suomeksi seuraavan katkelman John Miltonin kirjasta Kadotettu paratiisi (suom. Yrjö Jylhä): Did I request thee, Maker, from my clay To mould me Man… |
299 |
|
20.4.2017 |
|
Anoinko, Luoja, että ihmiseksi
maan tomusta mun loisit? Rukoilinko,
ett' ikiyöstä herättäisit minut
tään tarhan loistoon?
|
Kuinka kuuluvat suomennokset Shakespearen Macbeth-sitaatista: "Yet do i fear thy nature; it is too full o' the milk of human kindness."? |
1004 |
|
25.2.2017 |
|
Kyseinen kohta itse asiassa jatkuu hiukan:
”Yet do I fear thy nature.
It is too full o' the milk of human kindness
To catch the nearest way.”
Paavo Cajander käänsi kohdan vuonna 1885 näin:
Mut luontoas ma pelkään:
Siin' ihmistunnon maitoa on liiaks,
Ett' oikotien se löytäis.
Yrjö Jylhä suomensi Macbethin vuonna 1936 seuraavasti:
Mut liian täysi, pelkään,
on ihmissäälin maitoa sun luontos,
tien suoran löytääkseen.
Matti Rossi suomensi Macbethin ensimmäisen kerran vuonna 1983 näin:
Silti pelkään
luontoasi;
se on täynnä inhimillisyyden maitoa
ja oikotie on sille vieras.
Ja uudelleen vuonna 2004:
Mutta luonteestasi
kannan huolta; se on liian täynnä
inhimillisyyden maitoa, ja oikotie
on sille vieras.
Ensimmäinen Macbethin suomennos on vuodelta... |
Tarvitsisin suomennoksen seuraavasta pätkästä John Miltonin romaania Paradise Lost, suom. Kadotettu paratiisi, jonka Yrjö Jylhä käänsi 1930-luvulla (uusia… |
849 |
|
14.2.2017 |
|
Kyseiset katkelmat löytyvät John Miltonin Kadotetun paratiisin kahdeksannesta kirjasta. Yrjö Jylhän suomennos on vuodelta 1933. Jylhän suomennoksessa Adam on muodossa Aadam.
Saat suomennokset katkelmista sähköpostiisi.
http://www.gutenberg.org/ebooks/20
https://www.dartmouth.edu/~milton/reading_room/pl/book_8/text.shtml
Milton John: Kadotettu paratiisi (suom. Yrjö Jylhä, WSOY, 1952)
|
Mistähän runosta ja kenen mahtaa olla seuraavantyyppiset (siis jotain tuonne päin?) säkeet: Antaa mennä kuin on mennäkseen. Pahinkin päivä vierii verkalleen… |
370 |
|
12.10.2016 |
|
Kysymyksen sitaatista tulee ensimmäisenä mieleen Yrjö Jylhän suomennos William Shakespearen Macbeth-näytelmän säkeestä "Come what come may, time and the hour runs through the roughest day" (1. näytös, 3. kohtaus):
Vaan tulkoon sitten, mik' on tullakseen;
pahinkin päivä vierii verkalleen.
|