| Mikä on tiettävästi ensimmäinen äänite, jossa puhutaan/lauletaan suomen kielellä? Pääsisikö siihen myös käsiksi jostain? |
1841 |
|
|
|
Ensimmäiset suomenkieliset levytykset tehtiin Pietarissa vuonna 1901. Venäläinen laulutaiteilija M.A. Goltison levytti mm. laulut Tuoll' on mun kultani ja Suomen salossa. Samana vuonna levytti Pietarissa toiminut Suomalaisen lauluseuran kuoro joukon suomenkielisiä lauluja.
Näitä lauluja voi kuunnella mp3-formaattiin digitoituina Kansalliskirjaston Doria-tietokannasta.
Suomessa ensimmäiset levytykset tehtiin vuonna 1904. Amerikansuomalaiset alkoivat levyttää v. 1907.
Artikkeli Ylen sivulla
M.A.Goltisonin äänityksiä Doriassa
Suomalaisen lauluseuran äänityksiä Doriassa
Amerikansuomalaisten levytyshistoriasta Ylessä |
| Miltä ajalta ovat ensimmäiset leikkipuistot? Milloin niihin on alettu rakentaa hiekkalaatikoita? |
414 |
|
|
|
Varsinaista päivähoitoa täydentämään käynnistyi 1800-luvun lopulla toiminta lasten leikkikenttien perustamiseksi. Taustalla oli huoli varsinkin työläiskaupunginosien lasten heikosta mahdollisuudesta olla turvallisesti raittiissa ulkoilmassa. Lasten ulkoleikkitilaan ja -toimintaan kuten muuhunkin päivähoitoon saatiin esimerkkiä eurooppalaisista kaupungeista vuosisadan vaihteessa tehtyjen tutustumismatkojen yhteydessä.
Anna-Leena Välimäki: Lasten hoitopuu: lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla (1999, s.161)
Suomen Voimistelunopettajaliitto sai vuonna 1914 tehtäväkseen järjestää kesäleikkejä helsinkiläislapsille. Ensimmäisenä kesänä leikittiin kahdessa puistossa sekä yhden kansakoulun pihalla.... |
| Mikä olisi paras Saksan historiateos / ensimmäisen maailmansodan jälkeinen aika? Kiitos |
551 |
|
|
|
En löytänyt yhtä kokoavaa kirjaa, joka keskittyisi Saksan historiaan vuodesta 1919 näihin päiviin saakka.
1920-1940-lukujen Saksan historiasta on kirjoitettu luonnollisesti valtava määrä kirjoja. Näistä voisin nostaa esille erityisesti William L. Shirerin klassikkoteoksen "Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho", joka on julkaistu suomeksi kahdessa osassa. Molemmat löytyvät Riihimäen pääkirjastosta.
2. maailmansodan jälkeisestä historiasta on Suomessa julkaissut kirjoja mm. Seppo Hentilä. Hänen kirjansa "Jaettu Saksa, jaettu historia - Kylmä historiasota 1945-1990" löytyy myös Riihimäen kirjastosta.
Lähihistorian osalta kannattaa tutustua Euroopan historiaa käsitteleviin teoksiin. Näistä mm. Philipp Therin "Euroopan historia vuodesta... |
| Miksi seuraavien maiden lipuissa on punaista, sinistä ja valkoista? Kroatia, Serbia, Slovakia, Slovenia, Tšekki ja Venäjä. Jotenkinhan ne liittyvät toisiinsa. |
784 |
|
|
|
Yhdistävä tekijä on keisarillisen Venäjän 1600-luvun lopulla käyttöön ottama valtiolippu. Sen väriyhdistelmän tulkitaan symboloivan itäslaavilaisia kansoja: punainen edusti Venäjää, sininen Ukrainaa ja valkoinen Valko-Venäjää. 1800-luvun puolivälissä slaavilaisten kansojen yhteinäisyyttä ajava panslavistinen aatesuunta otti nämä värit tunnusväreikseen. Osittain vaikuttivat myös muut syyt kuten kaupunkien ja alueiden perinteiset vaakunavärit.
Hyvä lähde lippuhistoriaan on Kimmo Kiljusen teos Maailman maat : liput ja historia
Panslavismin tunnusvärit Wikipediassa (englanniksi)
Lippuhistoriaa EU:n oppimissivulla.
|
| Osaisitteko vinkata tietokirjaa/-kirjoja Tanskasta? Minua kiinnostaisi yhteiskunta, historia pähkinänkuoressa, tapakulttuuri, jne.; ylipäänsä "tanskalainen… |
329 |
|
|
|
Tässä vinkki muutamaan kirjaan. Ne ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI
- Hygge : hyvän elämän kirja / Meik Wiking
- Culture shock! Denmark : a survival guide to customs and etiquette / Morten Strange
- The key to happiness : how to find purpose by unlocking the secrets of the world's happiest people / Meik Wiking
- Luon katseen luoteeseen / Hannu Niklander (esseitä Tanskasta ja muista Pohjoismaista) |
| Kuulin, että Helsingin Kallion osa-alue Siltasaari olisi aikoinaan ollut ihan oikea saari ennenkuin se yhdistettiin Kallioon täyttämällä välissäoleva vesialue… |
1146 |
|
|
|
Siltasaari erottuu hyvin otteesta C.H. Nummelinin laatimasta pienestä Helsingin osoite- ja matkailukartasta vuodelta 1867. Lisää Helsingin karttoja.
Helsinki Region Infoshare. Helsingin kaupunginkanslia / kaupunginarkisto. |
| Joskus 90-luvulla kotonani oli lastenohjelmia VHS-kaseteilla. Jollain niistä oli alussa outo mainos, joka on jäänyt mieleeni. Siinä oli jonkinlainen… |
985 |
|
|
|
Alla oleva SodaStreamin mainos tuntuu vastaavan varsin hyvin kuvaustasi:
SodaStream kuuluu nykyään Pepsi-konserniin. |
| Milloin on huomattu verenpaineen merkitys ensimmäisen kerran?Lääketieteen historiassa. |
848 |
|
|
|
Netissä on Arno Forsiuksen artikkeli Verenpaineen mittauksen historiaa, joka on aluperin julkaistu Suomen Lääkärilehdessä (1996: 18-19: 2065). Forsius kirjoittaa, että 1600-luvun alussa William Harveylle (1578–1657) selvisi sydämen tehtävä verisuoniston paineen ylläpitäjänä. Kuitenkin vasta 1880-luvulla alettiin ymmärtää liiallisen verenpaineen vaikutus tautien oireena ja aiheuttajana. Ensimmäisiä raportteja verenpaineen mittauksista eri tauteja sairastavilla potilailla julkaisi Samuel Ritter von Basch (1837–1905) vuonna 1883.
Vuonna 1896 italialainen Scipione Riva-Rocci kehitti ensimmäisen kliiniseen käyttöön soveltuvan verenpainemittarin liittämällä mittariin mansetin ja 1900-luvun alkupuolella verenpaineen mittauksesta... |
| Kaikki tiet vievät Vaasaan ja koronaan! Etsin tietoa kirjastolaitoksen historiasta ja sic!, linkki avautui a) Vaasaan js Suomi.fi -sivuille. Mitä tehdä? |
172 |
|
|
|
Mikä linkki mahtoi olla kyseessä?
Vaasaan päädyit todennäköisesti siksi, että sinne perustettiin vuonna 1794 Suomen ensimmäinen yleinen kirjasto Vaasan Luku-kirjasto.
Netistä löytyi hakusanoilla "kirjastolaitoksen historia" esimerkiksi Kirjastokaistan koulutuskanavalta Kirjastohistoria-kategoriasta kirjastojen historiasta kertovia teoksia ja kirjastojen juhlavuosiin liittyviä haastatteluja ja esityksiä. Osoite https://www.kirjastokaista.fi/kirjastohistoria-koulutuskanava/
Maisa Hopeakunnaksen diaesitys (21.8.2014) Kirjastohistorian taitekohdista löytyy osoitteesta https://www.slideshare.net/MKorhonen/kirjastohistorian-taitekohtia-suom….
Tarkemmin aiheeseen kannattaa tutustua lukemalla kirja Suomen yleisten... |
| Historianopettaja sanoi koulussa, että ennen vanhaan pidettiin huolta siitä, että koulujen historian kirjoissa Neuvostoliitosta piti puhua hyvällä, kunnes… |
691 |
|
|
|
Ainakin vielä 1980-luvulla yläkoulun historiankirjoissa Neuvostoliitosta puhuttiin myönteiseen sävyyn. Arno Kotron blogikirjoituksessa Uskomaton oppikirja https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/arnokotro/218761-uskomaton-oppikirja/ käydään läpi Historia ja me -sarjan kahdeksannen luokan kirjaa. Kotron mukaan esimerkiksi talvisodan syy jää kirjassa kertomatta.
Jos aihe kiinnostaa laajemmalti, historian oppikirjojen Neuvostoliitto-kuvasta on tehty myös gradu nimeltä Oppikirjat todellisuutta rakentamassa - Neuvostoliitto-kuva peruskoulun historian oppikirjoissa 1973-2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406121743 |
| Onko Reimar alun perin saksalainen nimi? |
286 |
|
|
|
Reimar on muunnelma alkuperältään germaanisesta Reinmar-etunimestä. Nimen alkuperäksi on esitetty sana ragin/regin (neuvoja) sekä muinaisyläsaksan sana mari (tunnettu). Muita nimen muunnoksia ovat Raimar ja Reimer sekä espanjalainen Ramiro.
https://de.wikipedia.org/wiki/Reinmar
https://de.wikipedia.org/wiki/Liste_deutscher_Vornamen_germanischer_Herkunft#R
https://de.wikipedia.org/wiki/Germanische_Sprachen#Historische_Klassifikation |
| Milloin 8-palloa on pelattu ensimmäisen kerran? Luin, että tätä pelataan Disneyn Pinocchiossa mutta se on virhe, koska sen mukaan 8-palloa on pelattu… |
342 |
|
|
|
Biljardipeli kasipallon (Eight-Ball) synty ajoitetaan 1900-luvun alkuun. Mutta muita biljardipelejä oli pelattu jo kauan sitä ennen.
Walt Disneyn Pinocchio-animaatioelokuva on vuodelta 1940. Se ei suinkaan ole lähteenä käytetyn Carlo Collodin romaanin suora filmatisointi, sillä Disney muokkasi vanhoja tarinoita ja satuja hyvin vapaasti ja usein anakronistisesti, omaan aikaansa viitaten. Disneyn Pinocchiossa välkkyvät neonvalot. Kasipallo oli elokuvan syntyaikaan suosittu peli, ja pelisalit taas nähtiin usein amerikkalaisen kulttuurin rappion symbolina.
https://www.pooltables.com/history-of-pool
https://en.wikipedia.org/wiki/Cue_sports
https://www.waltdisney.org/blog/pool-hall-three-disney-masters-closer-look-one-pinocchios-funniest-... |
| Kysyisin onko teillä saatavana Kustaa Vaasasta uudempaa tutkimusaineistoa esim. 1990 alkaen, missä olisi uudempaa tulkintaa koskien Kustaa Vaasaa? t Heli… |
239 |
|
|
|
Helmet-kirjastoissa ei valitettavasti ole kovinkaan paljon vuoden 1990 jälkeen ilmestynyttä tutkimustietoa Kustaa Vaasasta. Elämäkerta hänestä löytyy vuodelta 2018, joka on ruotsinkielinen kirja Gustav Vasa : en furste bland furstar / Olle Larsson. - Historiska media, 2018.
Finnan kautta löytyi mm. Helka-kirjastoista ja Kansalliskirjastosta enemmän teoksia.
Tässä esimerkkinä muutama, joista löytyy tietoa Kustaa Vaasan ajasta ja lisää löytyy Finnasta https://www.finna.fi.
Reforming Finland : the diocese of Turku in the age of Gustav Vasa 1523-1560 / Jason Edward. - Lavery, Brill [2018].
Kättarland : en bok om reformationen i Sverige / Martin Berntson. - Artos [2017]
Elämäkerta: Gustaf Eriksson Vasa :... |
| Onko mitää keinoa saada tietoa henkilöiden asuinosotteista kaupunkialueilla ennen kuin alettiin julkaista osoitekalentereita ja puhelinluetteloita? |
554 |
|
|
|
Helsingin vanhin osoitekalenteri on vuodelta 1847. Sitä ennen mitään painettua lähdettä ei ollut kansalaisille tarjolla. Kaupungit toki olivat pieniä (Helsinkikin), joten kysymälläkin pääsi pitkälle, kun väki tunsi toisensa. Suurta tarvetta hakemistoille ei noissa oloissa ollut. Paras tieto siitä, minkälaisia luetteloita tuon ajan viranomaisilla mahdollisesti oli kansalaisten asumispaikoista, lienee Helsingin kaupunginarkistossa. Heillä on kopiot poliisin vanhasta osoitekortistosta, josta löytyy 1800-luvun osoitteita. Mutta todennäköisesti poliisin osoitekortistokaan ei ylety vuotta 1847 edeltävälle ajalle.
1800-luvun alun Helsingin henkikirjoissa tai kirkonkirjoissa ei osoitteita mainita. Osoitteina käytettiin vanhempina... |
| Kun E-kirjoista näen lukuhistoriani niin mistä näen paperikirjoista lukuhistoriani? |
185 |
|
|
|
Sinun täytyy kirjautua Vaskissa https://vaski.finna.fi/ omalla kirjastokortillasi ja PIN-koodilla oikeasta yläkulmasta. Sen jälkeen voit valita valikosta Omat tiedot, jolloin tulet Kirjastokortin asetukset -sivulle, jolta löytyy Tallenna lainaushistoria. Lainahistoria näkyy vain siltä ajalta, kun tallennus on aktiivinen eli saat lainahistoriaan tallennuksen jälkeen tulevat lainat. |
| Mitkä olisivat 10-vuotiaalle sopivia helppotajuisia, puolueettomia ja ajantasaisia kirjoja seuraavista aiheista: Neuvostoliitto, maailmansodat, 1990-luvun lama… |
322 |
|
|
|
Peruskoulun historian, maantiedon ja yhteiskuntaopin kirjat ovat parhaimpia lähteitä 10-vuotiaalle, mutta kyllä muutakin aineistoa on olemassa. Suosittelisin Suomen historiaan ja yhteiskuntaan liittyvissä asioissa tänä vuonna ilmestynyttä kirjaa "Suomen historia : koululaisen pikkujättiläinen" (Readme.fi, 2020):
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b2413956~S1*fin
Maailmansodista on olemassa runsaasti kuvitetut Simon Adamsin teokset "Ensimmäinen maailmansota" ja "Toinen maailmansota" (Sanoma Magazines, 2002):
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b1127545~S1*fin
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b1625966~S1*fin
Neuvostoliitosta on hankalampi löytää koululaisille suunnattua kirjaa, mutta historian oppikirjojen tueksi voi ottaa aikuisille... |
| Voidaanko Armas J. Pullan tarinat teoksissa Ihana kausi 1900 (1959) ja Tammikuun ensimmäinen 1900 (1981) jäljittää joihinkin yksilöitäviin lähteisiin? |
393 |
|
|
|
Armas J. Pulla (1904–1981) tunnetaan ennen kaikkea kirjailijana, joka käsitteli teoksissaan usein historiaa, tapoja sekä Ranskan ja Suomen kulttuuria. Sekä kauno- että tietokirjallisuudessa on aikojen saatossa käytetty lukuisia erilaisia viittaustapoja, ja valitettavan usein tarkat lähdetiedot saattavat myös olla virheellisiä tai puuttua kokonaan. Vanhoissa teoksissa olevien tietojen alkuperän selvittäminen onkin usein varsinaista salapoliisityötä.
Teoksissa Ihana kausi 1900 (1959) ja Tammikuun ensimmäinen 1900 (1981) esiintyviä tietoja kannattaa ryhtyä selvittämään esimerkiksi tutustumalla Armas J. Pullaa käsittelevään kirjallisuuteen. Niistä saattaa selvitä, mitä lähteitä Pulla on mahdollisesti käyttänyt tarinoidensa taustana.... |
| Professori Henrik Meinanderin esitys Siuntion historiasta |
197 |
|
|
|
Professori Henrik Meinanderin esiintyi Siuntion kirjastossa. Esitys striimattiin Siuntion kirjaston Facebook-sivuilla, ja se on edelleen nähtävillä siellä.
https://www.facebook.com/siuntionkirjasto/videos/756202711620474/ |
| Mistä löytäisin tietoa Suomen kaupungeista ja lääneistä 1800- ja 1900-luvuilta? Erityisesti kiinnostaa Uudenmaan lääni 1831-1948 ja se, mitkä kaupungit… |
518 |
|
|
|
Tietoa Suomen kaupunkien historiasta löytyy ainakin näistä kirjoista:
- Suomen kaupunkilaitoksen historia.1-3 + tilasto-osa (1981, 1983, 1984, 1985)
- Suomen kaupunkirakentamisen historia. II / toimittaneet Henrik Lilius & Pekka Kärki (2014)
Uudenmaan läänin historiaa vuoteen 1919 löytyy tästä kirjasta:
- Suomenmaa, 1. osa : Uudenmaan lääni / Toim. J. E. Rosberg et al. maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja (1919)
Myös muista lääneistä on omat osansa. Toinen Suomenmaa-niminen sarja on ilmestynyt 1960- ja 1970-luvuilla ja esittelee Suomea kaupungeittain.
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Wikipedia-artikkelista Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden... |
| Onko tutkimusta mistä on saanut alkunsa ulkomaalistaustaisten rikollisjärjestöjen tulo suomeen (kansainvälinen opiskelu, vapaa liikkuvuus, työperäinen… |
219 |
|
|
|
Suomalaisen järjestäytyneen rikollisuuden historiaa käsittelee Mikko Gustafssonin ja Janne Huuskosen kirja Kultainen vasikka: järjestäytynyt rikollisuus Suomessa (2019). Se ei liene varsinainen tutkimus vaan perusteellinen tietokirja. Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta varausjonoa on:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510422106&qtype=b
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2388976__Sj%C3%A4rjest%C3%A4ytynyt%20rikollisuus%20suomi%20historia__P0%2C2__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt |
Kysy kirjastonhoitajalta