| Miten koulumatkat maksettiin nuoruudessani? |
311 |
|
|
|
Kirjasesta "Mennään siniharmailla" (Turun Linja-autoilijain Osuuskunta, 1983) löytyi kuva ja seloste käytössä olleista lipputyypeistä. Ainakin tuolloin 1980-luvun alussa Turussa on ollut mahdollisuus hankkia 50 matkan koululaislippu TLO:n lippumyymälästä. Kuvan perusteella koululaislippu ei ole ollut leimattavaa tyyppiä vaan vihkomallinen.
Finna.fi-palvelusta voit löytää kuvia vanhoista matkalipuista esimerkiksi hakusanoilla "koululaislippu" tai "sarjalippu". |
| Pitikö 1800-luvun lopulla käydä jotain kursseja päästäkseen asemamieheksi rautatieasemalle, vai koulutettiinko uudet työntekijät työn ohessa? |
139 |
|
|
|
Mikko Laakson kirjassa Oikeilla raiteilla : raideammattilaisten työn historia (Siltala, 2017) kerrotaan, että vuoteen 1922 asti rautateillä oli voimassa jako virkamiehiin ja palveluskuntaan. Ensinmainitut rekrytoitiin yleensä upseerien ja aliupseerien parista, jälkimmäiset edustivat suomenkielistä, alempaa yhteiskuntaluokkaa. Virkamiehille kuuluivat esimerkiksi keskushallinnon, asemapäällikön, sähköttäjän ja lipunmyyjän tehtävät. Palveluskunta taas työskenteli mm. juna-, asema- ja vaihdemiehinä, eikä näihin tehtäviin tarvittu kansakoulutodistuksen lisäksi muuta tutkintoa. 1800-luvun lopussa oli yleistä aloittaa asemalla palkattomana työntekijänä, ns. alokkaana, ja yletä siitä kokemuksen ja työnantajan tarjoaman koulutuksen avulla.... |
| Mikä viikonpäivä oli 26.9.1986? |
224 |
|
|
|
26.9.1986 oli perjantai.
paivyri.fi.
timeanddate.com. |
| Löytyisikö kuvauksia lastenkodissa tai orpokodissa työskentelystä ulkomailla tai Suomessa ennen 1980-lukua? Faktan ohella myös romaanit kiinnostavat, jos… |
119 |
|
|
|
Äkkiseltään tuntuu, että lastenkodissa asuneiden lasten kertomuksia löytyisi enemmän kuin lastenkodeissa työskennelleiden. Monista lastenkodeista julkaistuista historiikeista voi löytyä sitten molempien näkökulmaa, sekä lasten että työntekijöiden. Varmaan kannattaakin lähteä liikkeelle laajalla haulla ja katsoa mitä ylipäätään aiheesta löytyy, julkaistujen teosten lähdekirjallisuudesta voi päästä taas eteenpäin. Hain ensin laajalla haulla 'lastenkodit' ja 'historia' pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta, josta löytyi seuraavanlaista aineistoa aiheesta:
Helmet -- lastenkodit historia
Sitten hain samalla haulla Finna-tietokannasta, josta löytyi laajemmin aineistoa aiheesta, lisänä artikkeleita ja kuvia, sekä myös... |
| Minulla on valokuva vuodelta 1907 (2.6.1907), jossa on Valmari ja Karjalainen ylioppilaslakit päässä kahvilla puisen huvilan edustalla. Voisikohan näin… |
218 |
|
|
|
Helsingin yliopiston Ylioppilasmatrikkeli 1905-1907 kannattaa ainakin käydä läpi. Ylioppislastutkintolautakunnan arkistoja vuosilta 1874-1974 säilytetään Kansallisarkistossa. Aineiston mainitaan sisältävän mm. oppilasluetteloja. |
| Miten toimi lehmänkurkkulamppu, jota ennen savupirtissä käytettiin? |
226 |
|
|
|
Kurkkulamput olivat teuraseläimen, yleensä naudan, talista valmistettuja kynttilöitä. Nimitys tulee siitä, että kurkkulamppujen valamiseen käytettiin teuraseläimen omaa kurkkutorvea. Pluseja eli kurkkulamppuja eli lehmänkurkkulamppuja on käytetty ainakin Hämeen, Kymen ja Keski-Suomen alueella. Mainintoja löytyy etenkin joulun viettoon liittyvistä teksteistä.
Kurkkulamppuja poltettiin luultavasti tavanomaisen kynttilän tapaan, mutta ne valmistettiin usein itse, ja sydämenä saattoi olla "puupuikon ympärille kääritty riepu", kerrotaan Ylen artikkelissa vuodelta 2010.
Lähteitä:
Suomen murteiden sanakirja
Yle (2010)
Kotka-Kymin seurakunnan lehti Osviitta
Ilkka (1938) |
| Miksi maamme kaakkoisosaa kutsutaan nimellä Vanha Suomi? |
891 |
|
|
|
Nimitys "Vanha Suomi" viittaa Venäjään Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja Turun rauhassa 1743 liitettyihin Suomen kaakkoisiin osiin. Kun ne liitettiin muuhun Suomeen vuonna 1812, ne olivat ikään kuin "vanhaa" Suomea suhteessa "uuteen", Venäjään 1809 liitettyyn Suomeen.
Lähde:
Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki, Historian suursanakirja |
| MIstä erilaisten pullanimien alkuperä juontuu? |
1344 |
|
|
|
Toscakakun historiasta on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastattu aiemmin näin: Kaarina Turtian Gastronomian sanakirjan (2009) mukaan toskakakku on saanut nimensä Giacomo Puccinin Tosca-oopperan mukaan. Toskakakku on kehitetty Ruotsissa 1930-luvulla.
Toscakakun tapaan myös toscapullan nimi juontaa siis ennemminkin Puccinin oopperaan kuin Toscanan alueeseen.
Dallaspullan ja texaspullan takana taas on Fazerin tuotekehittäjä Tapani Mäkäräinen. Nimivalintaan ovat varmastikin vaikuttaneet Fazerilla markkinoinnillliset syyt sekä Kämäräisen Yhdysvaltoihin suuntautunut työmatka ja sieltä saatu inspiraatio. Matkan seurauksena markkinoille tuli ensin texaspulla ja vuonna 1995 dallaspulla. Lähde: linkki
Bostonpulla taas... |
| Haluaisin löytää kirjan, jonka perusteella voisi oppia tunnistamaan eri vuosisatojen ja -kymmenten huonekaluja ja muita esineitä Suomessa. Osaisitteko neuvoa? |
173 |
|
|
|
Aihe on varsin laaja, ja teokset käsittelevät yleensä jotain rajattua aikakautta, mutta esimerkiksi teos Ihanaa antiikkia, tunnista kertaustyylien esineet vaikuttaisi toiveisiin sopivalta.
Ja tietysti voi myös lainata eri aikakausia käsitteleviä kirjoja. Sellaisia löytyy vaikkapa hakulausekkeella 'huonekalut, historia, suomi'.
|
| Etnodekkarivinkkejä? |
412 |
|
|
|
Tokihan kaipaamiasi dekkareita löytyy vielä paljon lisää. On tosin vähän määrittelykysymys, milloin dekkari olisi tarpeeksi eksoottinen maantieteellisesti tai historiallisesti, mutta tuossa alla olisi hiukan listaa kirjoista, jotka tulivat mieleeni. Väkivaltaa on mukana vaihtelevasti.
Moni kirjoista on myös osa sarjaa, joten jos tuossa mainittu sarjan ensimmäinen osa miellyttää, samanlaista löytyy lisää. Täytyy vielä huomauttaa, ettei tämä ole mitenkään kattava lista tällaisista eksoottisista dekkareista, joten niitä on varmasti vielä enemmänkin.
Tässä siis vinkkilistani:
Ajan tytär / Josephine Tey (sijoittuu 1400-luvun Englantiin)
Ajan varas / Tony Hillerman (sijoittuu navahojen keskuuteen)
Alan Bradley: Piiraan maku makea (... |
| Mistä kannattaisi lähteä etsimään tietoa suomalaisesta kartanokulttuurista 1950-luvulla? Löytyykö esimerkiksi tietokirjaa/-kirjoja, joissa käsitellään… |
223 |
|
|
|
Kannattaa lähteä etsimään tietoa aiheesta hieman laajemmalla aikaperspektiivillä, sillä suomalaisia kartanoita, niiden historiaa ja kartanoelämää käsitteleviä teoksia löytyy kyllä, mutta en onnistunut löytämään sellaisia, jotka keskittyisivät ihan pelkästään 1950-lukuun. Todennäköisesti näissä pidempää aikaväliä käsittelevissä teoksissa on käsitelty myös etsimääsi 1950-lukua, mutta saatat joutua hieman kahlaamaan löytääksesi juuri sinua kiinnostavaa tietoa.
Esimerkiksi hakusanayhdistelmillä 'kartanot', 'historia', 'Suomi' tai 'kartanot', 'kulttuurihistoria', 'Suomi', löytyy paljon teoksia Kirkes-kirjastojen aineistohausta: https://kirkes.finna.fi/
Finna.fi -hakupalvelusta löydät näet myös laajemmin aineistoa... |
| Isoisoisäni julistettiin Hämeenlinnan Käsityöläis- ja Tehtailijayhdistyksessä puusepän kisälliksi 21.11.1868. 1870-luvun alussa hän muutti Helsinkiin, jossa… |
143 |
|
|
|
Kyseisenä ajankohtana Suomessa tavallinen kansa opiskeli käsityöammatteja esimerkiksi sunnuntai- ja iltakouluissa, hieman myöhemmin perustettiin käsityöläiskouluja tai käsityökouluja (esim. Veistokoulu Helsingissä). Rakennusmestari-nimike ei välttämättä viitannut koulutustaustaan, vaan saattoi tarkoittaa sitä, että henkilö oli kokenut rakentamisen ammattilainen - toisaalta hän oli saattanut opiskella teknillisessä koulussa esimerkiksi Tampereella tai Helsingissä.
Oppilasluettelojen tms. säilyminen on varmaankin hyvin tapauskohtaista. Esimerkiksi Helsingin Polyteknillinen koulu on edelleen olemassa osana Aalto-yliopistoa, ja suurena toimijana on hyvinkin voinut säilyttää oppilasluetteloja arkistossaan. Myös Veistokoulu on päätynyt... |
| Onko tutkittua tietoa keskiajan eurooppaliasista kansainvaelluksista? Miksi eri kansat lähtivät liikkeelle? |
479 |
|
|
|
Kansainvaelluksia on historiassa useina eri aaltoina. Suurin niistä ajoituu Rooman valtakunnan loppuvuosiin ja keski-ajan alkuun.
Tutkittua tietoa on tarjolla monissa historiankirjoissa esim. Edward Gibbon:Rooman valtakunnan rappio ja tuho. 2. osa. Luvut XVII - XXVI tai Grimberg:Kansojen hisoria osa 7
Vesa Jaakkola tiivistää hyvin kansainvaellusten syitä Salon Seudun Sanomissa 29.9.2015: "
Kirjoitetussa historiassa varsinaiset kansainvaellukset ajoittuvat kahdelle kaudelle: ensin 3:nnelle – 5:nnelle vuosisadalle ja toinen kaudelle 500 – 900. Sen jälkeenkin monet kansat ovat siirtyneet alueilta toisille moniin suuntiin, useista syistä.
Pakottavista syistä kuten sodista on seurannut pakolaisuutta. On toisaalta tavoiteltu parempaa... |
| Onko olemassa musiikkitietokirjaa tai sarjaa jossa olisi Suomen suosituimmat laulut 20 luvulta 80 luvulle? |
162 |
|
|
|
Suosiota on yleensä mitattu levymyynnin perusteella. Suomessa tällaisia tilastoja alettiin koota 1951 alkaen. Tiedot vuosien 1951-2000 menestyskappaleista löytyvät teoksesta Suomi soi 4, suuri suomalainen listakirja (ISBN 9513125 041). Suomi soi -teossarjan osissa 1-3 puolestaan kuvaillaan suomalaisen populaarimusiikin vaiheita vuosikymmenten aikana.
1920-, 1930- ja 1940 -lukujen suosikkilauluista löytyy tietoja Einari Kukkosen tietokirjoista Oi muistatkos Emma, Tuuli tuo Petsamosta, Isoisän gramofooni, Savonmuan Hilima, Äänisen aallot sekä Hiljaa soivat balalaikat.
Suomi soi -sarjan saatavuus Keski-kirjastoista
Einari Kukkosen teosten saatavuus Keski-kirjastoista
|
| Löytyykö Voikkaan pankeista tietoa 1940-luvulla, Kansallis-osake-pankki oli ainakin paikkakunnalla. |
186 |
|
|
|
Finna hausta löytyy valokuva, joka kuuluu Museoviraston Historian kuvakokoelmaan. Linkki hakutulokseen.
Hausta löytyy myös Kansallis Osake pankin historiaa käsitteleviä kirjoja. Linkki hakutulokseen.
Myös Voikkaasta yleensä löytyy tietoa esim. Heikkilä, Niina:Woikka - Voikkaa. Synty ja elinkeinoelämä. Linkki hakutulokseen
Google löytää Voikkaan perinnepiirin Blogin, jossa kerrotaan myös Osuus pankin vaiheista. Tosin vain sen aloituksesta 1922. Linkki Blogiin
Kenties Voikkaan perinnepiiriliäset tietäisivät enemmän myös pankin vaiheista 1940-luvulla. Linkki yhteystietoihin
|
| Milloin marjapensaita on tullut Suomeen ja milloin ne ovat yleistyneet jokamiehen pihalle? |
401 |
|
|
|
Hannele Klemettilän ja Laura Jaakkolan kirjassa "Mansimarjasta punapuolaan - Marjakasvien kulttuurihistoriaa" kerrotaan marjojen viljelyn historiasta seuraavaa:
puutarhamansikka saapui Suomeen 1800-luvulla, mutta peltoviljelyksi sen kasvattaminen laajeni vasta 1960-luvulla
vadelmia viljeltiin jo keskiajalla, systemaattisemmin niitä alettiin kasvattaa 1500-luvulla
puna- ja mustaherukkaa sekä karviaista on viljelty 1600-luvulta lähtien.
Sinikka Piipon teoksessa "Suomalaiset marjat - Kaikki metsän ja puutarhan lajit" kerrotaan, että marjanviljely yleistyi pappiloissa ja herraskartanoissa 1850-luvulla, tavallisten ihmisten parissa vielä myöhemmin. Viljelyn yleistymisessä oli toki myös paikkakuntakohtaisia eroja, esimerkiksi Turkuun... |
| Miksi vanhojen voiveisten kahvat ovat painavampia kuin veitsen terä? |
262 |
|
|
|
Yleensä veitsen kahvan painavuus suhteessa veitsen terään johtuu näistä syistä:
kun kahva on painavampi, veistä on helpompi ja tarkempi käyttää
jos veitsi putoaa, se putoaa kahva edellä eikä satuta tai sotke.
Vanhojen voiveisten kahvat eivät sinänsä välttämättä ole sen painavampia kuin esimerkiksi muiden veisten tai uusien voiveisten. Veitsiähän on monen mallisia ja niitä on tehty monista eri materiaaleista, ja osassa on hyvinkin kevyt kahva.
Lisätietoa vanhoista ruokailuvälineistä: Marquardt, Klaus: Eight Centuries of European Knives, Forks and Spoons (1997)
Verkosta löytyy paljon kuvia erilaisista vanhoista voiveitsistä kun tekee google-kuvahaun sanoilla "antique butter knife". |
| Kuka keksi Looney Tunes hahmot? |
303 |
|
|
|
Englanninkielinen Wikipedia tiesi kertoa, että Looney Toons hahmojen luojat ovat Leo Schleshinger, Hugh Harman ja Rudolf Ising. Linkki Wikipediaan He loivat animaatiohahmonsa Warner bros yhtiölle.
Finna-hausta löytyy runsaasti kirjoja Warner Bros. yhtiön historiasta. Linkki Finna-hakutulos
|
| Vanhoissa suomi-filmeissä rikas neiti menee ostamaan iltapukua hienosta vaatelikkeestä. Siellä mannekiinit esittelevät hänelle pukuja. Onko tuo totta (Oliko… |
214 |
|
|
|
Tällainen tapa tosiaan oli olemassa. Suurten kansainvälisten muotitalojen salonkimuotinäytöksistä kerrotaan esimerkiksi Hopeapeilissä 1.2.1939 (s. 26) sekä Eevassa 1.5.1939 (s. 33).
Suomessa tällaiset näytökset olivat ilmeisesti paljon harvinaisempia. Salonkimuotinäytökset ja mainitaan ohimennen teoksissa Madame: Sanelma Vuorre (Tuominen, Pirjo 1991) ja Tabe (Slioor, Tabe 1997), lisätietoja niistä ei kuitenkaan löytynyt. |
| Onko Pasilassa vanhoja lehtiä, joissa käsitellään Piia Ristikankaretta, tai Raisa Räisästä? |
198 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta Pasilasta löytyy sekä vanhojen lehtien fyysisiä vuosikertoja että mikrofilmattuja sanomalehtiä, esim. Helsingin Sanomat vuodesta 1904 alkaen. Ristikankareen ja Räisäsen varsin hyvin tunnetuista katoamistapauksista on varmasti löydettävissä lukuisia artikkeleita.
Pasilan kirjasto. Lehdet, mikrofilmit, tietokoneet. |
Kysy kirjastonhoitajalta