| Mistä löytyisi vanha laulu "Äidin kyyneleet"? Laulu alkaa sanoilla "Lapsuuden päiväni muistan ja kotini pienoisen". |
45 |
|
3.4.2024 |
|
Frans Lehdon "Äidin kyyneleet" -niminen runo on julkaistu lehdessä ”Joulun ilosanoma” (01.12.1918). Runo alkaa: ”Kun lapsuuden päiväni muistan”. ”Sanansaattaja”-lehdestä (01.03.1919) löytyy Rikhard Mäkisen sävellys tähän runoon.
Verkosta löysin esityksen laulusta nimellä ”Kun lapsuuden päiväni muistan”. Siinä sanat ovat suunnilleen samanlaiset kuin Mäkisen sävellyksessä, mutta melodia on erilainen. Esityksen tietojen mukaan laulu on peräisin ”Uusi veisu” -nimisestä laulukirjasta. Tästä laulukirjasta on useita painoksia, joissa kaikissa ei ole nuotteja mukana, mutta kollegani avulla tarkistin, että tämä sävelmä sisältyy ainakin nuottiin ”Uusi veisu : yksiääninen nuottipainos” (Evankelisluterilainen todistajaseura, 1984). Säveltäjän nimeä... |
| Onko virsi ”Soi kunniaksi Luojan” käännetty englannin kielelle? |
60 |
|
2.4.2024 |
|
Virren ”Soi kunniaksi Luojan” (tai ”Soi kiitokseksi Luojan”) on säveltänyt Jean Sibelius. Säkeistöt 1 ja 2 on kirjoittanut Aukusti Valdemar Koskimies ja 3. säkeistön Ilta Koskimies. Sibeliuksen teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden luettelossa sen nimi on ”Laulut, sekakuoro, op23. Nro 6a, Soi kiitokseksi Luojan”.
Laulettavia käännöksiä on olemassa ainakin kaksi.
Fabian Dahlströmin tekemän Sibeliuksen teosluettelon mukaan R. Birch Hoylen englanninkielinen sanoitus ”We praise Thee, our Creator” sisältyy nuottiin ”Cantate Domino : World Student Christian Federation Hymnal”. Tästä nuotista on useita painoksia, joiden sisältötietoja en pääse näkemään. Martti Nisosen englanninkielinen sanoitus ”Take flight, my song so tender” sisältyy Kaarina R... |
| Mistä löytäisin erään hengellisen laulun sanat ja esittäjät? Laulu oli aikanaan v. 1973 rippileirillä kuunnelluimpia musiikkikappaleita. Kuuntelimme sitä… |
114 |
|
29.1.2024 |
|
Laulu on nimeltään ”Katson sinun taivastasi”. Se alkaa: ”Katson sinun taivastasi, Luojani, Herrani”. Toinen säkeistö alkaa: ”Aina en mä osaa ymmärtää elämää, ihmistä”. Laulun on säveltänyt Jouko Piitulainen ja sanoittanut Katri Kosonen.
Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”Nuoren seurakunnan veisukirja” (4. laitos; Nuorten keskus, Lasten keskus, 1985) ja nuottiin ”Nuoren seurakunnan veisuja. 3” (4. painos; Nuorten keskus, 1976). Nuoteissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Laulun ovat levyttäneet Hermarit, Sana-Siskot ja Tuula Hakkarainen.
Voit tarkistaa aineiston saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta.
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
|
| Onko norjalaisen H. A. Brorsonin virttä ”Jeg ser deg, o Guds Lam, å stå” suomennettu? |
75 |
|
18.10.2023 |
|
Hei,
Mikael Nyberg on suomentanut virren vuonna 1921 ja sen pitäisi löytyä nuottina Suomen lähetysseuran kustantaman "Hengellisiä lauluja ja virsiä" -kokoelman eri painoksista jotka ovat ilmestyneet vuoden 1921 jälkeen.
Kokoelmissa virren numero on 545 ja sen käännetty nimi on "Sun nään, oi Jeesus, seisovan" (tai Sun näen, oi Jeesus seisovan)
Tieto on tarkistettu Mikkelin pääkirjaston henkilökunnan ystävällisellä avustuksella vuoden 1979 nuottipainoksesta: Hengellisiä lauluja ja virsiä nuottipainos | Lumme-kirjastot | (finna.fi)
Lähteet: Hengellisiä lauluja ja virsiä (nuottipainos). Kirjaneliö cop. 1979. 5. p. Suomen lähetysseura. |
| Haluaisin löytää alkuperäisen suomalaisen ja saksalaisen julkaisun, jossa on virsi "Mä koiran raaato raihnainen". Nimi on myös julkaistu muodossa "Mä korpin… |
91 |
|
12.9.2023 |
|
Täsmällistä tietoa ei tähän valitettavasti löytynyt eikä nuottikuvaa, mutta kuitenkin suuntaa antavia viitteitä. Tarkempien tietojen saamiseksi kannattaisi varmaan kääntyä esimerkiksi Hymnologian ja liturgiikan seuran puoleen. Yhteystiedot.
Reijo Pajamon toimittamassa seuran vuoden 2009 vuosikirjassa on Tauno Väinölän artikkeli Kuka suomensi "korpin raato" -säkeistön. Siinä selvitetään laulun saksan- ja suomenkielisen säkeistön alkuperää. Lähdeviite.
Muista lähteistä selviää, että virttä veisataan mm. Thomas Mannin Buddenbrook-romaanissa (1901). "Ich bin ein rechtes Rabenaas, Ein wahrer Sündenkrüppel, Der seine Sünden in sich fraß, Als wie der Rost den Zwippel. Ach Herr, so nimm mich Hund beim Ohr, Wirf mir den Gnadenknochen vor Und nimm... |
| Löytyyköhän nuotit ja nimi laululle joka alkaa seuraavasti "En rauhaakaan löydä maan päältä" laulu on Toivo Kuulan? |
117 |
|
16.8.2023 |
|
Toivo Kuulan teosluettelosta en etsimääsi laulua löytänyt, mutta hengellinen laulu "En rauhaa löydäkään maan päältä" sisältyy moneen nuottiin vaihtelevin sanoituksin. Alkuperäinen sanoittaja on Nils Adolf Rosenbröijer. "Siionin kanteleeseen" sanoituksen on uudistanut Lauri Thurén. Muiden sanoitusten tekijöistä ei ole tietoa. Säveltäjän nimi ei ole tiedossa. Laululla ei ole nuoteissa varsinaista nimeä, se löytyy hakemistoista alkusanojen mukaan. Laulu sisältyy "Siionin kannel" -laulukirjan lisäksi esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Kansan virsi kansan suussa : 25 suomalaista hengellistä kansansävelmää pianon tai urkujen säestyksellä / sovittanut L. J. G. Stråhle (alkusanat: En rauhaa löydäkään maan päältä, neljä säkeistöä) (Westerlund,... |
| Löytyykö nuotteja Thin Twice bändin kappeleeseen Enkeli? Myös Laura Pakarinen on kappaleen laulanut. |
119 |
|
21.7.2023 |
|
Think Twice -yhtyeen esittämän laulun "Enkeli" on säveltänyt ja sanoittanut Anssi Tiittanen. Laulu alkaa: "Lastenhuoneen seinälle kun katson". Laulu sisältyy nuottiin "Quo vadis? : laulukirja" (Otava, 2005, s. 86-88). Nuotissa on laulun melodia, sanat ja sointumerkit. |
| Onko suomennettu englantilaista virttä For the beauty of the earth? Jos on, mistä löytyy? Vai pitääkö itse kääntää? Sanat menee siis näin: For the beauty of… |
134 |
|
3.5.2023 |
|
Alkuperäisen tekstin ”For the beauty of the earth” on kirjoittanut Folliott Sandford Pierpoint (1835-1917). Samaan tekstiin on sävelletty useita eri melodioita. Nuotissa “Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon lauluja” (Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko, 1985) laulu on nimellä ”Kauneudesta maailman”. Sen on säveltänyt Conrad Kocher. Alkuperäisen sanoittajan nimi mainitaan, mutta ei suomenkielisen sanoituksen tekijää. Laulu alkaa: ”Kauneudesta maailman, kirkkaudesta taivaitten”. Suomenkielisiä säkeistöjä on kolme. Tämä laulukirja löytyy myös verkosta.
Toivonlinnan yhteiskoulun kuoro on levyttänyt John Rutterin sävellyksen samaan runoon englanniksi. Kuoron cd-levyn ”Nousee laulu taivaaseen” tiedoissa... |
| Mistä nuotit lauluun Ikuisesti, joka alkaa:yö itki murheissaan. Sen on levyttänyt Sakari Heikkilä suomeksi. Alkuperäinen on Kari Joben englanniksi |
178 |
|
23.1.2023 |
|
En löytänyt lauluun nuottia suomenkielisillä sanoilla, mutta laulun englanninkielisillä nimillä nuotteja löytyy. Esimerkiksi nimellä "Forever (He is glorified)" laulu sisältyy nuottiin "A to Z praise and worship hits : 40 piano arrangements of contemporary Christian favorites : easy piano" (arranged by Carol Tornquist; Alfred Music, [2017]). Nuotissa on sovitus kosketinsoittimelle, sointumerkit ja englanninkieliset sanat. Nimellä "Forever (We sing hallelujah)" laulu sisältyy nuottiin "More of the best praise & worship songs ever : piano, vocal, guitar" (2nd edition; Hal Leonard, [2018]). Nuotissa on laulun sanat englanniksi, melodianuotinnos, nuotinnos kosketinsoittimelle, sointumerkit ja kitaran sointuotteet.
Laulun tekijöiksi on... |
| Koska yksittäisiä runoja ei luetteloida, on niiden etsiminen välillä kuin neulaa hakisin heinäsuovasta. Minulla on tällä hetkellä kaksi runoa hukassa: Jacob… |
162 |
|
17.8.2022 |
|
Kumpikin runo on sävelletty ja löysin ne sanoituksina nuoteista. Nuotit yleensä kuvaillaan kirjastoissa siten, että niihin sisältyvät yksittäiset kappaleet ovat löydettävissä kappaleen nimellä, mutta tekijätiedot, esim. sanoittajan nimi, yleensä puuttuvat kuvailutiedoista. Tosin esimerkiksi virsikirjoja on harvoin kuvailtu siten, että yksittäiset virret ovat haettavissa. Tässä tapauksessa Vaasan kaupunginkirjastossa tehty kuvailutyö mahdollisti Tegengrenin runon löytämisen Finna-hakupalvelun kautta.
Jacob Tegengrenin (1875-1956) ”Din boning, Herre, är ett ljuvligt hem” sisältyy Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkieliseen virsikirjaan, ei kuitenkaan nykyään käytössä olevaan vuoden 1986 virsikirjaan. Runo sisältyy ainakin nuottiin... |
| Hengellinen laulu alkaa sanoilla ”Mä muukalainen maassa”. Kyse ei ole Lasse Heimosen laulusta. Mistä löytyisi ainakin laulun sanat? |
352 |
|
6.6.2022 |
|
Alkusanoilla "Mä muukalainen maassa" löysin kolme laulua.
Hjalmar Braxénin toimittamassa nuotissa "Harpunsäveliä : sovitettuja sopranolle, altolle, tenorille ja bassolle. 1" (Hjalmar Braxén, 1888) laulu "Kotini" alkaa: "Mä muukalainen maassa tääll' olen koditon". Säkeistöjä on neljä. Jokainen säkeistö päättyy: "Kotin' on taivaassa". Laulukirjan sanapainoksessa "Harpunsäveliä : kokoelma virsiä ja hengellisiä lauluja yhteistä ja yksityistä hartautta varten" (17. tarkistettu painos; Suomen vapaakirkko, 1949) laululla ei ole nimeä. Sanoja on hiukan muutettu. Esimerkiksi laulu alkaa: "Mä muukalainen maassa oon täällä koditon". Laulun tekijätietoja ei mainita kummassakaan julkaisussa. "Harpunsäveliä"-laulukirjasta on useita painoksia, joiden... |
| Mistä kirjasta löytyy laulu joka alkaa : Mun kuormani Herra, sen tahdot sä kantaa, ei itseän uuvuttaa tarvitse mun. Oi, että mä voisin sen huostaasi antaa ja… |
157 |
|
27.5.2022 |
|
Laulu nimeltä Mun kuormani on julkaistu nuottikokoelmassa Laulun aika : hengellisen laulukirjan lisäosa [2008, Aikamedia, 978-951-606-855-1]. Tarkempia tietoja ei verkkohaulla löytynyt, mutta kysessä voi olla etsitty laulu.
Nuottikokoelmaa on saatavissa Anders-kirjastoista. |
| Mikäköhän mahtaa olla sen laulun nimi, jossa lauletaan kuulemma näin: "tuo/luo niin hiljaa istui viereeni... katsoi silmiini.."? Laulu on… |
136 |
|
23.3.2022 |
|
Kyseessä on Päivi Ojanperän säveltämä ja sanoittama laulu "Enkeli". Tässä Kaleva-lehden uutinen Konginkankaan muistohartaudesta ja sen ohjelmistosta:https://www.kaleva.fi/muistohartaus-konginkankaan-uhreille-hiljensi-vae…
Tässä vielä tietoja laulusta Fono.fi -äänitetietokannasta:http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=766a769e-3fe0-4ff5-9c1b-2f00…
Laulu löytyy Helmet-kirjastosta levyltä "On lapsi syntynyt meille" (Sibelius-Lukion kuorot 2015):https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2232639?lang=fin |
| Sanat lauluun "Elämä on arvoitusta, ken sen voisi ymmärtää"? |
291 |
|
18.3.2022 |
|
Täsmälleen noilla sanoilla alkavaa laulua en onnistunut löytämään, mutta voisiko kysymyksessä olla suunnilleen samoilla sanoilla ("Elämä on arvoitusta kuka voi sen arvata/käsittää/selvittää") alkava laulu, jota on etsitty aiemminkin tässä palvelussa? Aiemmat vastaukset löydät tämän palvelun arkistosta esim. hakusanoilla elämä on arvoitusta.
Laulun yhden version sanat löytyvät Aamun Koitto -nimisestä lehdestä (nro 7, 05.04.1919). Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa.
Kansanmusiikkiyhtye Pömpeli on levyttänyt laulun levylle ”Pahnikas” (Pömpeli, 2003) nimellä ”Siirin valssi”. Äänitteen tietojen mukaan laulu on kansanlaulu.
Elämä on arvoitusta -laulun sanat:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Aamun Koitto, 05.04... |
| Kaipaisin laulun sanoja. Muistan sävelen ja jotain tällaista: "Herrani, mä katseen sinuhun nyt luon, mä etsin tietä luoksesi, nyt nääntyy henkeni... Herra, mä… |
304 |
|
7.3.2022 |
|
Laulu "Herrani" sisältyy nuottiin "Muista veljiäsi : Neuvostoliiton kristittyjen lauluja" (toimittanut Seppo J. Järvinen; Ristin Voitto, 1980). Laulu alkaa: "Herrani, mä katseen Sinuhun nyt luon ja etsin tietä luoksesi." Laulun säveltäjä on tuntematon. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Tytti Träff. Nuotissa on laulun sanat, nuotinnos kosketinsoittimelle ja sointumerkit. |
| Laulun Tarkoitusta vailla moni vaeltaa nuotit |
198 |
|
24.2.2022 |
|
Kappaleesta ei näytä olevan nuottijulkaisua.
Netistä voi löytää kappaleeseen tehtyjä sointulistoja:
http://jartsa20.mbnet.fi/laulutPDF/T/TARKOITUSTA%20VAILLA.pdf
https://chordify.net/chords/tuula-hedman-tarkoitusta-vailla-mrkaalojeeno |
| Löytyykö mistään suomenkielisiä sanoja vanhaan hengelliseen lauluun Pelle Karlssonin alkuteksti ilmeisesti 70-luvun lopulta ehkä ( ruots ; Om du ville tro) … |
176 |
|
3.1.2022 |
|
Suomenkieliset sanat Pelle Karlssonin lauluun Om du ville tro eli suomeksi Jos sä uskot niin on tehnyt Liisa Lindell. Valitettavasti suomenkielisiä sanoja ei ole missään nuottijulkaisussa, joten ainoa tapa saada suomenkieliset sanat, on "poimia" ne äänitteeltä.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://finna.fi/
Laulu on kuultavissa mm. äänitteltä Kiitoksemme : Eija Merilän lauluja (2015)
https://lastu.finna.fi/Record/lastu.211076#componentparts
Laulun nuotti sisältyy nuottijulkaisuun Han är min sång och min glädje (1966). Nuottia on Suomessa vain Varastokirjastossa ja Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa. Voit tilata nuotin kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoosi. Kaukopalvelu on maksullista.
https://finna.fi/Record/vaasa.... |
| En löydä mistään koko sanoitusta lauluun joka alkaa "Päivä on päättynyt, yö kohta alkaa" ...ja jatkuu "Eteesi tuon minä menneen päivän, pyydän uutta sua… |
390 |
|
7.12.2021 |
|
Laulu "Päivä on päättynyt" sisältyy esimerkiksi nuotteihin "Viisikielinen" (Perussanoma, 2. painos 2014, 8. painos 2017), "Klassikkoveisut" (LK-kirjat, 2011), "Nuoren seurakunnan veisukirja" (esim. 9. laitos 2010) ja "Laulutuuli" (Lasten keskus, 2. painos 2003, 4. painos 2008). Kaikissa nuoteissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Laulun melodia on suomalainen kansansävelmä, sama kuin laululla "Aamulla varhain". "Päivä on päättynyt" -sanoituksen on tehnyt Katri Kosonen. |
| Mistä löytäisin sanat hengelliseen lauluun : " ei pisaraakaan likaa " |
381 |
|
24.8.2021 |
|
Reino Alhon säveltämän ja Marja-Terttu Tolamon sanoittaman laulun Ei pisaraakaan liikaa teki tunnetuksi Japanissa toiminut lähetystyöntekijä Lasse Heimonen. Sen sanat löytyvät ainakin Lupaus-blogista. |
| Mistä on seuraava virren(?) tai hengellisen laulun(?) säkeistö: "Maailmasta pauhaavasta Isän kotiin taivaaseen olen valmis lähtemään, milloin Jeesus kutsut… |
348 |
|
6.8.2021 |
|
Laulu löytyy useista eri laulukirjoista eri nimillä tai alkusanoilla: ”Riemumielin joutuin riennän” tai ”Riemumielin” tai ”Ilomielin joutuin riennän” tai ”Ilomielin joutuun riennän” tai ”Onnellista elämässä”. Eri versioissa on vaihteleva määrä säkeistöjä. Kyseinen säkeistö on hiukan erilainen eri versioissa.
”Siionin kannel” -laulukirjaan laulu tuli vuonna 1875 nimellä ”Ilomielin joutuun riennän” (nro 70). Säveltäjä on tuntematon. Alkuperäinen sanoittaja on tuntematon, luultavasti saksalainen. ”Siionin kanteleeseen” laulu tuli ilmeisesti ruotsalaisesta ”Pilmgrimsharpan”-kokoelmasta. Seppo Suokunnas mainitsee kirjassaan, että laulun suomensi ”Siionin kanteleeseen” Johan August Gottlieb Hymander. Uudemmissa ”Siionin kanteleen” painoksissa... |
Kysy kirjastonhoitajalta
