jätevesi

9 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–9.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mitä tarkoittaa, kun käsinestesaippuan tuoteselosteessa lukee maininta: "haitallista vesieliöille, pitkäaikaisia vaikutuksia". Eli jos käyttää tätä saippuaa… 42 29.3.2021 Jos saippua- tai sampootuotteessa on tällainen vaaraa osoittava standardilauseke R52/53, se tarkoittaa, että yksi tai useampi tuotteen ainesosista on haitallinen vesiympäristölle sinne päätyessään. Kotona käytettynäkään tällainen tuote ei ole täysin vailla ympäristövaikutuksia: vaikka viemärivesi johdetaankin ensin vedenpuhdistamoon, osa siihen huuhtoutuneista aineista päätyy lopulta luontoon.Ympäristöystävällisiin valintoihin pyrkivän kuluttajan kannattaakin suosia EU-ympäristömerkittyjä tuotteita, joissa vaarallisten aineiden käyttöä on vähennetty. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32014D0893&from=EN https://ec.europa.eu/environment/archives/ecolabel/pdf/marketing/brochures/fi/soaps_shampoos_fi.pdf...
Haluhaisin tietää että kun ihmoset käyvät vessassa ja tekevät kakan tai pissan minne ne menevät sen jälkeen kun on vedetty vessan pönttö ja mitä niille tapahtuu 76 25.9.2020 Asutuksen ja teollisuuden jätevedet johdetaan jätevesivesiverkoston kautta jätevedenpuhdistamolle, joita on Suomessa noin 540.  Verkosto koostuu viemäriputkien lisäksi tarkastuskaivoista ja pumppaamoista. Asutusalueen jätevedet johdetaan tavallisesti viettoviemärissä (paineettomassa viemärissä) pumppaamolle asti. Pumppaamossa vesi nostetaan tavallisesti korkeammalla olevaan putkeen, josta se voi jatkaa viettoviemärissä eteenpäin. Tavallisesti sadevedet johdetaan omaan sadevesiputkeen ja jätevedet omaansa. Tällaista järjestelmää kutsutaan erillisviemäröinniksi. Vanhoilla asuinalueilla saattaa vielä olla sekaviemäreitä (sadevedet ja jätevedet samaan viemäriin). Erillisviemäröinnillä jätevesienkäsittelyyn tuleva vuotovesimäärä saadaan...
Voiko piereskely levittää coronavirusta? K.o. virus tarttuu limakalvojen kautta. Viruksia ja/tai niiden osia etsitään jätevesistä. Jos elävää virusta on… 279 15.5.2020 THL tutkii Suomessa uuden koronaviruksen (SARS-CoV-2) esiintymistä mittaamalla jätevesistä viruksen geeniperimää eli RNA:ta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää viruksen esiintyvyyttä eri alueilla. RNA-tulos ei kerro, onko virus vielä tartuntakykyinen. https://thl.fi/fi/-/thl-alkaa-tutkia-koronaviruksen-esiintymista-jatevesissa  Tuoreen tutkimuksen mukaan SARS-CoV-2 ei näytä säilyvän tartuntakykyisenä ulosteessa, vaikka COVID-19-tautiin sairastuneiden ulostenäytteissä oli runsaasti koronaviruksen RNA:ta. https://www.nature.com/articles/s41586-020-2196-x Toisaalta taas viime vuosikymmenen SARS-epidemian jälkeen tehdyn tutkimuksen mukaan alkuperäinen SARS-CoV saattaa tarttua jäteveden kautta. https://www.sciencedirect.com/science/...
Mistä löytäisin tietoa alkueläimistä lukion mikrobiologian kurssia varten? 53 19.12.2019 Alkueläimistä sinänsä löytyy tietoa miltei mistä hyvänsä kattavasta eläintieteen hakuteoksesta tai selkärangattomia yleensä käsittelevistä kirjoista. Tohvelieläimestä on erinomainen artikkeli esimerkiksi viisiosaisen Eläinten maailma : Otavan iso eläintietosanakirja -teoksen viidennessä osassa. Lukiotasoista tietoa alkueläinten hyödyntämisestä bioteknologiassa onkin sitten jo vähän hankalampi löytää. Vesi- ja vesihuoltoaiheisessa kirjallisuudessa (esimerkiksi Esko Mälkki, Pohjavesi ja pohjaveden ympäristö ; Erkki Karttunen, Vesihuoltotekniikan perusteet) tavallisesti vain hahmotellaan biologiset prosessit ja mikrobien toiminta pääpiirteissään, ja eläinkirjoissakin tähän viitataan vain ohimennen tai ei lainkaan. Kansainvälistä tutkimusta...
Huumausainejäämien taloyhtiön jätevedestä? 113 28.6.2019 THL on tehnyt tällaisia testejä suuremmista jätevesimääristä. Siitä löytyy tietoa osoitteesta https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/jatevesitutkimus. Jutun lopusta löytyy parin sellaisen henkilön yhteystiedot, joilta voisit ehkä tiedustella asiasta tarkemmin. Yhden taloyhtiön tuloksista tuskin kuitenkaan on viranomaisille yhtään mitään apua, enkä ole varma, liittyisikö moiseen testaamiseen yksityisuudensuojaan liittyviä ongelmia, kun kyseessä olisi kuitenkin melko pieni otos ihmisiä. Jos tuollaiseen aikoisi ryhtyä, kannattaisi etukäteen selvittää asian lainsäädännöllinen puoli juridiselta asiantuntijalta.
Riittäkö tulevan jätevesilain mukaan jätevesiratkaisuksi vapaa-ajan asunnolle ns. kuivakäymälä, jos muut jätevedet (saunasta ja keittiösta tulevat) ohjataan… 681 26.9.2007 Aihetta säätelee valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030542 Ympäristöhallinnon sivulta Haja-asutuksen jätevedet löytyy muuan muassa mallilomakkeet: "Selvitys jätevesijärjestelmästä, käyttö- ja huolto-ohje sekä päiväkirja" ja muuta tietoa. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=566&lan=fi "Voiko mökillä syntyvät talousjätevedet johtaa suoraan maahan?" Tähän vastataan sivulla http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=118901&lan=fi Vastauksen lopussa todetaan, että tarkempia ohjeita saa tarvittaessa mökkikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Aiheesta tietoa, lomakkeita ja lista usein kysytyistä kysymyksistä...
Olisin kiinnostúnut sellaisesta jätevesien puhdistus-järjestelmästä, missä jätevesi kierrättyy jatkuvasti tietyn systeemin kautta ja kiintojäte kompostoituu… 777 13.6.2005 Suomenkielistä aineistoa ei vielä valitettavasti löytynyt tästä aiheesta ja alla on löydetyt teokset, jotka eivät ole kauhean vanhoja. Näitä teoksia voi kaukolainata kirjaston kautta. Lönngren, Gabriella Vatten i dagen : exempel på ekologisk dagvattenhantering / Julkaistu: [Stockholm] : Svensk byggtjänst, 2001 Sarja: (Stad & land, ISSN 0280-4549 ; nr 165) Maaseututalo - yksilöllistä asumismukavuutta luonnon ehdoilla : teemapäivä 28.1.1993 Julkaistu: Oulu : Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto, 1993 Ecological engineering for wastewater treatment : proceedings of the international conference at Stensund Folk College, Sweden, March 24-28, 1991 / Carl Etnier and Björn Guterstam, editors Julkaistu: Gothenburg : Bokskogen, 1991
Löytyisikö julkaisuja, jotka käsittelisivät haja-asutusalueiden jätevesiä(lähinnä maatilojen) ja niiden jatkokäsittelyä ja ympäristövaikutuksia? 720 19.7.1999 Helka-haku (Helsingin yliopisto) löysi sellaisen viitteen, jonka ISBN ei ollut listassa: Jäntti, Eila: Haja-asutuksen jätevesien maaperäkäsittely ja pienpuhdistamot. Helsinki, 1993 74 s. ISBN 951-47-6412-9. Teknillisen korkeakoulun aineistotietokannasta löytyi seuraava: Salmikangas, Tuomo: Maatalouden, jätevesien ja kaatopaikkojen metaanipäästöt: Espoo, 1990: 18 s ISBN: 951-38-3824-2 sekä Haja-asutuksen jätevesien käsittely / toim. Mika Rontu ja Erkki Santala. Helsinki, 1995: 94 s.ISBN: 951-47-9130-4. Em. teosta saa myös Eduskunnan kirjastosta. Aiheesta on ilmestnyt ainakin Erkki Santalan artikkeli Vesi tulee mutta mihin se menee? Pellervo-lehden numerossa 5 vuodelta 1987 (Jätevesien johtaminen ja käsittely maaseudulla). Komentamalla...
Tarvitsen tietoa jätevedessä olevien raskasmetallien flokkuloinnista. Asiasanoina voisi käyttää flokkulointi, saostus, jätevesi, raskasmetallien poisto jne.. 1347 22.6.1999 Etsiskelin ehdottamillasi hakusanoilla ja monilla eri yhdistelmillä Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannan lisäksi LINDAsta (Suomen yliopistokirjastojen yhteisluettelo) sekä kotimaisista lehtiartikkelitietokannoista ALEKSI ja ARTO. Hakutermillä flokkulointi löysin vain pari viitettä: Harjula, Veikko: Flokkulointitutkimuksia Kemin kromimalmilla (Diplomityö, Oulun yliopisto, 1980) ja Rautjärvi, Heli & Pöllänen, Eine: Raskasmetallien erottaminen jätevesistä elektroflokkuloinnilla ja magneettisella erotuksella.(Report/University of Oulu Process Engineering; 223, 1998). Hyötyä voi olla myös julkaisusta: Rautjärvi, Heli & Pöllänen, Eine: Raskasmetallit ja niiden erotus jätevesistä : kirjallisuuskatsaus.(Report/University of Oulu,...