| Huutolaislapsen kohtalo 1920-luvulla? |
360 |
|
28.9.2020 |
|
Huutolaislasten asema vaihteli melkoisesti. Oli hyviä taloja ja ei niin hyviä.
Tarkoitus oli tarjota lapselle katto pään päälle ja ruokaa työsuoritusta vastaan. Työ saattoi olla hyvinkin rankkaa ja ruoka huonoa.
Osa taloista yritti hyötyä huutolaisista mahdollisimman paljon ja siksi pojat ehkä olivat helpommin kaupattavia.
Huutolaislasten ottaminen loppui virallisesti jo 1922, mutta maaseudulla tapa jatkui vielä 1935.
Kirkko ja kaupunki
Google scholar -haulla löytyy paljon erilaisia tutkimuksia Huutolaislapsista esim. Myytyjen lasten tarinoita ja Huutolais-Juhasta eliittikoululais-Eemeliin
Huutolaislasten kohtaloista varmasti riippui, halusivatko he enää aikuisina olla yhteydessä sukuunsa. Osallahan ei enää ollut lähisukua elossa... |
| Onko huutolaislapsista jossakin olemassa jotain rekisteriä... esim kuntien pöytäkirjoja ? |
2846 |
|
13.8.2018 |
|
Arkistolaitoksen tietosivulla kerrotaan : "Vuonna 1879 köyhäinhoito säädettiin kunnalliseksi tehtäväksi. Kun vaivaishoidosta vastaavien pyrkimyksenä oli minimoida huoltokustannukset, siirryttiin 1800-luvun puolivälissä yleisesti huutokauppamenettelyyn, jossa hoitotehtävän sai sen vähimmällä maksulla ottamaan tarjoutunut. Vaivaishuutokaupat olivat laajimmillaan 1870- ja 1880-luvuilla. Tiedot lasten elätteelle sijoittamisesta löytyvät usein alkuaikoina kunnallislautakunnan pöytäkirjoista, ellei kunnassa ollut erillistä köyhäinhoitolautakuntaa (myöhemmin huoltolautakunta). Tietoja voi löytyä edelleen myös seurakuntien hallinnollisista asiakirjoista. Vaivaishuutokaupat kiellettiin 1890-luvulla, mutta ne loppuivat vasta köyhäinhoitolain (145/... |
| Milloin alkoi ja milloin loppui lasten myynti huutokaupalla? (ns huutolaislapset). Oliko siinä jokin alaikäraja? |
2757 |
|
17.12.2008 |
|
Huutolaisuus eli elätehoito oli Suomessa käytössä eräänä vaivaishoidon muotona 1800-luvulta aina 1900-luvun alkupuolelle. Lopullisesti se kiellettiin vuoden 1922 köyhäinhuoltolaissa. Huutolaiset olivat yleensä orpolapsia, mielisairaita ja vaikeavammaisia. Keisari Nikolai I:n vuonna 1852 antamassa vaivaishoitoasetuksessa "turvattomaksi" eli köyhäinapuun oikeutetuiksi katsottiin alle 16-vuotiaat lapset. Alaikärajaa ei siis ollut, koska tarkoituksena oli sijoittaa orpolapset uusiin koteihin.
Lähteet ja lisätietoja:
http://herkules.oulu.fi/isbn9514271289/html/c78.html
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/sosiaaliturv…
|
Kysy kirjastonhoitajalta
