Miten eri järjestöjen (SPR Kontti, Kierrätyskeskus, Fida yms) myymälätoiminnat käytännössä toimivat? |
67 |
|
|
|
Hyväntekeväisyysjärjestöjen myymälät toimivat kuten muutkin myymälät, mutta niiden tuotto ohjataan hyväntekeväisyyteen. Esim. SPR Kontti kertoo sivuillaan ketjun vuoden 2023 myyntituloiksi 21 miljoona euroa, joista Suomen punaisen ristin auttamistyöhön ohjattiin 7 miljoonaa euroa. 14 miljoonaa siis käytettiin mainitsemiini kauppaketjun kuluihin. Linkki sivulle.Kierrätyskeskus taas muotoilee ajatuksensa hieman toisin: "Kierrätyskeskus pyrkii toiminnassaan taloudelliseen kestävyyteen eli siihen, että toiminta on järjestetty taloudellisesti vakaalle pohjalle. Toiminnan tuotto ohjataan suoraan yrityksen mission mukaiseen yleishyödylliseen työhön, eli yhtiö ei jaa omistajilleen taloudellista voittoa.Myymälätoiminnastaan Kierrätyskeskus ei hae... |
Millaista tietoa löytyisi norjalaisesta Nansen hjelpin avustusjärjestöstä Iisalmen seudulla talvisodan aikaan 1940? Linkki https://josu13.kuvat.fi/kuvat/Vierem… |
154 |
|
|
|
Nansenhjelpen (Nansen Hjelp) oli norjalaisen Odd Nansenin perustama avustusjärjestö. Toiminta alkoi 1930-luvulla ja päättyi virallisesti 1945.
https://en.wikipedia.org/wiki/Nansenhjelpen
Helsingin Sanomien aikakoneesta etsien löytyy 2.1.1940 lehdestä pikku-uutinen: "Norjalaisen avustusjärjestön retkikunta saapunut Suomeen". Lehti käytti järjestöstä nimeä Nansen-apu. Avustusjärjestön retkikuntaa johti Sigrid Hellesen-Lund ja toiminnan oli määrä alkaa Suomen Punaisen Ristin alaisena. Retkikunnan oppaana seurasi Oslosta Oslon-lähettiläämme puoliso rouva Vuolijoki.
Kirjallisuudesta ei ainakaan Finna-aineistohaun perusteella tunnu löytyvän aiheesta lähteitä. Suomen Punaisen Ristin toiminnasta on kirjoitettu laaja historiikki Sata sodan ja... |
Ukrainalaisten auttaminen on nyt suomalaisille sydämen asia ja se on aivan huikeaa! Jäin miettimään, onko muut maailman katastrofit aiheuttaneet tällaista… |
184 |
|
|
|
Suomen kansa auttaa katastrofeissa kärsineitä ihmisiä erilaisten järjestöjen ja yhteisöjen kautta, kuten esim. Suomen Punaisen Ristin ja Kirkon Ulkomaanavun kautta.
Järjestöt tekevät konkreettista avustustyötä kriisikohteissa turvaamalla ruoka-apua. Konflikteissa ja levottomuuksissa apu kohdistuu siviiliväestön suojeluun.
Kansalaisten antama apu voi olla osallistumista järjestöjen rahakeräyksiin. Ihmiset ovat lahjoittaneet myös paljon vaatteita, lasten leluja, vaippoja, taloustarvikkeita, ensiaputarvikkeita, huopia jne. Järjestöjen kautta on mahdollista lähteä vapaaehtoistyöntekijänä myös kriisikohteeseen auttamaan.
Yksittäisinä kansalaisina tai ryhminä avun vieminen perille saattaa olla hyvin hankalaa ja useissa tapauksissa vaarallista... |
Onko eri hyväntekeväisyysjärjestöjä vertailtu, mitkä tekevät eniten hyvää joka sentillä minkä saavat? Ulkomailta olen kyllä lukenut vertailuja. |
339 |
|
|
|
Taloustutkimus on selvitellyt avustusjärjestöjen suosituimmuutta ja tunnettavuutta. Taloustutkimuksen kyselyn tulokset.
Avun kerääminen ja perille saaminen maksaa aina jotakin, toteaa Ylen opetussivusto. Yleensä noin 25% avustussummasta. Yle oppiminen
Ulkoministeriö pitää tarkkaa kirjaa Suomen valtion kehitysavusta ja sen perillemenosta. Ulkoministeriön tilastot kehitysavusta
Parhaiten avun perillemeno selviää kunkin järjestön omilta sivuilta. Jotkut kertovat avun perillemenon prosentteina esim. Kirkon ulkomaan apu 89 % jotkut taas hyvinkin tarkkoina euromääräisinä listauksina esim. Naisten pankki. |
Neuvosto-Karjalaan 1930-luvulla menneiden maahanmuuttajien muistelmissa esintyy lyhenteen INSNAP (valuutta kauppa) ja MOPRI. (avsutusjärjestö) Mistähän… |
345 |
|
|
|
Ulkomaalaisten ruokahuollosta vastaavaan laitokseen ja sen kauppoihin viitataan suomenkielisissä lähteissä tavallisesti nimellä "Insnap", vaikka korrekti muoto olisi Insnab. Nimi on koostettu sanoista Inostranets snabzheniie ("elintarvikkeita ulkomaalaisille"). 30-luvulla Neuvostoliitossa oli kahdenlaisia kauppoja ulkomaalaisia varten: Insnab ja Torgsin (Torgovlia s inostrantsami, "kaupankäyntiä ulkomaalaisten kanssa"). Insnabissa ostoksia saivat tehdä ne, joilla oli siihen oikeuttava asiakaskortti. Torgsinissa, missä maksu tapahtui valuutalla tai ostokset arvoesineisiin vaihtamalla, sai asioida myös paikallinen väestö.
Mopri-järjestö eli MOPR oli "Kansainvälinen vallankumoustaistelijain avustusjärjestö" (Kostiainen) tai "Kansainvälinen... |
Olisiko puolueetonta tahoa, joka vertailisi Suomessa toimivia hyväntekeväisyysjärjestöjä? Löysin tällaisen sivuston http://www.charitynavigator.org mutta… |
3271 |
|
|
|
Mitään vertailevaa tahoa en valitettavasti löytänyt. Eettinenkuluttaja.net -verkkosivustolla arvioidaan joidenkin hyväntekeväisyysjärjestöjen julkaiseman tiedon luotettavuutta sekä järjestön poliittista, uskonnollista ja taloudellista riippumattomuutta: http://www.eettinenkuluttaja.net/hyvantekevaisyysjarjestot
Tässä joitakin lehtiartikkeleita aiheesta:
Ahonen, Anneli: Avustusjärjestöt brändäävät entistä ammattimaisemmin. Rikkumaton julkisuuskuva on järjestöille kullanarvoinen. Helsingin Sanomat 12.7.2007
Ahonen, Anneli: Suoraveloituksella lahjoittavien määrä kasvaa nopeasti: moni järjestö saa suuren osan tuloistaan kuukausilahjoituksista. Helsingin Sanomat 26.6.2007
Vihonen, Ilona: Viidennes suomalaisten antamasta hätä- ja kehitysavusta... |