| On vanha suomalainen sanonta: "mennä yöpuulle". Kaikki tietävät, mitä tämä tarkoittaa. Eli mennä nukkumaan. Aloin miettiä tätä 1980-luvun alussa ja tulin… |
1262 |
|
|
|
Näyttää siltä, että "mennä yöpuulle" -sanonnalla nähdään olevan parikin erilaista etymologista merkitystä.Useiden sanakirjalähteiden mukaan yöpuu on oksa, jolle kanat menevät nukkumaan. Näin on esimerkiksi Elias Lönnrotin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa (SKS, 1880). Yöpuun ruotsinkielinen vastine on kyseisessä sanakirjassa "hönsvagel, hönsstång" (Lönnrot 1880, s. 1067).Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjan (WSOY, 1979) mukaan yöpuu viittaa yöpymispaikkaan tehtyyn rakovalkeaan eli nuotioon, joka on tehty kahden päällekkäin sovitetun honkapölkyn väliin (mt. s. 524, 378).Lähteet:Lönnrot, Elias (1880) Suomalais-ruotsalainen sanakirja, N-Ö. Helsinki: SKS. Saatavilla verkossa: https://www.google.fi/books/edition/... |
| Mikä on putsi ? |
719 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen etymologisen sanakirjan Suomen etymologinen sanakirja - Kotus mukaan putsi-sanalla on kaksi merkitystä. Putsi voi tarkoittaa tynnyriä, puista astiaa. Se voi tarkoittaa myös mm. siistiä, puhdasta, puhdistettua, jopa ryöstön kohteeksi joutunutta. |
| Mistä juontaa Panda-karhun nimi? Onko se sen alkuperäinen nimi? |
425 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen etymologinen sanakirja kertoo, että pandan lähtökohtana on lähinnä ranskan panda ’panda’, jonka alkuperä on epäselvä.Etymonlinen verkkosivu taas kertoo ranskalaisen lähetyssaarnaajan Armand Davidin löydettyä eläimen vuonna 1869, se oli tunnettu osittain värillisenä karhuna (parti-colored bear), mutta nimi muutettiin pandaksi sen jälkeen, kun eläintieteellinen suhde punaturkkiseen pikkupandaan (Ailurus fulgens) oli vahvistettu. Ranskalainen nimi johtuu ilmeisesti eläimen nepalilaisesta nimestä (पाण्डा, Pāṇḍā).Lähteitä:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_ce61649168c4550c2f7acab92354dc6e&word= https://www.etymonline.com/word/panda |
| Mistä tulee sana mannekiini? Nykyäänhän puhutaan malleista, tuota sanaa käytettiin aiemmin. |
791 |
|
|
|
Vaatteita esittelevänä mallina toimivaa henkilöä merkitsevä mannekiini juontuu ranskan sanasta mannequin, joka alun perin on merkinnyt kuvataiteilijoiden malliksi valmistettua liikkuvin jäsenin varustettua nukkea ja sitten myös räätälin sovitusnukkea. Ranskan sana on lainaa keskiajan hollannin kielestä, jolloin mannekijn oli deminutiivinen johdos ihmistä tai miestä merkitsevästä sanasta man. Nykyään tuo deminutiivin muodostava pääte on menettänyt väriään ja on muodossa -ke edelleen käytössä Belgian flaaminkielisillä alueilla, siis esim. manneke. Mannekiini on siis sananmukaisesti pikku ihminen.– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja- Petit Robert, Dictionnaire de la langue francaise |
| Lähteä / ajaa käpälämäkeen. Mistä mahtanee tulla ko.sanonta ja paikan nimitys? |
506 |
|
|
|
Hei,Tämä olikin tavallista hankalampi tapaus. Ilmaisusta löytyy Virittäjä-lehdestä maininta (Tallgren, Oiva Joh. "Kuvasanonnat Ja Suomen Kieli." Virittäjä 35 (1931), sivu 165). Löytyy digitoiduista lehdistä.Virittäjä listaa sanonnan artikkelissa (Koistinen, O. (1901). Savolaisesta kuvakielestä. Virittäjä, 5, 113.).Kyseessä on siis jo tuolloin kieleen vakiinuneesta ehkä savolaisperäisestä humoristisesta ilmauksesta, jotka mm. aikakauden lehdistön pakinoiden värikkään kielenkäytön myötä levisi yleiseen käyttöön. |
| Mistä tulee sanonta "päästä jyvälle" (oppia, ymmärrää) |
547 |
|
|
|
Jyvä tarkoittaa paitsi viljan siementä myös aseen osaa. Aseessa jyvä on käsituliaseen tähtäyslaitteen osa. Tällöin sanotaan konkreettisesti, että otetaan saalis jyvälle tähtäimeen. Siitä sanonta on muokkaantunut puhekieleen tarkoittamaan, että henkilö on oivaltanut asian eli päässyt jyvälle.Lähde: Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/jyv%C3%A4?searchMode=all |
| Mistä tulee sanonta "hällä väliä"? |
842 |
|
|
|
Tarkempaa etymologiaa adverbille hällä väliä ei löydy.Väli-sanaa käytetään sen konkreettisemman merkityksen lisäksi myös suhtautumista, asennoitumista, varsinkin yhdentekevänä pitämistä tarkoittavissa yhteyksissä.Hällä tulee hän-pronominin adessiivimuodosta hänellä. Yleiskielisen vokaalivartalon häne- sijasta puhutussa kielessä voi esiintyä ulkopaikallissijoissa myös ne-ainekseton vartalo: Eikä hällä ollu mitään papereit siinä itsellään.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/v%C3%A4li?source=suggestion#s6https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=100 |
| Kukahan oli sellainen vanha suomalainen (kielentutkija?), jolla oli aivan omaperäisiä selityksiä suomen kielen sanoille/ etymologiaa tutkinut? |
159 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Sigurd Wettenhovi-Aspa, jonka kehittämien teorioiden mukaan suomen kieli oli ihmiskunnan alkukieli. Hän löysi paljon yhteyksiä muinaisen Egyptin ja suomen välillä ja oli sitä mieltä, että esimerkiksi pyramidi, muumio ja monet muut sanat perustuivat suomeen. Lisätietoa mm. Ylen Elävässä Arkistossa (https://yle.fi/aihe/a/20-110676). Yle Areenasta on kuunneltavissa Perttu Häkkinen -sarjan jakso, joka käsittelee Wettenhovi-Aspaa: https://areena.yle.fi/podcastit/1-4108560.Wettenhovi-Aspa Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sigurd_Wettenhovi-Aspa |
| Sukututkimusta tehdessä löysin esi-isäni Lauri Tervon (n.1664-n.1712) kohdalta tekstin, raparit tappoivat. Kts.Sotkamon Historia-teos. Löytyisikö siitä… |
296 |
|
|
|
Menneinä aikoina verbillä rapata on ollut sellaisia merkityksiä kuin 'ryöstää, rosvota, varastaa; siepata, temmata itselleen'. Rap(p)ari on siis tarkoittanut 'rosvoa, ryöstäjää'. Sanan taustalla on keskialasaksan (1200–1600) verbi rap(p)en, 'ryöstää'. Asiakirjoissa sitä on tässä merkityksessä meillä käytetty varsinkin Kainuun seudulla, paikoin muuallakin.Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja |
| Mikä on kiitos-sanan etymologia? |
1262 |
|
|
|
Kiitos-sana on johdos verbistä kiittää. Kiittää-verbillä on vastineita kaikissa lähisukukielissämme (esim. karjalan kiitteä, viron kiita). Verbin etäisempi alkuperä on epäselvä, mutta se vaikuttaa johdokselta, jonka kantasanaksi on arveltu samaa vanhaa vartaloa, josta on muodostettu myös verbi kiehua. Toisaalta merkityssuhteet eivät tule tätä selitystä. Kiittää-verbi saattaa olla myös vanha balttilainen laina, joka olisi samaa juurta kuin liettuan giedoti ’laulaa’.Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004) |
| Mikä on Riomaa-nimen alkuperä (sukunimi ja paikan nimi)? |
76 |
|
|
|
Nimeä ei löytynyt paikannimijulkaisuista, joten varmaa tietoa alkuperästä ei pystynyt selvittämään. Myöskään kotimaisten kielten keskus ei enää vastaa etymologiaa koskeviin kysymyksiin. Nykysuomen sanakirjan mukaan sana rio kuitenkin tarkoittaa risua (esim. kompastui rioon ja kaatui). LähdeNykysuomen sanakirja, osa 4: O-R: https://kotus.fi/sanakirjat/muita-sanakirjoja/nykysuomen-sanakirja-1951… |
| Mikä on sanan ”hahmo” etymologia? |
511 |
|
|
|
Agricolasta alkaen suomen kirjakielessä esiintynyt 'hahmo' on yleensä vanhaan omaperäiseen sanakerrostumaamme kuuluvaksi lasketun 'haamu'-sanan variantti. Sen alkuperäisiä merkityksiä ovat ilmeisesti 'hahmo, muoto, kasvot'.– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
| Kun ihminen on hulvaton, niin mikä on se hulva, joka häneltä puuttuu? |
1517 |
|
|
|
Sana hulvaton tarkoittaa nykykielessä mahtavaa, uskomatonta tai posketonta. Murreilmaisuna erityisesti Satakunnassa hulvaton on merkinnyt kunnotonta, kelvotonta, huolimatonta, vetelystä tai hulttiota.Sana juontaa juurensa seuraavista murreilmaisusta:hulvata eli rynnätä tai ahmia sekä verbistä hulvahtaa merkityksessä tulvahtaa tai syöksähtäähulvastaa, hulvastella eli juosta päämäärättömästi tai viettää sopimatonta elämäähulvehtia eli tulviaomin hulvin eli omin luvin tai omin avuinsekä hulvalta tai hulvakasti, joilla tarkoitetaan runsaasti tai tyllin kyllin.Siitä, onko sanalla hulva jokin merkitys, ei teoksessa Suomen sanojen alkuperä (2000) kerrota. |
| Mikä mahtaa olla sanan "lokero" etymologia? Voisiko se tulla suorastaan latinan sanasta "locus"? Biologiassa tunnetaan ekolokero, ja kromosomeissakin kullakin… |
222 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja toteaa lokerosta seuraavaa: "Sanalla ei ole vastineita sukukielissä. Rakenteeltaan se vaikuttaa selvästi johdokselta, mutta täsmälleen sopivaa kantasanaa ei toistaiseksi ole voitu osoittaa. Murteissa esiintyy muitakin saman vartalon johdoksia, esim. loko, lokonen, lokko ja lokkero, jotka merkitsevät koloa, kuoppaa, onteloa, lovea tms. Nämä saattavat olla ikivanhan kolo-sanan deskriptiivisiä tai lastenkielisiä variantteja, mutta mitään normaalia johtosuhdetta sanojen välillä ei ole. Suomen kirjakielessä lokero on ensi kertaa mainittu Daniel Jusleniuksen sanakirjassa 1745 kivessä olevan kuopan tai kolon nimityksenä." |
| Mä kkulin että pontikan englanninkiellinen nimi, Moonshine, tulee siitä kun Amerikkalaiset trokaajat keittivät sitä yöllä kuun valossa välttyäkseen… |
743 |
|
|
|
Toivo Pöysän sekä Götha ja Reima Rannikon kirja Pontikka : viisi vuosisataa suomalaista paloviinaperinnettä toteaa pontikka-sanan alkuperästä seuraavaa: "Toistaiseksi ei tarkkaan tiedetä, mistä pontikan nimi johtuu, eikä sitäkään, milloin se on syntynyt. Tarinoita kyllä on olemassa, useitakin."Uskottavin tarina lienee se, joka löytyy myös Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta. Sen mukaan pontikka on mukaillen lainattu ruotsin sanasta 'pontak', jolla on 1700-luvulla tarkoitettu erästä Bordeaux'n seudulta tuotettua punaviiniä. Nimi perustuu alkuaan viinintuottajasuvun sukunimeen Pontac. Suomen kirjakielessä sana on mainittu ensi kertaa asussa 'pontakki' Antti Lizeliuksen toimittamissa Suomenkielisissä Tieto-Sanomissa 1776. Tämä on 1800-... |
| Mistä on peräisin suomen kielen sana 'kamari'? Etymologia kiinnostaa muutenkin, mutta erityisesti merkityksissä kuten poliisikamari, tullikamari, jne. Miksi… |
638 |
|
|
|
Suomen etymologisessa sanakirjassa kerrotaan sanan kamari alkuperästä. Se on lainattu suomen kieleen ruotsin sanasta kammare, joka juontaa juurensa latinan sanaan camera, https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_6fdfdfa0b2b96bea08b9dd83dd521881&list_id=1&keyword=kamari&word=kamari .Svenska Akademiens ordbokissa mainitaan sanan kammare alkuperäksi latinan camara, camera, joka on merkinnyt holvia tai holvattua kaarikattoa, mutta myöhäislatinassa myös huonetta, kammare | SAOB.Sanan merkityksistä löytyy tietoa Kielitoimiston sanakirjassa, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kamari. Tuon "virastoista ja elimistä" käytettävän vanhahtavan merkityksen alkuperää ei avata enempää, mutta oletettavasti... |
| Onko totta että sukunimi Knuuttila ja kyseinen suku on tullut alkujaan Suomeen Tanskasta ja nimi Knuuttila on tullut Knuut-pyhimyksen suvun mukaan? |
330 |
|
|
|
Uusi suomalainen nimikirja (Otava 1988) kertoo seuraavaa: "Pohjoismainen miehennimi Knut on levinnyt maassamme laajalti keskiajan katolisen kirkon pyhimyksennimenä. [...] Osa nimistä on siirtynyt sukunimiksi isännimen, osa talonnimen välityksellä." Toisin sanoen Knuutila/Knuuttila-nimisillä ei välttämättä ole mitään sukulaisuussuhdetta Tanskaan, vaan nimi on omaksuttu ensin etunimeksi ja myöhemmin sukunimeksi. |
| Ääntyykö Espoon ruotsinkielisessä nimessä Esbo o o:na vaiko u:na? |
363 |
|
|
|
Espoon ruotsinkielisen nimen Esbo viimeinen äänne on /o/. Tämä eroaa samoin (kirjoitusasultaan) loppuvasta Turun ruotsinkielisestä nimestä Åbo, jonka viimeinen vokaali äännetään /u/. Espoon tapauksessa ääntämystä voi selittää etymologia: Äspeå, eli "haapajoki", on mahdollisesti muuttunut suomen vaikutuksesta Espooksi ja Esboksi.Lähde: Kylä-Espoo: Espoon vanha asutusnimistö ja kylämaisema, Kaija Mallat (toim.), 2008 |
| Mikähän on sanan Montola etymologia? Sitä esiintyy niin kylän nimissä, sukunimissä kuin epävirallisena paikannimenäkin. |
182 |
|
|
|
Suku- ja paikannimien Monto– on lähtöisin sellaisista moni-sanaan perustuvista pakanuudenaikaisista yksilönnimistä kuin Montaneuvo ja Montapäivä. Vanhaa Montaneuvoista ei sukunimistössämme enää tavata, Montoja, Montoloita ja Montosia kyllä. Yhden tulkintavaihtoehdon mukaan myös nimi Mononen on voinut muotoutua nimestä Montaneuvonen. Isäntien nimistä on sitten muotoutunut talojen nimiä ja niistä edelleen paikannimiä.Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet |
| Mikä on sanan vanhurskas etymologia? |
605 |
|
|
|
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan:vanhurskas (Agr; kirjak.) ’oikeamielinen; Jumalalle kelpaava’ / ’gerecht; gottgefällig’.Yhd. *vaγan (g. sanasta vaka ’varma, luja’, ks. tätä) + hurskas (ks. tätä). On oletettu, että jälkiosa tarkoittaisi alkuaan lähinnä viisasta, jolloin sanaa voisi pitää käännöslainana mr sanasta rätvis (nr rättvis) ’oikeamielinen, vanhurskas’. — Sm > lpN vanhurskes (In) ’vanhurskas’.hurskas (Agr; laajalti murt.) ’uskovainen, oikeamielinen; (murt. myös) reima, raju, hillitön, tuhlaileva’ / ’fromm; hurtig, unbändig, verschwenderisch’, hurskata (murt.) ’tuhlata’, hurskastella ~ ka hurskas ’reipas, joutuisa; tuhlaava’ (sm > lpN hurskes (In) ’hurskas’)< germ, vrt. mn horskr ’viisas, ymmärtäväinen’, ags mys horsc... |