| Yritän selvittää, miten suomeksi on käännetty Dostojevskin teoksen Riivaajat pätkä, joka kuuluu englanniksi: "The most difficult thing in life is to live and… |
59 |
|
|
|
Etsitty Riivaajien katkelma löytyy kolmannen kirjan seitsemännen luvun toisesta jaksosta.
Lea Pyykön suomennoksessa se kuuluu seuraavasti: "Kaikkein työläintä on elää elämä valehtelematta... -- " (Riivaajat. 2, Kolmas osa, Seitsemäs luku, II, s. 329 – Karisto, 1982)
Ida Pekari puolestaan on kääntänyt sen näin: "Ei mikään ole vaikeampaa kuin elää elämäänsä valehtelematta... -- " (Riivaajat. 3, Seitsemäs luku, II, s. 292 – Otava, 1928)
Otavan vuonna 1979 julkaisemasta Riivaajien kolmiosaisesta laitoksesta etsitty kohta näyttää puuttuvan lähes kokonaan painoteknisen kömmähdyksen vuoksi:
- Ystäväni, olen valehdellut koko elämäni ajan, silloinkin kun puhuin totta. En koskaan ole puhunut totta totuuden itsensä vuoksi, vaan aina omaa itseäni... |
| Mistä on Dostojevskin sitaatti, "ilman puhdasta sydäntä ei täydellistä tietoisuutta synny" |
222 |
|
|
|
Kysymyksen Dostojevski-sitaatti on romaanin Kirjoituksia kellarista I osan luvusta XI: "Te kerskailette tietoisuudellanne mutta te epäröitte vain, sillä vaikka teidän järkenne toimiikin, sydämenne on irstauden synkentämä, ja ilman puhdasta sydäntä ei täydellistä, oikeaa tietoisuutta synny." (suomennos Esa Adrian) |
| Tarvitsisin suomennosta varten tarkan käännöksen Karmazovin veljeksissä olevasta lauseesta, joka menee suurin piirtein näin: Mies, joka valehtelee itselleen ja… |
358 |
|
|
|
Kyseinen kohta on F. M. Dostojevskin Karamazovin veljesten toisen kirjan toisesta luvusta.
Lea Pyykkö on suomentanut kohdan näin. "Joka valehtelee itselleen ja kuuntelee omaa valhettaan, menee niin pitkälle, ettei erota enää minkäänlaista totuutta itsessään, eikä ympärillään [ja näin lakkaa kunnioittamasta sekä itseään että muita]."
Lea Pyykön suomennos on vuodelta 1976 ja em. lainaus on teoksen yhdeksännen painoksen (2007) sivulta 60.
Teoksesta on myös Martti Anhavan suomennos vuodelta 2017 ja V. K. Trastin suomennos vuodelta 1927.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
https://finna.fi/
|
| Suomennan kirjaa, jossa on lausahdus Karamazovin veljeksistä. Se menee suomeksi suunnilleen näin: "Jos Jumalaa ei ole olemassa, kaikki on sallittua." Lausahdus… |
394 |
|
|
|
Karamazovin veljeksistä on olemassa kolme suomennosta: V. K. Trast (1927), Lea Pyykkö (1976) ja Martti Anhava (2014). Lausahdus on väännelmä Dmitri Karamazovin kysymyksestä, jonka tämä kertoo Dmitrin ja Aljošan välisessä vuoropuhelussa kysyneensä Rakitinilta. Trastin ja Anhavan käännökset olivat kirjastossa saatavilla.
Anhava (Otava 2014, s. 729) on kääntänyt Dmitrin kysymyksen näin:
"No mutta", minä kysyn "entäs sitten ihminen sen jälkeen? Siis vailla Jumalaa ja vailla tulevaista elämää? Sittenhän siis, että nyt sitten kaikki on luvallista, voi tehdä mitä tahansa?"
Trast (Karamazovin veljekset 3, Otava 1927, s. 131) on kääntänyt saman kysymyksen näin:
"Mutta miten on", kysyn, "ihmisen laita tämän jälkeen? Ilman Jumalaa ja ilman... |
| Dostojevskin pienoisromaani |
625 |
|
|
|
Fjodor Mihailovitš Dostojevskin teoksesta Zapiski iz podpol'â on kaksikin suomennosta. Valto Kallama suomensi teoksen vuonna 1959 nimellä Kellariloukko. Esa Adrianin suomennos Kirjoituksia kellarista vuodelta 1973.
https://www.kirjasampo.fi/fi
https://finna.fi/
Notes from Underground ja Letters from the underworld kuuluvat ainakin Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Vanhempi englanninnos Notes from the Underground näyttäisin löytyvän Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista. Mikäli haluat lukea teoksen englanniksi, voit tilata sen kaukolainaan sitten, kun kirjastot taas aukeavat.
|
| Kuka on suomentanut Dostojevskin kirjan Valkoisia öitä? |
222 |
|
|
|
Dostojevskin kertomuskokoelman Valkeat yöt on suomentanut Eila Salminen. Kirjasto on ilmestynyt useampi painos, mutta käännös on kaikissa sama.
|
| Mikä on Raskolnikovin puhelinnumero Rikos ja rangaistus romaanissa? |
294 |
|
|
|
Raskolnikovilla tuskin oli puhelinta. Rikos ja rangaistus alkoi ilmestyä jatkokertomuksena vuonna 1866 ja romaanina se julkaistiin seuraavana vuonna. Pietariin saatiin puhelinverkko (yksi Venäjän ensimmäisistä) vasta vuonna 1882, vuosi kirjailija F. M. Dostojevskin kuoleman jälkeen. Dostojevskia oli alettu pitää Venäjällä "mystisenä näkijänä" ja "profeettana" jo tämän viimeisten elinvuosien aikana, mutta puhelimia ei hänkään vielä 1860-luvulla arvannut pietarilaiskoteihin sijoittaa.
https://telhistory.ru/eng/telephone_history/razvitie-telefonnoy-svyazi-v-rossii/first-city-telephone-exchanges-/
Kirsti Ekonen ja Sanna Turoma (toim.), Venäläisen kirjallisuuden historia |
| Dostojevski kertoo jossakin teoksessaan vangeista, jotka pakotetaan kaivamaan kuoppia ja samoin tein peittämään ne. Sisältyykö maininta hänen teokseensa … |
256 |
|
|
|
En valitettavasti onnistunut löytämään Dostojevskilta kysymyksessä kuvailtua kuoppien kaivamista ja välitöntä täyttämistä sisältävää tekstikatkelmaa. Tämä on kuitenkin mitä mainioin esimerkki "täysin hyödyttömästä ja järjettömästä työstä", jota kirjailija käsittelee teoksessaan Muistelmia kuolleesta talosta, ja pitäisin mahdollisena, että kuoppien kaivamisen ja täyttämisen ajatus on syntynyt romaanin toisessa luvussa 'Ensi vaikutelmia' esitettyjen huomioiden pohjalta: "Kerran tuli mieleeni ajatus, että jos halutaan tuhota ihminen täysin, nujertaa hänet, rangaista häntä kaikkein kauheimmalla rangaistuksella, jotta kaikkein hirmuisinkin murhamies vavahtaisi tätä rangaistusta ja pelkäisi sitä ennakolta, pitäisi hänet määrätä työhön, joka on... |
| Kirjstontäti/Setä; Missä teoksessaa Dostojevki ilmoitti, että kauneus pelastaa maailman? Vai oliko se erillinen lausahdus? Jos toteamus on jostakin… |
1513 |
|
|
|
Tämä lause on Dostojevskin romaanista Idiootti, sen kolmannesta osasta sivulta 524 (vuoden 2004 painoksessa). Siinä Ippolit Terentjev sanoo näin:
"Mistä hän puhui? Onko totta, ruhtinas, että te olette kerran sanonut, että "kauneus pelastaa maailman"? Hyvät herrat, hän huusi lujaa kaikille, - ruhtinas vakuuttaa, että kauneus pelastaa maailman! Mutta minä olen varma, että tuollaiset leikkisät ajatukset johtuvat siitä, että hän on rakastunut."
Idiootti on suomennettu useita kertoja. Ensimmäinen suomennos on vuodelta 1929. Suomentaja oli V. K. Trast. Muita suomentajia ovat olleet Juhani Konkka, Lea Pyykkö ja Olli Kuukasjärvi. Yllä oleva on Lea Pyykön suomennoksesta.
|
| Onko Dostojevskin pienoisnovelli "Polzunkov" käännetty suomeksi? Jos on, minkä nimisestä novellikokoelmastä sen löytää? |
833 |
|
|
|
Valitettavasti novellihakemistoista tai kirjastotietokannoista ei löydy tietoa siitä, että Fjodor Dostojevskin novelli "Polzunkov" (1848) olisi suomennettu.
https://fennica.linneanet.fi/
http://www.online-literature.com/dostoevsky/4396/
Matti Pajuniemi: Novelliopas. 2 : Ulkomaista lyhytproosaa (BTJ Kirjastopalvelu, 2006)
Seppä, Anja: Novellihakemisto (Kirjastopalvelu, 1990)
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://vaski.finna.fi/
http://www.kirjasampo.fi/
http://www.fedordostoevsky.ru/works/lifetime/polzunkov/
|
| Olen kuullut yhdistettävän seuraavan sitaatin "elää ilman toivoa on lakata elämästä" Dostojevskiin ja johonkin hänen teokseensa. Onko sitaatti häneltä ja… |
2481 |
|
|
|
Internetistä löytyy paljon (pääasiassa englanninkielisiä) sivustoja, jotka nimeävät Dostojevskin tämän sitaatin lähteeksi: "To live without hope is to cease to live." Tarkempaa lähdeviitettä ei yksikään kuitenkaan tarjoa.
Master Russian -keskustelupalstalla (http://masterrussian.net/f14/dostoyevsky-quote-please-14281/) on mielenkiintoinen keskustelu tästä nimenomaisesta sitaatista - venäjäntaitoisilta ja Dostojevskiin perehtyneiltä kommentoijilta ei liikene kovinkaan vankkaa tukea sille, että Dostojevski ainakaan sanatarkasti näin olisi missään teoksessaan kirjoittanut. Täältä löytyy kuitenkin yksi samanhenkinen tekstikatkelma Dostojevskin kirjasta Muistelmia kuolleesta talosta (suomeksi "koska ilman toivoa on mahdotonta elää -- ainoakaan... |
Kysy kirjastonhoitajalta
