| Voiko putoavalta esineeltä hypätä ylöspäin, esimerkiksi isolta putoavalta kiveltä toiselle? (näin tehdään piirretyissä, elokuvissa ja videopeleissä) -Kun… |
1141 |
|
|
|
näyttäisi siltä, että kyseinen hyppy ei ole mahdollinen fysiikan lakien mukaan. Eli hyppääjä ei pysty muodostamaan sellaista voimaa, millä hän saisi ponnistettua itsensä ylöspäin.
https://answers.yahoo.com/question/index?qid=20100419130044AATd18q
http://www.quora.com/Can-someone-jump-from-falling-objects-towards-anot…
https://en.wikipedia.org/wiki/Free_fall
|
| Törmäsin puheen evoluutiota käsittelevässä kirjassa termeihin entropia ja entalpia. Entropialle löysin selityksen, (=informaatioteoriassa tila, jossa vallitsee… |
1376 |
|
|
|
Entropia on fysiikassa käytetty suure epäjärjestyksen määrälle (suljetussa) järjestelmässä. Entropia on täydellinen, kun järjestelmässä ei ole havaittavissa mitään järjestystä. Termodynamiikassa sen sovelluksena on toinen sääntö, jonka mukaan entropia kasvaa suljetussa järjestelmässä vääjäämättä, ei koskaan vähene. Termi on otettu käyttöön myös informaatioteoriassa, jossa sillä viitataan informaation määrään (joka on käytännössä pitkälle sama asia kuin fysiikassakin).
"Entalpia" on englanninkielisen Wikipedian mukaan termodynaamisen potentiaalin suure, eikä siis ymmärtääkseni ole varsinainen entropian "käänteinen" termi. Mikään ei silti estä puheen kehityksen tutkijoita ottamasta tällaista termidynamiikan termiä ja käyttämästä sitä... |
| En muista enää lukioaikojeni kiihtyvyyslaskelmia, mutta minua on vaivannut jo viikkokausia se ongelma, kuinka kauan astorautilta tai itäisen naapurimme… |
676 |
|
|
|
Ikävä kyllä myöskään kirjastonhoitajan fysiikan taidot eivät riitä vastaamaan kysymykseen. Apua ja kaavoja löytyy vaikkapa alla olevista linkeistä:
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fy/fy4/1_liike…
http://koti.mbnet.fi/jukaukor/fysiikka/avaruusfysiikkaa.pdf
Voisit saada asiantuntijavastauksen myös Tiede-lehden Kysy-palstalta:
http://www.tiede.fi/alue/kysy
|
| Jos alkuräjähdyksen jälkeen kaikki materia kiitää valonnopeudella (c) suuntaan (x), niin mistä maapallolle päätyvät "meteorit" tulevat? Tulevatko ne aina… |
984 |
|
|
|
Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan valonnopeutta ei voi saavuttaa, jos kappaleella on massa. Meteorit yms. kappaleet liikkuvat paljon pienemmällä nopeudella kuin valon nopeus. Maapallolle tulevilla meteoreilla ei ole mitään tekemistä alkuräjähdyksen kanssa (paitsi tietenkin siinä mielessä, että kaikki aine ja energia sai silloin fysiikan käsityksen mukaan alkunsa). Meteorit eivät tule samasta suunnasta ja muiden taivaankappaleiden painovoima vaikuttaa niiden liikkeisiin.
Lisää tietoa asiasta saat tähtitieteen kirjallisuudesta. Esimerkiksi Markus Hotakaisen Tähtitaivas-teos sisältää tietoa meteoreista ja meteoriiteista.
|
| Moikka! Etsin fysiikan kirjaa joka olisi keskittynyt valoon, valon ominaisuuksiin, heijastuksiin, väriin yms. Mielellään suomenkielinen. Löytyykö tämmöistä… |
943 |
|
|
|
HelMetistä löytyy ainakin seuraavat: Galilei 5 Aaltoliike, Grimvall: Miksi taivas on sininen, Maiseman valot ja värit. Voit katsoa saatavuuden www.helmet.fi . Myös asiasanalla aaltoliike löytyy lisää kirjoja. Sanalla heijastuminen löytyy kirja "Miksi tasopeili kääntää oikean vasemmaksi, mutta ei yläpuolta alapuoleksi".
|
| Onko positiivisen varauksen omaavalla kappaleella ja varauksettomalla kuparikappaleella vuorovaikutusta, ts. vetävätkö ne toisiaan puoleensa? |
745 |
|
|
|
Jos tällaiset kappaleet ovat levossa, niiden välillä ei vaikuta voimia kumpaankaan suuntaan. Kappaleiden materiaalilla ei ole merkitystä.
|
| Kuinka paljon painaa kuutiokilometri ilmaa merenpinnalla? |
15054 |
|
|
|
Ilman tiheys vaihtelee paineen ja lämpötilan mukaan. Jos ollaan normaalipaineessa - eli merenpinnan tasolla - ja lämpötila on 0 °C, ilman tiheys on 1,293 kg/m³. Lämpötilan noustessa ilman tiheys laskee, esimerkiksi 20 asteen lämpötilassa tiheys on 1,205 kg/m³.
Yhteen kuutiokilometriin mahtuu miljardi kuutiometriä, joten normaaliolosuhteissa (normaalipaine, lämpötila 0 °C) ilmakuutiokilometrin massaksi saadaan 1 293 000 000 kg, eli vajaat 1,3 miljardia kilogrammaa.
Tähän ja muihin ilmakehän ilmiöitä käsitteleviin kysymyksiin löytyy lisää tietoa esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen sivuilta: http://www.fmi.fi/kysymyksia/index.html
Käytetyt lähteet:
Karttunen et al.: Ilmakehä ja sää
Valtanen, Esko: Matematiikan ja fysiikan käsikirja
Seppänen et... |
| Kuinka monta hevosvoimaa on hevosella? Neljäkymmentä vuotta vanhojen kansakouluoppien mukaan muistaisi, että yhdessä hevosessa ei ole yhtä kokonaista… |
10498 |
|
|
|
Facta tietopalvelun mukaan hevosvoima on tehon mittayksikkö. "Metrijärjestelmää käyttävissä maissa määriteltiin hevosvoima ("metrinen hevosvoima") siten, että 1 hv = 75 kpm/s (kilopondimetriä sekunnissa) = 0,7355 kW. Alk. määriteltiin Englannissa vastaava mittayksikkö horse-power (lyh. H.P. tai HP) = 550 jalkanaulaa sekunnissa (= 0,7457 kW)." Mittayksikkö on lähtöisin James Wattilta (1736-1819). Vauhdittaakseen höyrykoneiden myyntiä Watt tarvitsi mittayksikön kuvatakseen koneiden voimaa ja vertailukohteeksi hän otti hevosen. Tavallisesti hevonen veti kuormaa tietyn matkan tietyllä, mitattavalla teholla. Watt teki laskelmia hevosten nopeuden ja kuljetun matkan perusteella ja sai tulokseksi nykyäänkin tunnetun hevosvoiman määritelmän.... |
| Newtonin lait? (fysiikasta) |
2263 |
|
|
|
Tässä lyhyesti Isaac Newtonin esittämät mekaniikan peruslait:
Ensimmäisen eli jatkavuuden lain mukaan kappale pysyy paikallaan tai etenee suoraviivaisesti vakionopeudella, ellei siihen vaikuta ulkoisia voimia. Toisen eli dynamiikan peruslain mukaan voiman F vaikuttaessa kappaleeseen tämän nopeus muuttuu yhtälön F = ma mukaisesti, missä a on kappaleen kiihtyvyys = dv/dt ja m sen massa. Kolmannen eli vaikutuksen ja vastavaikutuksen lain mukaan kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa yhtä suurilla mutta vastakkaissuuntaisilla voimilla.
Ja tässä muutama nettiosoite:
http://didactical.physics.helsinki.fi/kfr/materiaali/mekaniikka/mekanii…
http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/5luonnontieteet/fysiikka/…
Perusteellisempaa tietoa saat... |
| Mistä löydän tietoa, aiheesta LÄMPÖLAAJENEMINEN SUOMESSA? Onko aiheeseen liittyvää kirjallisuutta tai löytyykö internetistä aiheeseen liittyviä sivuja? |
1013 |
|
|
|
Valmista aineistoa aiheestasi ei ihan suoraan kirjoista eikä Internetistä taida löytyä, joten joudut käyttämään omia hoksottimiasi ja soveltamaan niitä tietoja, joita sinulla on (tai joita esim. lukion oppikirjasta löydät) lämpölaajenemisesta yleensä. Sinun kannattaa varmaankin aloittaa esitelmäsi tekeminen miettimällä, mihin kaikkeen lämpölaajeneminen vaikuttaa ja mitä erityistä Suomen olosuhteissa on tästä näkökulmasta. Ainakin lämpötilaerot ovat suuria ja asettavat vaatimuksia erilaisille rakenteille. Voisit tarkastella lämpölaajenemisen ilmenemistä myös Suomen luonnossa (esim. eroosioon vaikuttavana tekijänä).
Kun hakee tietoa Internetistä, kannattaa muistaa, että kaikissa hakukoneissa on omat rajoituksensa ja parhaatkin hakukoneet... |
Kysy kirjastonhoitajalta