| Isoisäni on syntynyt vuonna 1876 ja palvellut Suomen Rakuunarykmentissä Lappeenrannassa-Suomen suuriruhtinaskunnan armeijan ratsuväkijoukko-osastossa, ollut … |
40 |
|
14.3.2024 |
|
Tiedot sotilaista löytyvät nykyään Kansallisarkistosta. Suomen Rakuunarykmentin asiakirjat on luetteloitu tunnuksella M-243 - M-261. Rakuunarykmentin aineistoja pääsee selaamaan esimerkiksi kaikkien aineistokokonaisuuksien aakkosellisesta listauksesta M-kirjaimen kohdalta (esimerkki aineistoista: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=7059291174). Aineistoja ei ilmeisesti ole digitoitu, vaan niitä pääsee katsomaan alkuperäisinä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa, jonka tutkijasaliin ne pitää siis etukäteen tilata.
Koska asiakirjoihin tutustuminen vaikuttaa melko monimutkaiselta, suosittelen ottamaan yhteyttä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikkaan ja selvittämään, voiko henkilökunta etsiä tiettyä henkilöä... |
| Netissä oli muinoin lista Siperiaan karkotetuista. Löytyykö se enää vaan Juntusen kirjasta. |
99 |
|
14.1.2024 |
|
Autonomian aikaan Siperiaan karkotetuista suomalaisista löytyy edelleen pdf-muotoinen lista netistä. Linkki Listaan
Nettiarkistosta löytyy myös Alpo Juntusen tutkimus SUOMALAISTEN KARKOTTAMINEN SIPERIAAN AUTONOMIAN AIKANA JA KARKOTETUT SIPERIASSA 1983. Linkki tutkimukseen
|
| Miksi niin monet vankeustuomion saaneet Suomessa autonomian ajalla anoivat tuomion muuttamista, pääsyksi Siperiaan 1800 luvulla. Poistuiko tuomio, kun he… |
229 |
|
12.1.2023 |
|
Siperiaan lähdettiin esim. kuolemantuomion sijasta. Osa vangeista kuoli jo matkalla Siperiaan, jotkut onnistuivat pakenemaan. 1900-luvun alussa nousi esille karkotettujen armahtaminen, mutta niin ei tapahtunut. Miikka Vuorelan väitöskirjan mukaan (s. 192) kukaan ei palannut Suomeen. Tarkemmin tietoa aihepiiristä saa esimerkiksi teoksista:
1) Alpo Juntunen (1983): Suomalaisten karkottaminen Siperiaan autonomian aikana ja karkotetut Siperiassa
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/178224/A-10-ISBN-951-9266-2…
2) Miikka Vuorela (2021): Autonomian ajan rikos ja rangaistus oikeustilaston valossa : tutkimus rikollisuuden ja rangaistuskäytännön kehityksestä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vuosina 1809–1917
https://helda.helsinki.fi/... |
| Saiko Suomi itsehallinnon Venäjältä? |
142 |
|
9.10.2020 |
|
Suomen irrotti Ruotsista vuosina 1808-09 käyty ns. Suomen sota. Suomi liitettiin Venäjään, mutta se sai poliittisen erityisaseman omana valtiona ja valtakunnan osana: Suomi sai oman hallinnon keskushallintoa myöten, oman virkamiehistön ja oman Suomen asioiden esittelyjärjestyksen keisarille. Lyhyesti sanottuna, Suomi sai autonomian eli sisäisen itsehallinnon.
Jouko Vahtola, Suomen historia : kivikaudesta 2000-luvulle |
| Autonomian aikana suomalaiset olivat suomen kansalaisia mutta olivatko he myös venäjän alamaisia? |
391 |
|
30.5.2020 |
|
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan alamainen näin:
- 1.subst. (monarkkisen) hallitsijan, hallitusvallan alainen. Kuninkaan alamaiset.
- 2. adj., vars. vanh. nöyrä, kuuliainen, tottelevainen. Olla esivallalle alamainen. Alamaisin palvelijanne.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/alamainen
Sanaa käytetään kuitenkin monissa tapauksissa myös esim. puhuttaessa autonomian ajan suomalaisista.
|
| Minulla on vuoden 1867 10 pennin kolikko joka ainakin vaikuttaa hopeiselta. Sellaista rahaa ei pitäisi olla olemassa. Hopeoitu kuparikolikko on yksi vaihtoehto… |
401 |
|
26.10.2018 |
|
Suomen suurruhtinaskunnan 10 pennin kolikkoa valmistettiin pääsääntöisesti vain kuparista. Muista materiaaleista lyötyjä koerahoja ja työnäytteitä on kyllä olemassa (1867 10-penninen kullasta, 1890 ja 1917 nikkelistä), mutta hopeista ei luetteloista löydy. Arvelisin, että se, joka on rahan rei'ittänyt, on sen hopeoinutkin. Reiän sijaintiin en osaa ottaa kantaa.
Lähteet:Suomessa käytetyt rahat
Ismo Parikka, Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001 |
| Vuosina 1881–1901 Suomella oli asevelvollisuuteen perustunut oma armeija, niin sanottu Suomen vanha sotaväki. Onko tähän sotaväkeen osaa ottaneista… |
921 |
|
24.2.2017 |
|
Vastausta pitäisi varmaankin etsiä yksityiskohtaisen tutkimuksen
Screen, J. E. O.
Suomalaiset tarkk'ampujat : Suomen "vanha sotaväki" 1881-1901. - (Sotilasperinteen seura ry:n julkaisusarja nro 4). - Suomen sotilas, 2000
lähde- ja kirjallisuusluettelon avulla.
Pitkälti samoihin arkistoaineistoihin viitataan tutkimuksessa
Vappula, Kari
Sotilaspapin virka Suomen asevelvollisessa sotaväessä 1881-1905. - Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1989
Screenin ja Vappulan käyttämän arkistoaineiston keskeisin sijoituspaikka oli Sota-arkisto. Sota-arkisto toimii nykyään Kansallisarkiston alaisuudessa.
Kansallisarkiston sivulta
http://www.arkisto.fi/se/aineistot/sodat-ja-puolustushallinto/
löytyy yleistä informaatiota puolustushallinnon... |
| Miten eri säätyjen omistamat rakennukset poikkesivat kaupungeissa keskenään toisistaan Suomen keskiajalla? Olivatko esim. talonpoikien talot erilaisia kuin… |
1865 |
|
19.1.2015 |
|
Yleisellä tasolla voin kertoa Turun keskiaikaisesta rakennuskannasta sen verran, että puu, tarkemmin sanoen hirsi, oli yleisin rakennusmateriaali.
Vielä 1300-luvulla Turun asuintalot olivat lähinnä sisäänlämpiäviä hirsimökkejä, jotka sisälsivät vain yhden huonetilan tai sen lisäksi korkeintaan eteisen.
Kiveä ja tiiltä käytettiin aluksi vain julkisiin hallinnon rakennuksiin. Kaupungin kasvun ja vaurastumisen myötä kivi- ja tiilitalot yleistyivät.
Turun vanhin tähän mennessä löydetty, oletettavasti yksityinen kivitalo rakennettiin 1390-luvulla.
Eri säätyjen omistamien rakennusten rakennusteknisistä eroista en osaa valitettavasti sanoa kovin paljon konkreettista.
1400-luvun alun vauras kauppias tai käsityöläinen saattoi asua parikerroksisessa... |
| Minua kiinnostaa sortovuosista tehty tutkimus, ja etenkin tutkimukset siitä, mitä ilmaisuja aikalaiset käyttivät tuon ajan teksteissä. Mitä kirjoja tai… |
1320 |
|
26.2.2013 |
|
Sortovuosista on Suomessa kirjoitettu paljon sekä historiallisesta että yhteiskunnallisesta näkökulmasta, ja monissa teoksissa varmasti viitataan myös aikalaisten kirjoittamiin teksteihin ja ilmauksiin.
Tässä on listaa sortovuosia käsittelevistä tietokirjoista ja tutkimuksista:
Ala, Juha - Suomi-neito ja suojelusikä : sortovuosien psykohistoriaa (Gaudeamus, 1999)
Jussila, Osmo - Suomen suuriruhtinaskunta : 1809-1917 (WSOY, 2004)
Kansa kaikkivaltias : suurlakko Suomessa 1905 (Teos, 2008)
Klinge, Matti - Keisarin Suomi (Schildt, 1997)
Kolu, Ere - Aktivisti : salaista sotaa Venäjän varjossa (Tammi, 2005)
Kuriton kansa : poliittinen mielikuvitus vuoden 1905 suurlakon ajan Suomessa (Vastapaino, 2009)
Laine, Jermu - Mistä on vaiettava... siitä... |
| Pitäisi löytää suomen autonomian ajasta n.1860 eteenpäin kertovaa matskua. Jos Helsingin elämästä siihen aikaan löytyisi tietoa, olisi se myös mahtavaa. |
940 |
|
26.1.2012 |
|
Suurin osa Suomen historiaan keskittyvistä yleisteoksista käsittelee myös autonomian aikaa. Tällaisia teoksia ovat mm. seuraavat:
Vahtola, Jouko
Suomen historia : jääkaudesta Euroopan unioniin
Otava, 2003
Meinander, Henrik
Suomen historia : linjat, rakenteet, käännekohdat / Henrik Meinander ; suomentanut Paula Autio
WSOY, 2006
Jutikkala, Eino
Suomen historia
6. uud. p., WSOY, 2002
Ylikangas, Heikki
Suomen historian solmukohdat
WSOY, 2007
Suomen historia 6: Romantiikasta modernismiin, rajamaasta tasavallaksi
Weilin + Göös, 1987
Haku Helmet -tietokannasta hakusanoilla: Helsinki autonomia, antoi tulokseksi mm. seuraavat teokset:
Helsingin kaupungin historia. IV osa, ensimmäinen nide: Ajanjakso 1875-1918
Helsingin kaupunki, 1955
Engman,... |
| Etsin kirjallisuutta (tai muita lähteitä), jotka kertovat torpista, kruunnuntorpista ja mäkituvista 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä… |
2594 |
|
25.11.2010 |
|
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista löytyisivät ainakin seuraavat torppareita ja torpparilaitosta käsittelevät teokset:
- Gylling, Edvard: Suomen torpparilaitoksen kehityksen pääpiirteet ruotsinvallan aikana : tutkimus. Helsinki : Puromiehen kirjapaino, 1909 (Väitöskirja - Helsingin yliopisto)
- Peltonen, Matti: Talolliset ja torpparit : vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. Helsinki : Suomen historiallinen seura, 1992 (Väitöskirja - Helsingin yliopisto)
- Haatio, Toivo: Torpat ja torpparit. Espoo : 2005
- Rasila, Viljo: Suomen torpparikysymys vuoteen 1909. (1961)
- Rasila, Viljo: Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe. (1970)
- Niemelä, Jari: Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia.
Helsinki : Suomalaisen... |
| Tervehdys! Etsin hiljattain valmistuneita tutkimuksia liittyen venäläistämistoimia vastustaneisiin Suureen Adressiin ja Kulttuuriadressiin. Osaisitteko kertoa… |
1130 |
|
1.6.2009 |
|
Perusteos aiheesta lienee
Tommila, Päiviö
Suuri adressi. - WSOY, 1999.
josta Aira Kemiläisen arviointi Historiallisessa aikakauskirjassa 1999, nro 4, s. 352-358
ja Vesa Vareksen aikakauslehti Kanavassa 1999, nro 6, s. 385-387
Adressin taustaa käsittelevät
Jussila, Osmo
Suomen suuriruhtinaskunta : 1809-1917. - WSOY, 2004.
josta Kristiina Kalleisen arvostelu
Historiallinen aikakauskirja 2005, nro 1, s. 106-110
Polvinen, Tuomo
Valtakunta ja rajamaa : N. I. Bobrikov Suomen kenraalikuvernöörinä 1898-1904. - WSOY, 1984.
Rasilainen, Aki
Oikeudellinen argumentointi politiikassa : suomalaisen legalismin poliittinen historia. - Somalainen lakimiesyhdistys, 2004.
Jussila, Osmo
Helmikuun manifesti osana Venäjän ja Suomen valtiokehitystä.
(Kirjassa:... |
| Minkälaisilla ehdoilla sotilaat saivat pitää puustellinsa kun Ruotsin valta muuttui Venäjän vallaksi? |
1329 |
|
26.2.2007 |
|
Asiaa käsittelee J. R. Danielson Kalmari 'teoksessaan Suomen valtio- ja yhteiskuntaelämää 18:nnella ja 19:nnellä vuosisadalla : Aleksanteri I:n aika, 1. osa, s. 106-158. Asiasta määrää keisarin armollinen manifesti 27.3. (vanhaa lukua 15.3.) 1810. Täydet palkkaedut (virkatilat mukaanlukien) luvattiin elinajaksi kaikille vakinaisessa palveluksessa olleille upseereille ja aliupseereille riippumatta siitä saivatko he uuden palkkatyön. Jos tällainen henkilö kuoli ennen 1.10.1821, saivat hänen omaisensa tai saamamiehensä kantaa palkkaedut mainittuun päivämäärään asti. Alkuperäinen manifesti rajasi lupaukset vain syntyperäisille suomalaisille, myöhemmällä lisäyksellä myös ruotsalaissyntyiset Suomen joukoissa palvelleet pääsivät niistä... |
| Kotikylässäni oli ollut Venäjän valtakaudella 1800-luvulla joku keisarin virkamies, joka kuulemma ratsasteli ympäriinsä ja raportoi tapahtumista ja… |
1188 |
|
1.4.2003 |
|
Suomalaisuuskeskus Finnicasta löydät tiiviin kuvauksen autonomian ajan historiasta linkistä autonomian aika http://www.finnica.fi/suomi/index.htm tässä lainaus sivuilta Olli Lehtosen tekstistä "Pietarissa oli Suomen asiain komitea, joka hoiti asioita keisarin kanssa. Venäjän rupla otettiin käyttöön, mutta kirkollisiin oloihin Venäjä ei puuttunut. Myös lakiolot pysyivät entisinä: Suomea hallittiin Ruotsin lakien mukaan. Tämä oli esimerkiksi talonpojille tärkeä asia, sillä Venäjän oikeuskäytäntö olisi tuonut tänne maaorjuuden."
Autonomian ajan asiakirjat löytyvät Kansallisarkistosta. Kun Suomi 1809 liitettiin Venäjään autonomisena suuriruhtinaskuntana, se sai oman keskushallinnon. Senaatin arkistoon siirrettiin aluksi Ruotsista Haminan... |
| Viipurin ravintolat autonomian aikana |
1340 |
|
4.10.2002 |
|
Viipurin ravintolahistoriaa löytyy näistä teoksista:
Soini, Yrjö: Vieraanvaraisuus ammattina. Toinen nide. Otava 1963 (s.32-46)
Soini, Yrjö: Suomen majoitus- ja ravitsemiselinkeinon vaiheet. Otava 1964 ( S. 135-137)
Hirn, Sven: Viipuri - kansainvälinen kaupunki. Gummerus 1988. (s.14-23)
Tuon ajan sanomalehdissä on kirjoitettu myös Viipurin kapakoista. Artikkeleita kannattaa hakea Historiallisesta sanomalehtikirjastosta:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4004
kahviloista, konditorioista, leipomoista ja virvoitusjuomakojuista:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4003
raittiusraviontoista:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4002
ravintoloista
http://digi.lib.... |
Kysy kirjastonhoitajalta
