arkeologia

19 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–19.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Löytyykö Itä-Karjalan arkeologisia tutkimuksia käsitteleviä teoksia suomeksi? 25 20.2.2024 Löytyy, kylläkin kiinnostus Itä-Karjalaa kohtaa oli suurempi vuosikymmeniä sitten. Niinpä monet kirjatkin ovat vuosikymmeniä vanhoja. http://tinyurl.com/Viena-Karjala-ja-Aunus Mutta uudempiakin löytyy, jotkut näistä ovat tutkielmia. http://tinyurl.com/Finna-Ita-Karjala
Mistä saisi yksityiskohtaisempia lisätietoja muinaismuistoista? Kävimme etsimässä peruskarttaan merkittyä muinaishautaa Klaukkalan läheltä, mutta paikalla ei… 88 13.4.2023 Yleiskatsauksen Nurmijärven muinaisaikaan voit saada ainakin Nurmijärven pitäjän historian I osasta, v. 2003 painoksesta, johon on lisätty artikkeli varhaishistoriasta. Museoviraston sivuilla on luettavissa Seppä, Nurmijärven arkeologinen inventointi, 2006. Nurmijärven kirjaston kotiseutukokoelmaan on sijoitettu Vuoristo, Nurmijärven historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Klaukkalassa ja Lepsämässä 15.-19.10.2007. Nurmijärven kunnan museon kotisivuilta on linkki mobiilioppaaseen Luonto ja historia lähellämme. Sen kautta pääsee tutustumaan kolmeen jääkauden aikaiseen luonnonmuodostumaan ja kolmeen kivikautiseen kohteeseen. Linkit: https://www.nurmijarvi.fi/wp-content/uploads/2019/08/17098-Nurmijarven_… https://www.nurmijarvi....
Oliko demoottisessa kirjoituksessa jonkinlaiset aakkoset? 212 24.8.2022 Hieroglyfien arvoitus ratkaistiin Egyptistä vuonna 1799 löydetyn, Rosettan kiveksi kutsutun paaden mukaan. Siihen oli kaiverrettu sama teksti hieroglyfein, demoottisella kirjoituksella ja muinaiskreikaksi. Näistä muinaiskreikka oli ainoa, jota kyettiin vanhastaan tulkitsemaan, ja sen avulla löydettiin sekä hieroglyfien että demoottisen kirjoituksen avain. Hieroglyfit ovat vanhin egyptiläinen kirjoitusmuoto. Niistä kehittyi sittemmin paremmin musteella kirjoittamiseen soveltuva hieraattinen kirjoitus ja edelleen demoottinen kirjoitus. Näillä kaikilla oli edelleen tehtävänsä: hieroglyfejä käytettiin etenkin kaiverretuissa teksteissä, hieraattista kirjoitusta uskonnollisissa ja demoottista maallisissa yhteyksissä. Kaikissa kolmessa...
Pyyhkikö jääkausi kaiken tieltään nykyisen Suomen kohdalta? Olisiko tällä kohdalla voinut sijaita jokin muinainen korkeakulttuuri ennen jääkautta? 291 27.10.2021 Ensimmäisten korkeakulttuurien katsotaan syntyneen noin 3 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi, Veiksel-jääkausi, oli 116 000–11 500 vuotta sitten. Vaikka Veiksel-jääkausi tuhosi tehokkaasti sitä edeltäneet merkit elämästä, ei ole uskottavaa, että nykyisen Suomen alueella olisi ollut korkeakulttuuria esimerkiksi jäätikön välillä vetäytyessä. Korkeakulttuurin olisi siis pitänyt kehittyä vaativien olosuhteiden Fennoskandiassa vähintään kymmenen tuhatta vuotta ennen tunnettuja ensimmäisiä korkeakulttuureja. Kaupungistuminen ei siis alkanut Fennoskandiasta, eikä pyörää keksitty Suomessa.
Mitä tapahtui muumioiden aivoille? 388 5.3.2021 Muinaisten egyptiläisten näkemyksen mukaan aivot eivät olleet kuolemanjälkeisen elämän kannalta merkittävä elin, eikä niitä siis säilötty lainkaan. Sekä ajatusten että tunteiden tyyssijana pidettiin sydäntä. Pitkään vallalla ollut käsitys, että muumiointiprosessiin on aina kuulunut aivojen poistaminen kallosta, on uuden tutkimuksen myötä muuttunut. Tietokonetomografian avulla on voitu tutkia kallojen sisältöä niitä vahingoittamatta, ja tulokset ovat vaihdelleet huomattavasti. Joidenkin muumioiden kalloista aivot on poistettu kokonaan, joistakin vain osittain ja joissain ne ovat yhä paikoillaan. Tyhjennetyistä kalloista osa on täytetty erilaisilla balsamointiaineilla ja kääreillä, osa on jätetty tyhjilleen. Aivojen poisto tapahtui...
Miksi arkeologisissa ohjelmissa löydöt rinnastetaan uskonnollisiksi esineiksi mikäli ei ole kyse käyttöesineestä? Eivätkö ihmiset ole niihin aikoihin koskaan… 233 24.7.2020 Esineiden luokittelu on varsin moniulotteinen ja –mutkainen kysymys, varsinkin jos kyseessä on hyvin vanha esine. Lähimenneisyyden esineitä on helpompi luokitella ajallisen jatkumon vuoksi, mutta ikivanhojen esineiden osalta emme aina tavoita sen alkuperäistä käyttötarkoitusta historiallisen välimatkan takaa. Lisää ongelmia tuottaa, jos kirjallisia lähteitä ei ole säilynyt eikä esineen käyttökontekstista ole tietoa. Olennaista arkeologisten kaivausten paljastamien esineiden luokittelulle on se, miten ylipäätään esimerkiksi ”uskonto”, ”rituaali” ja ”uskonnollinen esine” määritellään vaikkapa varhaisten korkeakulttuurien kontekstissa. Arkeologit eivät kuitenkaan luokittele muita kuin käyttöesineitä automaattisesti uskonnolliseksi. Voi myös...
Miksi arkeologit piirtävät käsin, malla ja vedessä, vaikka käytössä on huippu kuvauslaitteita? 198 4.7.2019 Arkeologit piirtävät käsin varmasti monestakin syystä, mutta Johanna Roihan pro gradu tutkielmasta löysin pari selitystä.  Tiedon säilytys on vielä ongelmallista uusilla menetelmillä: ".... erityisen tärkeää olisi ratkaista tiedon säilyttämiseen liittyviä kysymyksiä. 3D-mallinnus dokumentointimenetelmänä on nopeasti yleistymässä ja mikäli malleja ei lopulta virallisesti talleteta mihinkään tai missään muodossa, ne ovat lopulta vaarassa kadota. Samalla menetettäisiin tietoa, johon tulevaisuudessa olisi vaikea enää kenenkään palata. Tarvitaan siis monenlaisia ratkaisuja siihen, mikä on ”hyvää” dokumentointia nykymenetelmillä, mitkä menetelmät toimivat missäkin tilanteessa, millainen on hyvä raportti ja miten tietoa käsitellään sekä etenkin...
Miksi Rooma on monikerroksinen? Miksi nykyinen maanpinta on niin paljon korkeammalla kuin ennen? Toki kaupungin väkiluku on vaihdellut vuosituhansien varrella,… 306 8.5.2018 Seuraava vastaus ei sisällä juuri Roomaan liittyviä lisätietoja, koska kukaan vastaajista ei ole sellaisia ehtinyt tai osannut löytää. Kysymykseen on kuitenkin mahdollista vastata osittain yleistietämyksen perusteella. Toivottavasti seuraavasta on kysyjälle jotain hyötyä. Rooman historiaa käsittelevästä kirjallisuudesta voisi löytyä tarkempia tietoja. Tätä kirjallisuutta on julkaistu myös suomen kielellä suhteellisen runsaasti ja HelMet-kirjaston tietokanta tarjoaa etsimiseen hyvää apua. Käytännössä melkein kaikki kaupungit kasvavat korkeutta siitä yksinkertaisesta syystä, että on yleensä halvempaa rakentaa vanhan päälle kuin poistaa ensin kaikki vanhat kerrostumat ja rakentaa sitten uutta neitseelliselle perustalle. Pitkäikäisissä...
Voitko suositella joitakin viimeisimpiä tietoteoksia Suomen esihistoriasta, kielitieteellisesti ja arkeologisesti painottuen? 588 30.9.2016 Muinaisuutemme jäljet on tuore yleisesitys esihistoriastamme ja keskiajasta. Se painottuu arkeologiseen tutkimukseen mutta sivuaa myös uusinta kielitieteellistä tutkimusta. Teos on julkaistu 2015.Kielitieteellinen yleisesitys Suomen esihistoriasta on jo 20 vuotta vanha Häkkinen: Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa vuodelta 1996.Arkeologian tutkimusmenelmiin voi tutustua vuonna 2014 ilmestyneessä kirjassa Johdatus arkeologiaan.
Onko suomalaisia naispuolisia nykyrunoilijoita, joiden runot liittyvät jotenkin arkeologiaan? 1077 20.3.2015 Yksi ainoa löytyi: runoilija Anne Hänninen ja esimerkiksi hänen Hiekkaleijat-kokoelmansa: http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510383858&q… Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta löytyy runoilijan esittely: http://www.kirjasampo.fi/fi/node/1572#.VQwS1vM8L5o
Mistä lähteistä saisi kattavan kuvan Petraa ja Wadi Rumia koskevasta historiasta ja niitä asuttaneista kulttuureista? 1352 4.2.2013 Petraa koskevaa tietoa suomeksi löytyy Kyyti-kirjastoista seuraavista teoksista: Petra: antiikin kadonnut kaupunki, 2002, Amos Andersonin taidemuseon julkaisuja sekä Theodoros: henkäys hiileen (faktaa ja fiktiota sisältävä teos Petran historiasta), 2001. Englanninkielinen: Jane Taylor, Petra, 2005. Netissä voi lukea Petran Aaroninvuoren kaivauksista suomeksi (Finnish Jabal Haroun Project (FJHP): http://www.fjhp.info/kotisivu.htm. Sivulla on myös luettelo projektiin liittyvästä kirjallisuudesta. Wikipedia kertoo myös Petrasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Petra_(kaupunki). Wadi Rum on vähemmän julkaisuissa esitelty alue. Englanninkielisessä Jordanian matkailuoppaassa Jordan (Insight guide), 1999, on artikkelit sekä Wadi Rumista että...
Onko mahdollista lainata Helsingin yliopiston -arkeologian oppiaine- kirjoja? Heidän nettisivulla on mainittu mm. "Peirce, Ian Catalogue of Examples. Peirce,… 1225 20.10.2009 Etsimäsi kirja näyttää olevan saatavissa Museoviraston kirjastosta ( http://www-db.helsinki.fi/cgi-bin/thw/?%24%7BBASE%7D=kirjastot&%24%7BDE… ) Jotta voit lainata sen sieltä, tarvitset Helka-kirjastokortin, jonka hankkimisohjeet löydät täältä: http://www.helsinki.fi/kirjastot/lainaus/kortti.htm
On kyse esihistoriallisesta työkalusta tai aseesta, joka on italiaksi il grattatoio. Tarkoittanee jonkinlaista raastamista tai raaputtamista, mutta tarkkaa… 1127 17.2.2009 Internetistä löytyvien kuvien sekä nimityksen perusteella kirjastossa työskentelevä arkeologi arvioi, että kyseessä on kaavin. Italian kielen termi 'grattatoio' viittaa raapimiseen, raaputtamiseen tai rapsuttamiseen. Kaavin on suomenkielinen kattotermi kuvissa oleville kiviesineille, joissa on nyrhitty terä.Grattatoio on siis kiviesine, jota luultavasti useimmiten käytettiin esim. nahkojen puhdistamiseen. Yleisimmin on arvioitu, että kivistä kaavinta käytettiin nahan sisäpinnan rasvakerroksen kaavintaan. Tutkimusten mukaan kaapimilla on saatettu työstää myös luuta tai puuta. Yleensä niissä on yksi retusoitu kaareva terä ja saattoivat olla vartettuja.
Tarvitsisin tietoa Mikkolan alueen hautalöydöistä ja erityisesti miekan päästä. Pitäisi olla Ylöjärven historiikissa sekä kotiseutuoppikirjassa. löytyykö… 1103 30.1.2009 Ylöjärven historiakirjoissa miekasta on aika vähän tietoa. Sen sijaan meillä on kirjaston kotiseutukokoelmassa kopio Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirjassa nro 75 julkaistusta artikkelista, jonka on kirjoittanut Mirja Koskimies. Nelisivuisen artikkelin nimi on Ylöjärven Mikkolan akantuskoristeinen miekka, ja siinä on myös muutamia valokuvia ko. miekasta. Artikkelia ei lainata, mutta voit lukea (ja halutessasi kopioida) sen täällä Ylöjärven Leija-kirjastossa.
Minkälainen Keravalla Ahjossa oli muinaishauta? 1784 20.5.2008 Saimme seuraavan vastauksen Keravan museolta: "Ahjossa on kylläkin mahdollisia muinaishautoja, mutta ne eivät ole sillä alueella missa viitta kertoon niiden olevan. Nyt puheena olevat röykkiöt liittyvät ilmeisesti historiallisen ajan ihmisen toimintaan. Osa röykkiöistä tutkittiin Paula Purhosen toimesta 1970. Ajoitukseksi saatiin nykyaika."
Liittyykö suon metaanikaasu jotenkin Antrean verkon kunnossa pysymiseen? Mitkä muut kemialliset keinot siihen ovat voineet vaikuttaa? 1440 19.4.2006 Orgaaninen aines (kuten esimerkiksi puu ja luu) säilyy hyvin ja pitkään, jos se saa olla hapettomassa tilassa, esimerkiksi syvällä suossa tai merenpohjassa. Tällöin esim. lahoamista aiheuttavat sienilajit eivät pääse vaikuttamaan, koska niilla ei ole ilmaa ja koska kosteus on liian suuri. Säilyminen perustuu siis hapettomuuteen. Suoniityltä eli muinaisen meren pohjasta, turpeenalaiselta savipohjalta löydetty Antrean verkko on säilynyt hyvin juuri siksi, että se oli tehty orgaanisesta aineesta: verkon solmut pajun niinestä ja kohot männynkaarnasta. Antrean verkosta voi lukea hieman lisää esim. osoitteessa http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Opetus2/antreanverkko.htm Lähteet: Suomen esihistoria : Suomen kansallismuseon näyttelyluettelo, 2....
Mitä kemian keinoja on käytetty Antrean kalaverkon määrittämiseksi? 1078 17.5.2004 Antrean kalaverkon ikä on määritelty radiohiiliajoituksen avulla. Se on menetelmä, jota usein käytetään arkeologisen aineiston ajoittamisessa. Tarkempaa tietoa löydät esim. seuraavilta sivuilta http://www.jyu.fi/tdk/museo/alkuviljaa/radiohii.htm , http://www.csc.fi/arctinet/kivikaus/m7/7_4_2.htm , http://matta.hut.fi/matta/delta/sovell/radahaj1.html . Verkosta ja sen ajoituksesta löytyy tietoa myös seuraavasta osoitteesta http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Opetus2/antreanverkko.htm sekä mm. teoksista Huurre, Matti 9000 vuotta Suomen esihistoriaa (Otava 1990) s.18-20; Huurre, Matti Kivikauden Suomi (Otava 1998) s.176-179; Suomen esihistoria (Museovirasto 1995) s.5.
Oliko Catal Huyuk kaupungin ympärillä muuria? 1485 21.8.2003 Catal Huyuk kaupungin ympärillä ei ilmeisesti ollut muuria, vaan talot oli rakennettu niin, että ne antoivat muurivaikutelman. Lisää tietoa Catal Huyukistä löytyy m.m. näistä osoitteista (valitettavasti ainoastaan englanniksi): http://www.smm.org/catal/home.html http://www.focusmm.com/civcty/cathyk00.htm http://www.bartleby.com/65/ca/CatalHuy.html Teoksesta Kulacoglu, Belma, Gods and goddesses : Museum of Anatolian Civilizations / prepared by Belma Kulacoglu ; [translated by Jean Öztürk]. Ankara : Turkish Republic Ministry of Culture, 1992. löytyy tietoa alueelta löytyneestä arkeologisesta materiaalista.
Miksi Stonehenge rakennettiin ja mikä oli sen merkitys ihmisille? 3592 15.5.1999 Suomalaisen tietosanakirjan ja WSOY: Ison tietosanakirjan mukaan Stonehenge on rakennettu useassa vaiheessa n.2800-luvulta 1100- luvulle eKr. Rakennelma koostuu siäkkäisistä kivikehistä, niihin liittyvistä merkkikivistä ja kehiä ympäröivistä kavannasta sekä matalasta vallista. Merkkikivet muodostavat kehäkivien kanssa tärkesiin taivaansuuntiin (esim. auringon nousukohtaan kesäpäivän- seisauksen aikaan) osoittavia linjoja. Stonehenge on ilmeisesti toiminut jonkinlaisena kalenterina, jonka avulla on mm. pystytty ennustamaan auringon- ja kuunpimennysten ajankohdat. Sen on arveltu olevan myös aurinkokultin palvontapaikka. Lisää ja tarkempia tietoja löydät mm. seuraavista teoksista: -Chippindale, Christopher Stonehenge complete -ATKINSON, R. J...