Helsinki

Tilaa aihepiirin Helsinki RSS-syöte
431 osumaa haulle. Näytetään tulokset 241–260.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miksi Helsingin Tuomiokirkon kupoleiden ristit osoittaa kaikki samaan suuntaan? Ja miksi juuri siihen suuntaan? 1854 Kirkon katon ristit on suunnattu kirkkosalin mukaisesti. Kirkon pääsisäänkäytävä on lännessä Unioninkadun puolella ja alttari idässä Snellmaninkadun puoleisessa päässä. Ristit näkyvät risteinä pääoven kautta tuleville. Senaatintorin puoleinen ovi on sivuovi, joka useimmiten tilaisuuksienkin aikana on lukittu. Luultavasti on haluttu, että kaikki ristit osoittavat kirkkosalin (oikeammin alttarin) suunnan. Erisuuntaisina ne epäilemättä häiritsisivät katsojan silmääkin.
Pitäisi löytää suomen autonomian ajasta n.1860 eteenpäin kertovaa matskua. Jos Helsingin elämästä siihen aikaan löytyisi tietoa, olisi se myös mahtavaa. 1017 Suurin osa Suomen historiaan keskittyvistä yleisteoksista käsittelee myös autonomian aikaa. Tällaisia teoksia ovat mm. seuraavat: Vahtola, Jouko Suomen historia : jääkaudesta Euroopan unioniin Otava, 2003 Meinander, Henrik Suomen historia : linjat, rakenteet, käännekohdat / Henrik Meinander ; suomentanut Paula Autio WSOY, 2006 Jutikkala, Eino Suomen historia 6. uud. p., WSOY, 2002 Ylikangas, Heikki Suomen historian solmukohdat WSOY, 2007 Suomen historia 6: Romantiikasta modernismiin, rajamaasta tasavallaksi Weilin + Göös, 1987 Haku Helmet -tietokannasta hakusanoilla: Helsinki autonomia, antoi tulokseksi mm. seuraavat teokset: Helsingin kaupungin historia. IV osa, ensimmäinen nide: Ajanjakso 1875-1918 Helsingin kaupunki, 1955 Engman,...
Mistä Ratakatu Helsingissä on saanut nimensä? Kiinnostaa yleisemminkin Helsingin katujen/paikkojen nimihistoria, vinkkejä tiedonsaantiin? 2930 Tässä joitakin kirjavinkkejä (kaikki löytyvät HelMet-kirjastoista): Carpelan, Anna: Helsinki kadunnimissä Kaupungin nimet / julkaisija: Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, 2010 Kolbe, Laura: Unelmien Helsinki : kadut ja korttelit kertovat Ollila, Kaija: Puhvelista Punatulkkuun Helsingin kaupunki on julkaissut kirjasarjan nimeltä Helsingin kaupungin historia sekä Helsingin kadunnimet (http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Muu+suunnittelu/Nimist_nsuunnittelu/Kirjal…). Pasilan kirjastossa on Helsinki-kokoelma, jossa on runsaasti Helsinkiä käsisttelevää aineistoa. Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluvirastolla on nimistönsuunnittelua käsittelevät nettisivut: http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Muu+suunnittelu/Nimist_nsuunnittelu Kyseisellä...
Mistä löytyisi kattavin ruotsinkielinen kokoelma kirjastoista Helsingin alueella? Entäpä englanninkielinen? Toivoisin, että kysymykseeni vastattaisiin… 1209 Mitä isompi kirjasto sitä kattavammat kokoelmat yleensä ovat. Helsingissä suurin ruotsinkielinen ja englanninkieleinen kokoelma on Pasilan pääkirjastossa. Siellä on myös kirjoja lukuisilla muilla kielillä. Lisäksi Töölön ja Rikhardinkadun kirjoistoissa on aika mukavat kokoelmat näillä kielillä. Myös Itäkeskusken kirjastossa on panostettu ulmomaankieliseen aineistoon.
Suomen slangikielessä käytetään sanoja dissata, feidata ja dumpata. Voiko feidaaminen jossain yhteydessä olla myös dissaamista? Onko dumppaamisella ja… 5650 Heikki Paunosen kirjasssa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja (WSOY 2000) kerrotaan kysymistäsi sanoista seuraavaa: dissaa = osoittaa epäkunnioitusta feidaa = 1. sotkea, sekoittaa värejä 2. häivyttää ääntä 3. jättää tulematta sovittuun tapaamiseen, pettää odotukset, suhtautua hällä väliä tyyliin sovittuihin asioihin ja tehtäviin 4. tyriä, epäonnistua 5. sumentaa tai pimentää feidaus = 1. häivytys, sävyliukuma 2. äänen häivytys 3. oharien tekeminen, jättäminen tulematta sovittuun tapaamiseen, tehtäviensä laiminlyöminen dumppaa = 1. myydä alle käyvän hinnan 2. lyödä 3. haista 4. heittää pois, ulos, erottaa joukosta Vaikuttaisi siis siltä, että feidaaminen voi olla dissaamista ja feidaamiseen voi kuulua jossain...
Lars Sonckin Tie 8 (Kulosaaressa, kuva: http://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuvakortti.html?photo_id=15724&language= = Mikähän talon nykyinen… 4638 Lars Sonckin tie 8 Omakotitalo Arkkitehti Otto Firle 1939 Kivikirkkoa muistuttava, jyrkkäkattoinen rapattu talo. Laajennus 1975 (ark. E. Muoniovaara). Aiempia omistajia mm. liikemies Otto Erich. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton kaupallinen edustusto 1970-luvun alkuun asti. (CD-ROM Kulosaari - huvilakaupunki, CompOpus 2005). Teoksessa "Kulosaari - Brändö : huvilakiinteistöt ja niiden omistajat - Villafastigheterna och dears ägare", toim. Matti Räsänen (Stiftelsen brändö Hembygdsfond, 2004) annetaan rakennukselle seuraava omistajaluettelo: 1907 Aktiebolaget Brändö Villastad 1907 Ingenjör Rupert von Nadelstadh (Ingenjör von Nadelstadh & hustru Adele Pauline von Nadelstadh) 1938 Liikemies Otto Erich (Ulkomaalaisen omaisuuden...
Olen muuttanut vasta ja tiedustelisin, missä osoitteessa on lähin kirjasto, minne voin palauttaa lainaamani kirjat. 1240 Lähin Helsingin kaupunginkirjaston toimipiste Sinulla taitaa olla Ruoholahden lastenkirjasto osoitteessa Santakatu 6. Kirjasto on auki koulujen lukukausien aikana seuraavasti: maanantai 13:00 - 19:00 tiistai 12:00 - 16:00 keskiviikko - torstai 13:00 - 19:00 perjantai 12:00 - 16:00 Toinen lähikirjastosi on Rikhardinkadun kirjasto osoitteessa Rikhardinkatu 3. Sen aukioloajat ovat: maanantai - torstai 9:00 - 20:00 perjantai 9:00 - 18:00 lauantai 10:00 - 16:00 Aivan keskustassa on vielä Kirjasto 10, joka toimii Postitalossa osoitteessa Elielinaukio 2 G. Kirjasto 10:n aukioloajat ovat: maanantai - torstai 8:00 - 22:00 perjantai 8:00 - 18:00 lauantai - sunnuntai 12:00 - 18:00 Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot löytyvät...
Mikä oli suomen pääkaupunki? Entä mikä on nyt? 5583 Turku oli Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäinen pääkaupunki (vuodet 1809-1812). Helsingistä tuli vuonna 1812 Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki ja vuodesta 1917 itsenäisen Suomen pääkaupunki. Lähteinä esimerkiksi Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Turku http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki
Neljännesvuosisadan ikäinen pihlaja on ehtinyt kasvaa 20+ senttiä paksuksi ja noin 7 metriä korkeaksi oikein hyvän malliseksikin vielä. nuorena tähän… 888 Kyseisessä asiassa kannattaisi ottaa yhteyttä Helsingin kaupungin Staran puutarhapalveluun, joka tekee myös puiden arvomäärityksiä. http://www.hel.fi/wps/portal/Rakentamispalvelu/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CON…
MIssä Outi Pakkasen dekkarissa "seikkaillaan" Särkiniemen mökkialueella Lauttasaaressa? 1306 Vuonna 1999 ilmestyneessä "Macbeth on kuollut"-romaanissa löytyy ruumis Särkiniemen Ryssänkärjestä, jossa mökkialue sijaitsee.
Tarvitsisin seuraavia tilastotietoja vuodelta 1945 ja/tai 1951 - Suomen väestömäärä - Syntyneiden määrä vuonna 1945 - Helsingin asukasluku - Helsingissä… 5521 Hei, Suomen väkiluku oli 31.12.1945: 3.778. 890 ja 31.12.1951: 4.064.727. Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne, Taulukot, Tietokantataulukot http://tilastokeskus.fi/til/vaerak/index.html. Tieto löytyy verkosta. Vuonna 1945 syntyi 95.758 lasta. Lähde: Tilastokeskus, Syntyneet, Taulukot, Tietokantataulukot http://tilastokeskus.fi/til/synt/index.html Tieto löytyy verkosta. Helsingin asukasluku (henkikirjoitettu) oli 1.1.1945 276.277 ja 1.1.1951 372.301 Lähde: Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1952 ja 2009 Tieto ei löydy verkosta. Helsingissä oli kansakoulunoppilaita ensimmäisellä vuosiluokalla lukuvuonna 1951/52 5.576 Lähde: Suomen virallinen tilasto X: 74, Kansanopetustilasto : kansankoululaitos lukuvuonna 1951-52 Tieto ei löydy...
Mistä löytäisin tietoa, kuva yms. asumisesta ja arjesta 1880-luvun Helsingissä? 1091 Emme onnistuneet löytämään mitään tiettyä yhtä tai kahta teosta, jotka käsittelisivät nimenomaan juuri 1880-luvun asumista ja arkea Helsingissä. Helsingin historiaa koskevissa teoksissa on siellä täällä mainintoja ja kuvia 1880-luvun Helsingistä, kannattaa siis vierailla kirjastossa ja selailla hyllyä kohdasta pääkaupunkiseudun paikallishistoria! Sinulle voisi myös olla hyötyä Helsingin kaupunginmuseon julkaisusarjasta, Narinkka, jossa pikaisella silmäilyllä näytti olevan mainintoja ja kuvia myös 1880-luvun Helsingin asumisesta. Lisäksi alla olevissa teoksissa käsitellään 1880-luvun Helsinkiä, mahdollisesti niistä voisi löytyä tietoa myös arjesta ja asumisesta, joukossa on pari muistelmaa ja yksi romaanikin: Siegberg, Artur: Vuodet ovat...
Hugo Simbergin maalauksessa "Haavoittunut enkeli" mainitaan Töölönlahden seuduilla sijaitsevasta Raajarikkojen kartanosta. Maalauksessa on käytetty Helsingin… 1954 1890-luvulla Eläintarhassa oli useita erilaisia hoitokoteja, sairaaloita ja asuntoloita. Oli Sokeainkoulu, koti sokeille tytöille, Diakonissalaitos ja Raajarikkojen kartano. Hugo Simberg joutui mielenterveydellistä syistä Diakonissalaitoksen sairaalaan 1902 ja silloin hän varmaankin näki usein Eläintarhan puistossa niin raajarikkoisia kuin sokeitakin ulkoilutettavan ja tästä ehkä sai vaikutteita. Alppikadun ja Ensilinjan risteyksessä Kalliossa, nykyisen Kaupunkien talon paikalla, oli vielä 1970-luvun lopussa kolmen puutalon kortteli. Talot rakennutti Raajarikkoisten auttamisyhdistys itselleen 1897. Kolmen talon kokonaisuutta kutsuttiin ”kartanoksi”. Raajarikkoisten auttamisyhdistyksen tarkoituksena oli antaa ruumiillisesti vammaisille...
Mikä oli entinen nimi kadulle joka nykyjään on mannerheimintie helsinkissä eli mansku nimi ? Milloin tämä vaihtu nimi ja oliko se noin pitkä tiedä kuten… 13272 Mannerheimintiestä tuli Mannerheimintie 4.6.1942 Suomen marsalkan, vapaaherra Carl Gustaf Mannerheimin 75-vuotispäivän juhlallisuuksien yhteydessä. Nykyisen kadun tienoille hahmottui jo 1600-luvulla Vironniemen Helsinkiin lännestä johtava maantie, josta käytettiin nimityksiä Landsvägen till Åbo (maantie Turkuun) tai Landsvägen till tai från Esbo (maantie Espooseen tai Espoosta) ja 1700-luvulla myös Tölövägen (Töölön tie). Asemakaavassa 1812 oli nykyisen Erottajan ja Postitalon väli jo merkitty kaduksi ja sen nimeksi vahvistettiin 1836 Henriks Gatan ministerivaltiosihteeri kreivi Robert Henrik Rehbinderin (1777-1841) mukaan. Kartassa 1838 tämä katu oli levitetty esplanadiksi, jonka niminä olivat Wästra ja Östra Henrics Gatan ja niiden...
Onko Helsingissä pajaa jossa voisi tehdä metallitöitä? (Vastaavanlaista kuin Linnan Paja Turussa) 5485 Ihan vastaavanlaista kuin Turun Linnan Paja Helsingissä ei näyttäisi olevan. Erilaisilla opistoilla on kyllä tarjolla monenlaisia kädentaito-kursseja. Esimerkiksi Helsingin aikuisopistolla (http://www.helsinginaikuisopisto.fi) ja Kalliolan kansalaisopistolla (https://kalliola.fi/) on erilaisia metallityökursseja, mm. kursseja, joilla tehdään metallilangasta koruja ja muita esineitä. Helsingin kaupungin asukastalot,https://www.hel.fi/helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinen-… Stoa, http://www.stoa.fi/ Kirjastojen pajat ja verstaat, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat Seurakuntien palveluista en löytänyt tällaisia tiloja, mutta sieltä voisi ehkä tiedustella, löysin sivuilta palautelomakkeen https...
Kohtaamispaikalla on vhs-dvd-laitedigitointiin.Voiko samalla laitteella siirtää 8M kaitafilmit dvd-levylle.Kiitos. 966 Kohtaamispaikan laitteistolla ei pysty siirtämään kaitafilmiä DVD-levylle.
Voisitteko suositella kirjaa, josta näkisi Helsingin Katajanokan & Kruununhaan (historiallisten) rakennusten nykyisen ja aiemman käytön? 1770 Kaija Ollilan ja Kirsti Topparin kirjassa Puhvelista Punatulkkuun kerrotaan Helsingin kantakaupungin vanhoista kortteleista ja niissä olevista julkisista rakennuksista. Kirja käsittelee muun muassa Kruununhaan ja Katajanokan alueita. Kirjassa on tietoja rakennusten vaiheista, tosin viimeisimmät tiedot ovat parinkymmenen vuoden takaa. Neljännen painoksen tiedot ovat maaliskuulta 1981. Uudempi kirja Kruununhaan rakennuksista on Eeva Järvenpään teos Vanhinta Helsinkiä: kertomuksia Kluuvin ja Kruununhaan kortteleista(2007). Kruununhaan yksittäisten rakennusten historiasta ja nykykäytöstä kerrotaan myös seuraavissa kirjoissa: Mannila, Maarit: Mariankatu 3: Vanhan tulli-ja pakkahuoneen historiaa (2006) Rosenlöf, Ruth: Sotilastalosta Kiholinnaksi...
Etsin englanninkielistä lastenkirjallisuutta lapsilleni. Missä Helsingin kirjastossa olisi parhaat valikoimat sellaista? Esikoinen on 8-vuotias ja lukee itse… 974 Sinun kannattaa suunnistaa siis Pasilan, Itäkeskuksen ja Rikhardinkadun kirjastoihin. Helmet-aineistotietokannan mukaan näistä kirjastoista näyttäisi löytyvän eniten englanninkielistä lastenkirjallisuutta. Kirjastojen yhteystiedot löydät seuraavista linkeistä: Itäkeskus: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/yhteystiedot/ Pasila: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/ Rikhardinkatu: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/rikhardinkatu/yhteystiedot/
Ennen oli helsingissä käytössä nk. "kesälainat", jolloin kirjojen laina-aika oli pidempi, kuin muulloin. nyt olen saanut kirjoja lainaksi sekä yhdeksi, että… 1200 Kesälaina-aikoja ei Helsingin kirjastoissa tosiaan enää ole. Eräpäivä määrittyy samalla tavoin kuin talvellakin. Saamasi eri laina-ajat johtuvat siitä, että joidenkin kirjastojen remonttien takia laina-ajat ovat näiden kirjastojen aineistolla tavallista pidempiä. Myös kesätauolla olevien kirjastoautojen kokoelmilla on normaalia pidemmät laina-ajat. Kannelmäen kirjasto avattiin vastikään remontin jälkeen. Käpylän kirjasto suljetaan vuodeksi 1.7. alkaen, ja Oulunkylän kirjaston remontti sulkee noin neljäksi kuukaudeksi 19.7. alkaen. Kirjastoautot eivät kierrä juhannuksesta elokuun alkuun. Kaikki nämä vaikuttavat laina-aikoihin. Myös näistä kirjastoista varauksina tullut aineisto on saanut siis ”epänormaalin” laina-ajan. Samat syyt voivat...
Milloin Helsingin Mikaelinkadun nimi muuttui Mikonkaduksi? 1811 Helsingin kadunnimet -kirja (Helsingin kaupunki, 1970) kertoo, että keisari Aleksanteri I:n veljen suuriruhtinas Mikaelin (1798-1849) mukaan nimetyn Mikonkadun jo 1880-luvulla käytössä ollut nykyinen suomenkielinen nimi vahvistettiin virallisesti vuonna 1928. Katu sai nykyisen pituutensa ja muotonsa 1830. Vuonna 1820 kadun nimi oli muodossa Michaels Gatan. Vuoden 1866 kartassa ruotsinkielinen nimi oli asussa Mikaelsgatan ja kartan liitteessä suomenkielisenä vastineena oli Mikkelinkatu. Nimiasut Mikaels gatan - Mikaelinkatu vahvistettiin virallisesti 1909.