| Kymmenisen kilometriä Porvoosta koilliseen sijaitsee Ilolan kylä. Ilola on Kuninkaantien varrella ja kylän historiallinen nähtävyys on Postimäen mäkitupa-alue… |
1015 |
|
|
|
Porvoon kirjastosta löytyi tällaista tietoa:
Porvoon Ilola on ennen vuoden 1997 kuntaliitosta kuulunut Porvoon maalaiskunnan alueeseen. Erillistä historiikkia ei näyttäisi olevan. Kotiseutukokoelmasta löytyvät mm. seuraavat:
- Anders Allardt: ”Borgå sockens historia” (3-osainen, v. 1925-30). Pitäjänhistoriassa on muutamia kappaleita Ilolasta (esim. Illby gård, Säterierna och donationshemmanen i Illby)
- ”Hembygdsminnen” samlade av Borgå folkhögskola. Siinä on ihmisten muistelmia esim. kulttuurisista tavoista (Gamla julseder i Illby)
- ”20 år med Postbacken 1968-1988 – en berättelse om hur ungdomsförbund med sin verksamhet räddade ett hotat backstuguområde”
Lisäksi on muutamia muita muistelmateoksia sekä lehtiartikkeleita mm. alueen... |
| Joku englantilainen on kirjoittanut kolme kirjaa englantilaisten kokemuksista Suomessa 1700-luvulla ja siitä eteenpäin. Kukahan mahtaa olla kyseessä? Nimessä… |
934 |
|
|
|
Etsimäsi henkilö on hyvin todennäköisesti historioitsija Tony Lurcock. Hän on laatinut kolme kirjaa brittiläisten matkakokemuksista Suomessa. Kaksi ensimmäistä teosta ovat "Not So Barren or Uncultivated: British Travellers in Finland 1760-1830" (2010) ja "No Particular Hurry: British Travellers in Finland 1830-1917" (2013). Uusin Lurcockin teoksista on "A Life of Extremes: The British Discover Modern Finland 1917-1941" (2015).
Lurcockin teoksia ei valitettavasti ole käännetty suomeksi, mutta teossarjan kaksi ensimmäistä osaa löytyvät esimerkiksi Vaski-kirjastojen kokoelmista. Lurcockin suomennettu artikkeli "'Ihana kuin Lapin yö': Varhaisia englantilaisia matkamiehiä Lapissa" löytyy kuitenkin teoksesta "Lapin tuhat tarinaa: Anto Leikolan... |
| Onko Helsingissä ollut seppänä mies v. 1847 jolla on venäläistyyppinen nimi TOH / TOHP... , jossain nykyisen Josafatinkadun / Kirstinkadun tienoilla? Onko… |
426 |
|
|
|
Olisiko vahtitupa ollut muutama vuosi sitten purettu metsänvartijan mökki, joka oli Helsingin kantakaupungin vanhimpiin rakennuksiin kuuluva rakennus Kallion Linnunlaulun alueella. Alla blogikirjoitus purkamisen ajalta:
http://esoteerinenmaantiede.blogspot.fi/2013/08/metsanvartijan-mokkia-h…
Kysymästäsi sepästä ei valitettavasti näin vähäisin tiedoin löytänyt tietoa.
|
| Munkkiniemen raitiotiesillan itä-puolella johti aikanaan 1930-40 -luvuilla puinen kävelysita Meilahden puolelta Munkkiniemen puolelle suunnilleen nykyisen… |
1004 |
|
|
|
Helsingin Munkkiniemen Munkinseutu-seurasta vastattiin näin:
"Aikoinaan ennen nykyistä Paciuksenkadun siltaa yhdisti meidät Munkkiniemeläiset kapeahko puusilta Meilahteen, mitä käyttivät raitiovaunut. Varsinainen ajotiesilta oli kaiketi lännempänä oleva ”kartanon” silta. Autokannan lisääntyessä silta kävi ahtaaksi ja ilmeisesti kun Munkkiniemi liitettiin Helsingin kaupunkiin v.1946 tuli ajankohtaiseksi uusia silta nykymuotoonsa. Huoltoaseman, silloinen Gulf, kohdalle rakennettiin melko kapea tilapäinen puinen kävelysilta joka johti siihen Mäkkärin kohdalla olevaan ”saareen”. Saaren rannassa oli muuten vielä 50-luvulla ”Nooakin arkku”, puinen iso veneen runko. Muu alue oli melko höttöä osman käämineen. Uusi nykyinen silta valmistui aivan... |
| Eikö imperiumeista yleensä ja britti imp. erityisesti ole julkaistu suomenkielistä kunnollista ja laajaa historiallista kirjallisuutta (suht. tuoretta) kun en… |
549 |
|
|
|
Aika heikosti on kirjoitettu suomeksi Britti imperiumista.
Tuorein Pikistä löytämäni teos on vuodelta 2004
Daniell, Christopher: Matkaopas historiaan : Englanti
Vuodelta 1993 löytyy myös historiateos.
Historiahan ei oikeastaan vanhene...
Leinonen, Hannu: Iso-Britannia : imperiumista Euroopan reunalle.
Kansojen historia sarjasta löytyy imperiumien ja Ison- Britanniankin historiaa, mutta ne ovat jaksoteltu vuosisadoittain eli yhden maan seuraaminen vaatii monen kirjan kahlaamista.
Yliopistokirjastoista löytyy Imperiumeja käsitteleviä aineistoja myös suomeksi, mutta ne ovat yleensä keskittyneet johonkin aiheeseen. Yleisteoksia ei uusimpien joukossa näkynyt.
Historia netistä voi löytää joitakin viitteitä imperiumeihin.
http://historianet.fi/... |
| Haluaisin löytää jonkin kirjan Akkadin Sargonista. Löysin omatoimisesti vain yleisiä Jokilaaksojen kulttuureita koskevia kirjoja, mutta minua erityisesti… |
539 |
|
|
|
Helmet e-kirjastosta, kohdasta tietokannat löydät Frank monihaun.
Kokeilin hakusanaa Sargon kaikkiin yliopiston kirjastoihin ja sain tulokseksi paljon englanninkielistä aineistoa.
Esim. Dietrich, Manfried:The Babylonian correspondence of Sargon and Sennacherib / by Manfried Dietrich ; illustrations edited by Julian Reade. löytyy Kaisa-kirjastosta Helsingistä
Helmet löytää vain mainitsemiasi yleisteoksia.
|
| Haussa on Lahden kaupunginkirjastossa ainakin aikaisemmin sijainnut pukuhistorian kirja. Kirja on suhteellisen iso (ei välttämättä mahdu pystyyn), n. 3-4 cm… |
1018 |
|
|
|
Todennäköisesti kyseessä on teos nimeltään The evolution of fashion : pattern and cut from 1066 to 1930. Kirja on kuvauksesi mukainen ja kansikuvaa voi katsella vaikkapa osoitteesta:
https://www.google.com/search?q=The+evolution+of+fashion+:+pattern+and+…
Teoksessa on myös kaavapiirroksia historiallisista puvuista.
Teoksen tarkemmat tiedot:
Hill, Margot Hamilton
The evolution of fashion : pattern and cut from 1066 tp 1930 / Margot Hamilton Hill, Peter A Bucknell. - London : Batsford ; New York : Drama Book, 1987. - 225 s. : kuv. ; 33 cm
Sis. kaavamallit historiallisiin asuihin
14th imp. 1995
ISBN 0-7134-5818-6 (sid., UK)
ISBN 0-89676-099-5 (sid., USA)
|
| Tällainen asia on päätäni vaivannut: miksi joku iso maatila on kartano ja toinen ei? Asialla ei oikeastaan ole minulle mitään merkitystä, mutta tietämättömyys… |
2860 |
|
|
|
Hei,
kartanolle ei ole virallista tai juridista määritelmää. Arkeologi ja historiantutkija Carl Jacob Gardbergin mukaan kartanolle voidaan kuitenkin antaa yksi tai useampi epävirallinen määritelmä: " Kartano on useimmiten yksinäistalo, joka ei muiden talojen kanssa liity kylään. Kansanomaisen kuvauksen mukaan kartano on yksinäistalo, jolla on vähintäin viisi torppaa, viisikymmentä hehtaaria viljelymaata ja vähintään viisisataa hehtaaria metsää. Kartanoille ominaisia ovat asuinrakennusten ja taloussiipien muodostamat erilliset rakennusryhmät." Kartanoiden omistajat olivat alkujaan aatelisia tai muita säätyläisiä, mutta myöhemmin myös talonpojat ovat voineet omistaa kartanoita. Osa kartanoista juontaakin juurensa keskiajan suurmiestaloihin.... |
| Meillä on täällä Kyyjärven kirjastolla ongelma. Eräs arabiankielinen asiakas haluaisi tietoa Suomen historiasta. Olemme löytäneet hänelle ainoastaa yhden Matti… |
720 |
|
|
|
Helmet-kirjastojen tietokannasta löytyy kirja nimeltä Iktashef Finlanda, kirjoittanut Liisa Suvikumpu ja arabiaksi kääntänyt Youssef Naja. Olisiko siitä hyötyä asiakkaallenne?
Tässä linkki kirjan tietoihin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1936847__S%28historia%29%2…
Kirjan voi tilata kaukolainaksi Keski-kirjastojen verkkokirjastosta löytyvällä kaukolainalomakkeella: https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kaukolainat
|
| Kuinka monta vuotta kirjasto on? Kuinka monta kirjastoa on Suomessa? Kuka omistaa kirjaston? Kuka perusti kirjaston? |
1215 |
|
|
|
En tiedä, tarkoitatko erityisesti jotakin tiettyä kirjastoa, mutta Helsingin kaupunginkirjasto on perustettu vuonna 1860. Kirjasto, joka oli silloin nimeltään Helsingin kansankirjasto, avattiin 7.10.1860 kello 16.00 Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmassa. Perustajana ei ollut ketään yksittäistä ihmistä vaan Helsingfors Fruntimmersförening eli Helsingin rouvasväenyhdistys.
Helsingin kaupunginkirjaston omistaa nykyään Helsingin kaupunki, jolle kirjasto siirtyi jo vuonna 1876. Helsingin kaupunki taas on kaikkien helsinkiläisten yhteistä omaisuutta. Vaaleissa äänestetään luottamushenkilöt, jotka tekevät kaupunkia koskevia päätöksiä.
Lisää Helsingin kaupunginkirjaston historiaa löytyy osoitteesta http://www.hel.fi/www/kirjasto/fi/tietoa/... |
| Onko Gerhard Schoenbernerin teosta Davidstjärnan : Judeförföljelserna i Europa 1933-1945 lainkaan käännetty suomeksi? |
558 |
|
|
|
Gerhard Schoenbernerin teos Davidstjärnan : Judeförföljelserna i Europa 1933-1945 (1979) on ruotsinnos saksankielisestä alkuteoksesta Der gelbe Stern : die Judenverfolgung in Europa, 1933 bis 1945 (1960). Teosta ei ole suomennettu.
Finna.fi, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Gerhard+Schoenberner&type=AllFi…
|
| Millaisia kirjoja on suomen mattoteollisuuden historiasta? |
701 |
|
|
|
Vain pari kirjaa onnistuimme löytämään:
- Kodiksamin kutomo - kappale kylän, kansakunnan ja universumin historiaa : Lapin Ryijy- ja Mattokutomo : sävyjä Satakunnan sydänmailta 1925-1971 / teksti: Vesa Pietilä ; kuvat: Miikka Lappalainen (2013)
- Räsymaton raidat : Alestalon Mattokutomo oy 90 vuotta / toimituskunta: Esa Alestalo, Eila Anttila (teksti), Tiina Savio (taitto) (2007)
Ensimmäinen kirja on mm. Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa. Toista voit kysellä kaukolainaan lähikirjastostasi.
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Kodiksamin+kutomo&type=Al…
|
| En saa päähäni, kuka oli Suomessa kirjastolaitoksen perustaja, joku Wienegand? Harmillista kun ei muista, voiko joku auttaa? |
1176 |
|
|
|
Kirjastolaitoksen kehittyminen Suomessa oli pitkä ja monivaiheinen prosessi, jonka varrella sitä edistivät monet kirjastomieliset vaikuttajat. Niinpä sille on vaikea nimetä varsinaista perustajaa.
Ensimmäiset kirjastot toimivat luostareissa ja oppilaitoksissa, eikä niiden aineisto luonnollisesti ollut lukutaidottoman kansan ulottuvilla. 1700-luvun lopulla alkoi yleistyä lukuseurojen perustaminen. Vaasan lukuseuran perustamista vuonna 1794 on pidetty myös Suomen yleisten kirjastojen alkuna. Sen hoitajana toimi pitkään Olof Langenstein. Suomen ensimmäisen rahvaankirjasto oli Anjalan Reginakoulun kirjasto. Koulun perusti paroni Rabbe Gottlieb Wrede vuonna 1802. Carl Axel Gottlund taas lanseerasi kirjasto-sanan suomen kieleen vuonna 1831.
1830... |
| Milloin ensimmäinen pöytälamppu keksittiin? |
841 |
|
|
|
Keinotekoisen valon historia on pitkä. Jo esihistorialliset ihmiset käyttivät alkeellisia lamppuja luolien valaisemiseen. Nämä lamput oli täytetty rasvalla, ja ne oli tehty esimerkiksi kivestä, simpukankuorista tai sarvista. Tämän lampun paranneltu versio, öljylamppu, oli käytössä pitkään myös Suomessa. Kaasulampun ja sähkölampun keksiminen muuttivat lamppuja jälleen.
Valaisimen pitäminen pöydällä tai sellaisen tapaisen esineen päällä lienee myös varsin vanha tapa. Lienee siis mahdotonta saada selville, koska ihminen on ensimmäisen kerran alkanut säilyttää valaisinta pöydällä.
Keinovalon historiaa löytyy vaikkapa alta löytyvien lähteiden avulla: Liisa Halosen ja Marjukka Eloholman artikkeli Keinovalon historia ja Riia Ruotsalaisen AMK-... |
| Voisitko suositella (tieto)kirjallisuutta Helsingin Kalevankadusta ja sen historiasta? Kiitos! |
539 |
|
|
|
Varsinaisesti Kalevankadun historiasta on aika niukasti kirjallisuutta. Siitä ei ole kirjoitettu kokonaista kirjaa, toisin kuin vaikkapa Mannerheiminkadusta, josta kertoo kirja ”Aikamatka Mannerheimintiellä” (Helsinki-seura, 2012).
Paras lähde Kalevankadusta lienee Kaija Ollilan ja Kirsti Topparin teos ”Puhvelista Punatulkkuun” (Helsingin sanomat, 1977), joka kertoo Helsingin vanhoista kortteleista ja toki myös Kalevankadun varrella olevista kortteleista. Teoksessa ”Helsingin kadunnimet” (Helsingin kaupunki, 1970) on lyhyt selostus kadun nimihistoriasta. Paljolti samoihin lähteisiin tukeutuu Wikipedian osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevankatu oleva artikkeli Kalevankadusta.
|
| Minkälaista toimistotekniikkaa kirjastoissa oli käytössä 1980-luvun loppupuolella ja 90-alkupuolella? Joko tietokoneet olivat käytössä tai missä muodossa… |
750 |
|
|
|
Tietotekniikka oli käytössä kirjastossa 1980-luvun loppupuolella, kun puolivälissä 80-lukua alkoi atk:n hankinta kirjastoihin. Kirjastot saivat kustantajien tietoja pääasiassa paperimuodossa, erilaiset esitteeta javalintalistat luettiin paperilla. Lainaustietoja käsiteltiin 1980-luvulla tietotekniikan avulla, kun oli reikäkortit ja optisesti luettavat eräpäiväliput.- Kysymyksiisi löytyy lisätietoja mm. näistä kirjoista: Kirjastot ja atk (1986), Suomen yleisten kirjastojen historia (2009), Laakso: Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi(2010), Pappien harrastuksesta moderniksi kirjastoksi: Rovanniemen kirjasto 150 vuotta(2010), Kaisa Sinikaran artikkeli Kirjastot ja verkko kirjassa Kirjasto 2010.
|
| Pidän kovasti myytteihin perustuvista jännityskirjoista, esimerkkinä Dan Brownin ja Danielle Trussonin kirjat. Niitä on vain kovin vaikea kirjastosta löytää… |
1645 |
|
|
|
Miltei kaikissa tätä kirjallisuudenlajia edustavissa tai sitä lähellä olevissa teoksissa esiintyy asiasanoituksessa jännityskirjallisuus ja jokin historia -alkuinen asiasana. Niihin on sitten yhdistetty arvoituksiin, salaisuuksiin, mysteereihin, käsikirjoituksiin, muinaisesineisiin, pyhäinjäännöksiin, yliluonnollisuuteen, koodeihin yms. viittaavia kirjakohtaisia asiasanoja. Näillä asiasanoilla löytyy sekä tarinoita, jossa nykypäivän ihmiset ratkovat historiaan kytkeytyviä arvoituksia että kertomuksia, joiden sisältö ja henkilöt sijoittuvat kokonaan menneisyyteen. Poikkeuksiakin on, esim. kirjassa Kadonneiden muistojen kartta / Fay, Kim asiasanoina ovat mm. historialliset romaanit ja seikkailukirjallisuus. Sen tapahtuma-aika on 1920-luku,... |
| Haluaisin lukea Habsburgien hallitsijasuvusta. Mikä olisi hyvä Euroopan historiaa käsittelevä kirja, jossa kuvattaisiin sen vaiheita? Kirja voisi olla suomeksi… |
690 |
|
|
|
Habsburgeista ja Euroopan historista on uusiakin teoksia, joita on saatavilla mm. Helmet-kirjastoista pääkaupunkiseudulla:
How the west came to rule : the geopolitical origins of capitalism / Alexander Anievas and Kerem Nişancioğlu. 2015.
Taloushistorian näkökulma.
Den röde prinsen : Wilhelm von Habsburgs hemliga liv / Timothy Snyder ; översättning: Margareta Eklöf.
The enemy at the gate : Habsburgs, Ottomans and the battle for Europe / Andrew Wheatcroft.
Habsburgien historiaa 1600-luvulta alkaen.
The Habsburgs: embodying empire / Andrew Wheatcroft.
Antiikin aarteita Habsburgien keisarihovista : Wienin Kunsthistorisches Museumin antiikkikokoelman mestariteoksia / [tieteelliset asiantuntijat Alfred Bernhard-Walcher .. et al.] ; [valokuvat... |
| Torpparinvapautuslaki vuonna 1918. - Millaisella äänestystuloksella laki hyväksyttiin? |
887 |
|
|
|
Lopullinen äänestys tapahtui 17.7.1918. Ensimmäisessä äänestyksessä laki julistettiin kiireelliseksi äänin 103-3, varsinaisessa äänestyksessä lakiehdotus hyväksyttiin äänin 104-2. Vastaan äänestäneet olivat Ruotsalaisen kansanpuolueen juristiedustajia.
Valtionhoitaja Svinhufvud vahvisti lain 15.10.1918. Viivytykseen lienee vaikuttanut se, että poliittista keskustelua hallitsivat monet muutkin tärkeät asiat (hallitusmuoto ja kuninkaanvaali, elintarvike- ja punavankikysymys).
Lokakuun 1. ja 2. päivänä 1917 pidetyissä eduskuntavaaleissa puolueiden voimasuhteet olivat muodostuneet seuraaviksi:
Sosialidemokraattinen puolue 92
Suomalainen puolue 32
Nuorsuomalainen puolue 24
Maalaisliitto 26
Kansanpuolue 5
Ruotsalainen kansanpuolue 21
Kevään... |
| Meilahdenpuistossa on Suomen vanhin frisbeegolfrata, joka on perustettu vuonna 1983. Radan kahdeksas väylä sijaitsee kalliolla, josta avautuvat hienot näkymät… |
703 |
|
|
|
Kalmistopiirin sivuilta löytyy jonkin verran tietoa Meilahden hautaröykkiöstä:
https://kalmistopiiri.wordpress.com/2010/01/29/pronssikautisia-roykkioi…
Myös Kati Salosen ja Mona Schalinin Meilahden huvila-alue - selvityksestä (s. 7, alareuna) on siitä jonkin verran tietoa:
http://www.hel.fi/hel2/ksv/Aineistot/meilahti/Meilahti_YHS_LUONNOS_osa1…
Vuoden 1943 ortokuvan rakennuksista ei löytynyt tietoa. Lähetän kysymyksen vielä eteenpäin, ja vastaan, jos lisäselvitystä löytyy.
|