etymologia

Tilaa aihepiirin etymologia RSS-syöte
835 osumaa haulle. Näytetään tulokset 401–420.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mitä on tihtaus? Sana esiintyy vanhassa työsopimuksessa (25.4.1922), josta suora lainaus "Minä otan...asuinrakennuksen valmistelutyöt tehtäväkseni, johon… 922 Hei, tihtaus tarkoittaa mitä todennäköisimmin tilkitsemistä. Käsiini saamista suomen murresanakirjoista tms. en verbiä löytänyt, mutta viron kielessä verbi tihtima tarkoittaa tilkitsemistä, tiivistämistä.  Aihetta on käsitelty pro gradu -työssä: ”Kyseessä voi olla joko variantti viron yleiskielen sanasta tihtima, joka on SKES:nkin (1289) mukaan lainaa saksan verbistä dichten, tai sitten sekä Kuu Hlj tihtama että Emm Var Khn tihtima ovat lainautuneet saksasta kumpikin erikseen. Pidän ensimmäistä selitystä todennäköisempänä. Saksan verbi on lainattu sopeuttamalla sananalkuinen leenisklusiili d fortisklusiiliksi t ja käyttämällä sidevokaalia i, rantamurteessa a. Toisaalta sana on voitu saada suomenkin kautta, sillä...
Mitä on sanan kylä etymologia? 1536 Veijo Meren Sanojen synty (Gummerus 1985) selittää kylä-sanan alkuperän näin: "kylä, murteissa myös talo. Vogulien kül on talo. Samanlaisia sanoja on turkkilaistataarisissa kielissä. Tsuvassien kil ja kül on talo ja majatalo, osmanien gil koti, jakuuttien külä on eteinen, piha" Suomen sanojen alkuperä (Gummerus 1922) kertoo:" kylä, taloryhmä (maaseudulla), pitäjän osa; (murteissa myös) asumus, yksittäinen talo, maatila, torppa; naapuri; kodin vastakohta: vieraisilla (olla kylässä, mennä kylään)" Lisää etymologisia sanakirjoja löydät Helmet-haulla. Tarkennettu haku aiheilla "Etymologiset sanakirjat" ja "suomen kieli" tuottaa tämmöisen tuloksen: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28etymologiset%20sanakirjat%29%20d%...
Mitä sana Lakeija tarkoittaa? 3283 Lakeija on miespalvelija. Sanalla on myös kuvaannollinen merkitys "nöyrä käskyläinen". Se perustuu ranskankieliseen sanaan laquais, joka tarkoittaa isäntäänsä jalan seuraavaa palvelijaa. Ranskan sanan alkuperä on epäselvä, mutta sitä on yleensä arveltu espanjalaisperäiseksi, alkuaan vähäarvoista sotamiestä merkitseväksi sanaksi. Lähteet: Kielitoimiston sanakirja Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Mistä juontaa sukunimi Nyrhinen ja milloin se mainitaan ensimmäisen kerran sukunimenä? 766 Sukunimi Nyrhinen mainitaan asiakirjoissa ainakin jo vuonna 1631. Lähes sata vuotta vanhemmissa asiakirjoissa on myös nimi Nyrhi. Nimi on ollut käytössä Laatokan luoteisrannalta Itä-Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Nimi saattaa tulla etupäässä itämurteissa tunnetusta sanasta nyrhi, joka on merkinnyt tylsää puukkoa tai kirvestä sekä hidasjärkistä ja huonoa lukumiestä. Mikkonen Pirjo – Paikkala Sirkka: Sukunimet (Otava, 1992)
Aku Ankassa seikkailee Kulta-Into Pii, jonka englanninkielinen nimi on Flintheart Glomgold ("Kivisydän Ryöstökulta"). Yleensä ankka-hahmojen nimien… 1801 Varhaisia ankkasuomennoksia tarkasteltaessa kannattaa muistaa, että käännökset tehtiin tavallisemmin tanskasta tai ruotsista kuin alkuperäisestä englannin kielestä. Esimerkiksi Kulta-Into Piin nimessä on selviä yhtymäkohtia hahmon ruotsin- ja tanskankielisiin nimiin (Guld-Ivar Flinthjärta, Guldiver Flintesten). Sille, miksi suomentajat päätyivät nimen jälkiosaa muodostaessaan pelkkään Piihin (piikiveä merkitsevästä sanasta flint, joka sisältyy sekä nimen alkuperäiseen englanninkieliseen muotoon että sen pohjoismaisiin käännöksiin) ja jättivät pois sekä ruotsin "sydämen" että tanskan "kiven", en selitystä löytänyt. Ehkäpä he eivät osanneet tehdä valintaa Piisydämen ja Piikiven välillä tai yksinkertaisesti pitivät pelkän Piin...
Missä päin Suomea käytetään verbiä vihmoa? 1745 Etymologisen sanakirjan mukaan vihma-sana on käytössä jo Agricolalla sekä etenkin Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta, Länsi-Uusimaa), (Suomen) Pohjois-Karjalassa, Inkerinmaalla ja paikoin Etelä-Suomessa. Vihma-sanan johdannainen vihmoa on käytössä laajalti etenkin itämurteissa ja ympäristössä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan vihmoa = sataa vihmaa; pirskottaa, sumuttaa nestettä pieninä pisaroina, vihmana. Lähteet: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. 3, R-Ö (2000) https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=vihmoa&SearchWord=vihmoa&page=results
Sanontaa "jäi kuin nalli kalliolle", käytetään silloin tällöin monissakin yhteyksissä. Mitä se oikeasti tarkoittaa ja mistä se on peräisin? 4104 Kalliolle jäänyt nalli on askarruttanut Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Vastaus vuodelta 2010 kuuluu näin: Sanonnalla ei liene mitään tekemistä räjähdysainenallin kanssa. Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” liittää sanonnan sanan ”nalli” merkitykseen ’koira, karhu’. Merkityksen mainitaan olevan harvinainen. Wikipedian artikkelissa osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Fraasi arvellaan, että kyse olisi koirasta, joka olisi jäänyt ruikuttamaan rannalle, kun sen isäntä olisi lähtenyt merille. Tom Burnamin ”Väärien käsitysten kirjassa” (Otava, 1977) esitetään, että sanonta olisikin kuulunut alun perin ”jäi kuin alli kalliolle”. Kirjan mukaan allit jäävät viimeisinä lintuina syksyllä...
Mikä on nimen Niia alkuperä? Entä milloin Niia voisi viettää nimipäivää? 2582 Niia on Suomessa suhteellisen harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on ollut vuosivälillä 2010–2019 yhteensä 65 Niia-nimistä henkilöä. Tarkemmat nimitilastot löytyvät Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta. Niia löytyy myös Etunimet.net-verkkosivuston Harvinaisten poikien ja tyttöjen nimet -listalta. Niia-nimen alkuperää on vaikea selvittää varmasti. Etunimet.fi-verkkosivuston mukaan Niia tai Nia on Suomessa ollut yleensä lyhentymä nimistä Nehemia, Ananias, Sefanja tai Eugenia (ks. Etunimet.net). Se saattaa mahdollisesti olla myös muunnos nimestä Niina tai Miia. Niia-nimelle ei ole omaa nimipäivää suomalaisessa nimipäiväkalenterissa. Sopivia nimipäiviä saattaisivat olla esimerkiksi 30. huhtikuuta, jolloin on Miian...
Mitä Harry Potter fantasiakirjoissa esiintyvän Draco Malfoyn nimi Draco tarkoittaa ? 643 Latinankielinen sana draco tarkoittaa lohikäärmettä. Se pohjautuu kreikankieliseen sanaan δράκων (drakōn), "lohikäärme, (suuri) käärme; eräs paholaisen nimi" (Thayer's Greek lexicon).
Mikä on kadunnimessä esiintyvä " purra". Ei siis tarkoita verbiä purra. Metsä-purrankatu Purrankatu 1641 K. V. Kaukovallan mukaan "purra" on vanha veneen nimitys. Purra on myös talonnimi Suur-Pirkkalassa nykyisen Nokian alueella. Talonnimestä tuli suvun nimi 1500-luvun lopulla. Vuonna 1602 Purra oli kahtena talona, joita isännöivät Esko ja Yrjö Purra. "Niin järvirikkaalla seudulla kuin Suur-Pirkkalassa liikuttiin tietenkin kesäisin veneellä paikasta toiseen. Purra, vanha veneen nimitys, on säilynyt Kankaantaan kylän talon nimenä nykyaikoihin." (K. V. Kaukovalta, Pirkkalan heimo- ja keskiaika) "Purra on [Kankaantaan] kylän vanhimpia taloja, ehkä vanhin. Nähtävästi pirkkalaisliikkeen ajoilla on Purran nimi kulkeutunut täältä pohjoiseen. Vilppulassakin on Purra. Purra-nimisiä tiloja ja sukuja on Oulun tienoilla. Lähellä Tornion kaupunkia on...
Mikä on sukunimen RUOHIO historia? 475 Ruohio-nimen kantajien määrä ei ole aivan riittänyt Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjaan pääsyyn, joten näiden kokeneiden nimistöntutkijoiden kantaa sen historiaan ei valitettavasti ole saatavilla. Se ei kuulu myöskään Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö -kirjassa mainittuihin karjalaisiin nimiin. Nissilä mainitsee kuitenkin sukunimiksi kiteytyneitä kasvisanoja käsitellessään Ruohiota läheisesti muistuttavan nimen Ruohia. Hän kytkee siis Ruohian ruoho-sanaan; Mikkonen ja Paikkala sitä vastoin käsittelevät Ruohiaa sukunimen Rouhiainen yhteydessä. Ruohio-nimelle voisi Ruohian tarjoaman esimerkin pohjalta esittää kaksi vaihtoehtoista taustaa: se voi pohjautua joko kasvisanaan ruoho (Nissilä)...
Mikä on suomen kielen näyttelijä-sanan etymologia? 721 Näyttelijä-sana tulee verbistä näytellä. Verbi on johdettu sanasta näyttää, joka on johdettu sanasta nähdä. Sana näytellä on esiintynyt jo Agricolan aikana, mutta sen frekventatiivisessa merkityksessä ’näyttää usein, toistuvasti’. Vuonna 1845 Pietari Hannikainen otti sanan näytellä teatteritermiksi. Muutamaa vuotta myöehmmin myös August Ahlqvist ja Antero Varelius käyttivät sanaa näytelmä. Teatteriterminä näytellä-sanan kehitys on siis ajalta, jolloin suomen kieleen luotiin sanastoa, jotta kielemme pystyisi vastaamaan kulttuurillisiin tarpeisiin. Tuolloin haluttiin suosia omakielisistä sanoista muodostettuja johdoksia lainasanojen sijaan. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004) https://www.kirjastot.fi/kysy/mika...
Mikä mahtaa olla Spring-sukunimen alkuperä? 324 Sukunimen alkuperää ei löytynyt tutkimistani sukunimikirjoista. Arvelisin, että se on otettu joko ruotsista tai englannista, mutta tosiaan tarkempaa sukutaustaa tietämättä on vaikea sanoa varmempaa. Siitäkään ei siis ole tietoa, miten nimi on sukunimeksi omaksuttu ja mitä kautta se on kulkenut Suomeen. Englannissa Spring esiintyy myös etunimenä. Dictionary of first names (Chambers, 2009) kertoo, että on otettu ’kevättä’ merkitsevästä vuodenajasta. Chambers dictionary of etymology (Chambers, 1988) kertoo, että vuodenaikamerkitys on lyhentynyt vahvasta ilmauksesta ’spring of the leaf’, joka viittaa lehtien versomiseen (”spring up”). Se taas liittynee merkitykseen ’hypätä’, joka on edellä mainitun lähteen mukaan vanha germaaninen laina....
Etunimen Testament alkuperä? 313 Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 kyseistä etunimeä ei löytynyt, joten se ei liene käytössä Suomessa. Etunimeä Testament ei myöskään löytynyt tutkimistani etunimikirjoista. Testament esiintyy tuossa muodossa monissa kielissä, esimerkiksi ruotsissa, josta se on suomeen lainattu muodossa testamentti. Nykyään sillä yleensä viitataan jälkisäädökseen, jolla ilmaistaan vainajan viimeinen tahto, mutta esimerkiksi englannissa se voi viitata myös mihin tahansa todeksi vannottuun asiakirjaan. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että taustalla ovat latinan sanat testari (’todistaa’) ja testis...
Mistä henkivartijan nimitys gorilla tulee? 718 Kaisa Häkkinen toteaa Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY, 2004), että sana gorilla on lainattu suomeen englannista ruotsin ja saksan kautta. Apinaa koskeva nimitys on englannin kielessä syntynyt vuonna 1847, ja Häkkisen mukaan sitä on jo pian sen jälkeen ryhdytty käyttämään gorillaa muistuttavista ihmisistä. Suomessa gorilla apinaan viittaavana sanana on esiintynyt ainakin jo vuonna 1861 Suomen lähetyssanomia -lehden numerossa 9. Häkkinen toteaa, että suomen kielessä sanaa gorilla on käytetty turvamiehestä ainakin 1950-luvulta lähtien. Arvattavasti tässä on sama syy kuin vielä vanhemmassa kuvainnollisesti gorillaa muistuttavuudessa merkityksessä: usein kai turvamiehet ovat olleet kohtuullisen isoja ja voimakkaita kuin gorillat....
Miksi sanotaan, että haukku ei tee haavaa? 2841 Sana haava on merkinnyt vanhastaan nimenomaan fyysistä viiltoa tai vammaa, kuten esimerkiksi vanha Nykysuomen sanakirja kertoo. Se on germaaninen laina ja tarkoittanut alkujaan ’iskua’ tai ’lyöntiä’, kuten Suomen sanojen alkuperä (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) toteaa. Nykyruotsin sanalla hugg on yhä tuo merkitys. Toisaalta sanonnan takana voi olla myös se tosiasia, että sanallisten haukkujen tekemät vauriot ovat kiinni siitä, miten niiden kohde suhtautuu niihin. Joissakin ammateissa haukkuja voi saada aika paljonkin, mutta kokeneita ammattilaisia ne tuskin enää hirveästi hetkauttavat eivätkä he ota niitä henkilökohtaisesti. Fyysisen iskun tekemä haava taas ei ole samalla tavalla...
Jos mahdollista, kiinnostaisi tietää mistä suomen kielen sana "muukalainen" juontaa juurensa. 1307 Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa kerrotaan näin: "Vierasta tai ulkomaalaista merkitsevällä 'muukalainen'-sanalla on vastineita eräissä lähisukukielissä, esim. karjalan 'muukalaine' ja lyydin 'muugalaine'. Sana on moninkertainen johdos, jonka kantavartalo on ikivanha indefiniittipronomini - > 'muu'. Tästä muodostettu muuta tai toista paikkaa merkitsevä 'muuka' ei esiinny itsenäisenä sanana, mutta kylläkin eräisiin taivutusmuotoihin kiteytyneiden adverbien vartalona, esim. 'muualla' ja 'muualle'. Muukalainen on johdos tästä 'muuka'-vartalosta.  -- Suomen kirjakielessä 'muukalainen' on esiintynyt Agricolasta alkaen."  Lähde:  Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja ( WSOY, 2004)
Miksi aataminomenaa on suomessa kutsuttu ennen ko. kristillisen sanan lainaamista? 828 En löytänyt vastausta aataminomenan varhaisempiin nimityksiin etymologisista sanakirjoista. Kotimaisten kielten Suomen murteiden sanakirjasta löytyi kuitenkin aataminomenaa tarkoittavat, tai siihen viittaavat murresanat kurkunlukko, kurkkusolmu, sekä juomaluu. Murresanojen ikä ei sanakirjasta kuitenkaan selviä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta neuvottiin, että voisit saada tarkemman vastauksen etymologisten aineistojen asiantuntijalta Kirsti Aapalalta. Hänen yhteystietonsa löytyvät täältä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/henkilokunta_ja_puhelinnumerot/… Lähteet: Suomen murteiden sanakirja http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Huume-, huumausaine-, huuma- ja hurma-sanojen etymologiasta löytyykö mitään tietoa? 1179 Huume-, huumausaine- ja huuma-sanojen alkuperää on haettava huumata-verbistä. Kaisa Häkkisen etymologinen sanakirja kertoo, ettei tajunnan hämärtämistä merkitsevällä huumata-verbillä ole tarkkoja vastineita suomen sukukielissä. Sen on kuitenkin arveltu kuuluvan yhteen suomen murteissa esiintyvän, humisemista merkitsevän huumata-verbin kanssa. Tässä merkityksessä sille on esitetty vastineiksi virosta huumata ’huokua, uhota; hehkua’ ja liivistä ūm ’(aamu)hämärä’. Sanavartalo on selitetty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, jonka alkumuotoa edustaa mm. muinaisnorjan húm ’hämärä’. Sekä tajunnan hämärtämisen että humisemisen merkityksissä huumata on tullut käyttöön suomen kirjakielessä 1800-luvulla. Verbistä johdettu huumaus löytyy kuitenkin jo...
Milloin ättestupa on suomennettu sukujyrkkämäksi? Suomenkielisessä Wikipediassa on artikkeli Sukujyrkkämä suomennokseksi ruotsinkielisen Wikipedian artikkeliin… 1295 Hei, lähetimme kysymyksesi eteenpäin, Kotimaisten kielten keskukseen (Kotus). Sieltä vastattiin näin:  "Suomen murteiden sanakirja (lyh. SMS) tuntee sanan jyrkämä (siis yhdellä k:lla) jyrkän mäen merkityksessä Tietoja tästä sanasta on tosin vain vähän, ainoastaan Kemistä ja Alatorniosta (Nurmosta Etelä-Pohjanmaalta on lisäksi yksittäinen tieto suksessa olevan kohouman merkityksessä).  http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jyrkämä&sms_id=SMS_3072deb7edb8b3ad7db347ce91be7dce Kajaanissa asunut ja monien oululaisten kanssa yhteistyötä tehnyt Lönnrot tunsi hyvin myös pohjoisia murteita, joten hän lienee napannut sanan sanakirjaansa (1874–1880) muodostamansa sukujyrkkämä-sanan perusosaksi. Vanhemmissa sanakirjoissa...