| Ovatko Asperger-ihmisen aivot vähemmän kehittyneet kuin neurotyypillisten? |
217 |
|
7.8.2023 |
|
Duodecimin sivuilla on aika kattavasti selostettu autismin kirjoon kuuluvan henkilön ja neurotyypillisen henkilön aivojen eroavuuksia: https://www.duodecimlehti.fi/duo16150
Lisää tietoa aiheesta:
https://autismiliitto.fi/autismi/erilaista-autismia/asperger-osa-autism…
https://www.duodecimlehti.fi/duo94165
https://www.kaypahoito.fi/hoi50131
|
| Ovatko ihmisillä, joilla on situs inversus, paitsi sisäelimet myös aivopuoliskot sijainniltaan kuin peilikuva normaalista |
231 |
|
11.8.2022 |
|
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin tällä palstalla ansiokkaasti. Tutkijoiden mukaan ei löydy selkeää yksiselitteistä yhteyttä sisäelinten peilikuvasijainnin ja aivojen poikkeavuuksien välillä. Linkin takaa löytyy aiempi vastaus sekä linkkejä hyödyllisiin lisälähteisiin:
Onko ihmisillä, joilla on situs inversus (sisäelinten peilikuvasijainti) vastaavasti aivopuoliskot eri päin kuin yleensä? Entä ovatko useimmat vasenkätisiä? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi) |
| Onko ihmisillä, joilla on situs inversus (sisäelinten peilikuvasijainti) vastaavasti aivopuoliskot eri päin kuin yleensä? Entä ovatko useimmat vasenkätisiä? |
338 |
|
5.1.2022 |
|
Symmetry -lehdessä 2021 julkaistussa artikkelissa Atypical Brain Asymmetry in Human Situs Inversus: Gut Feeling or Real Evidence? on käyty läpi tutkimuksia, joita on tähän mennessä tehty situs inversuksen vaikutuksesta aivoihin. Laajemmin tai kokonaisuudessaan katsottuna aineistosta ei kirjoittajien mukaan löydy ainakaan selkeää yksiselitteistä yhteyttä sisäelinten peilikuvasijainnin ja aivojen poikkeavuuksien välillä, toisin kuin joillakin muilla lajeilla on tähän mennessä todettu. Tästä huolimatta monesta tutkimuksesta on ainakin löytynyt joitakin viitteitä siitä, että situs inversuksen omaavilla ihmisillä vasen aivopuolisko on yleisesti hiukan edempänä suhteessa oikeaan, kun tavallisesti on päinvastoin (ns. Yakovlevian torque).... |
| Millä eläimellä on pienimmät aivot? |
617 |
|
8.7.2021 |
|
Pienimmät löydetyt aivojen kriteerit täyttävät aivot kuuluvat merissä elävälle kastemadon sukuiselle Platynereis dumeriliille. Eläimen kokoon suhteutettuna pienimmät aivot löytyvät kalojen maailmasta, lajilta, jonka tieteellinen nimi on Acanthonus armatus.
World's smallest animal with a brain has been revealed | Daily Mail OnlineAcanthonus armatus, a deep-sea teleost fish with a minute brain and large ears | Proceedings of the Royal Society of London. Series B. Biological Sciences (royalsocietypublishing.org) |
| Sanotaan että ihminen käyttää 10% aivokapasiteetista...ja kysymys kuuluu että: pystyykö tiede määrittelemään millainen ihminen olisi jos aivojen käyttö aste… |
1719 |
|
16.6.2021 |
|
Kymmenen prosentin myytin alkuperästä ei ole tietoa, mutta siihen viitattiin jo vuoden 1929 itsensäkehittämiskurssin mainoksessa.Väitettä teki vuonna 1936 tunnetuksi toimittaja Lowell Thomas, joka kirjoitti myytistä Dale Carnegien myyntimenestykseksi nousseen elämäntaito-oppaan Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa esipuheessa. Thomas oli viitannut siinä virheellisesti William Jamesiin. James oli merkittävä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun psykologi, joka kirjoitti paljon siitä, miten ihmiset yleensä saavuttivat vain osan potentiaalistaan. James ei kuitenkaan puhunut tarkoista prosenteista eikä aivojen käytöstä.
Kymmenen prosentin myytti on liitetty myös Albert Einsteiniin, jonka on väitetty viitanneen nerokkuutensa johtuvan... |
| Onko ihmisellä magneettimuisti?Niinkuin tietokoneella on. |
163 |
|
14.3.2021 |
|
Tavallaa, muttei niin yksinkertaisesti kuin tietokoneella.
"Muisti on myös erittäin monimutkainen asia. Se on sähköä, kemiaa ja biologiaa." toteaa professori Laura Hokkanen Helsingin yliopiston ylioppilaslehdessä 6.3.2020.
https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/miten-muisti-pelaa-elaman-eri-vaiheissa
Samassa artikkelissa solubiologi, dosentti Pirta Hotulainen Helsingin yliopistosta kuvailee aivotapahtumia näin:
"Ihmisen aivoissa on sata miljardia hermosolua, joista jokaisella on tuhansia yhteyksiä. Hermosolut eri puolilla aivoja muodostavat keskenään verkostoja, joiden välisessä vuorovaikutuksessa syntyy kaikki älyllinen toiminta, muun muassa muistaminen.
Hermosolujen välillä on kanavia, joita avataan tai suljetaan. Kanavien... |
| Löytyykö tiede artikkelia/tutkimusta (abstract) kokemuksien, lähinnä luonnossa, merkityksestä aivotoiminnoille/ kehitykselle? |
135 |
|
16.4.2020 |
|
Tässä muutamia löytämiäni abstrakteja ja kokotekstejä aiheesta:
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/wcs.1387
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3722610/
https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/00461520.2019.1633924
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0169204615000286
https://www.pnas.org/content/112/28/8567.abstract
|
| Mistä voin ostaa Musta kuula -nimisen pelin? Onko olemassa omalla tietokoneella pelattavia pelejä, jotka on kehitetty erityisesti aivojen virkistämiseen ja… |
1123 |
|
19.9.2017 |
|
Musta kuula -nimistä muistipeliä on valmistanut Salossa sijaitseva Tmi Memox, mutta kyseinen yritys on todennäköisesti lopettanut toimintansa. Yrityksen verkkosivut eivät ainakaan ole enää toiminnassa. En onnistunut löytämään Musta kuula -peliä myöskään yhdenkään suomalaisen pelikaupan listoilta. On tietysti mahdollista, että peliä löytyy vielä jonkun yksittäisen jälleenmyyjän varastosta. Peli löytyy myös joidenkin kirjastojen kokoelmista. Esimerkiksi Vaski-kirjastoissa on siitä useampi eri versio: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22musta+kuula%22&type=Al…
Aivojen virkistämiseen ja muistin kehittämiseen on olemassa jonkin verran tietokonepelejä. Esimerkiksi Vanhustyön keskusliitto on koonnut aineistopankkiinsa kattavasti... |
| Luin eräästä kirjasta lauseen: "muistitoimintojen toiminnanohjauksellisia vaikeuksia", enkä vain ymmärrä mitä se tarkoittaa. |
406 |
|
4.9.2017 |
|
Toiminnanohjaus on neuropsykologian termi. Se tarkoittaa niitä taitoja ja kykyjä, joita ihminen tarvitsee tavoitteelliseen toimintaan. Kyseessä on laaja käsite, jonka ajatellaan koostuvan useista eri toiminnoista, kuten aloitekyvystä, toiminnan suunnittelusta, joustavasta toiminnan muuttamisesta tilanteen mukaan, virheiden havaitsemisesta ja niiden korjaamisesta, työmuistista sekä myös tunnereaktioiden säätelystä ja käyttäytymisen kontrollista.
Tehokas toiminnanohjaus edellyttää monien eri aivoalueiden yhteistoimintaa, ja siksi se on myös altis häiriöille. Niitä voivat aiheuttaa erilaiset neurologiset tai psykiatriset sairaudet sekä kehityshäiriöt.
Toiminnanohjauksen häiriöt voivat vaikuttaa moniin kognitiivisiin toimintoihin, kuten... |
| Löytyykö jotakin sellaista aivoja käsittelevää kirjaa, jossa erityisesti ohimolohkosta ja sen verenkierrosta sekä sananmuodostuksesta? |
360 |
|
12.11.2015 |
|
Haimme teoksia pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta sekä yliopistojen yhteisestä Melinda-tietokannasta.
Teoksia, joissa olisivat yhdistyneet kaikki annetut sisällönkuvailutermit, ei löytynyt.
Hakusanalla aivolohko löytyi Helsingin yliopiston aineistotietokannasta kaksi suomenkielestä tutkimusta:
-Hokkanen, Laura: Rajattu, omaelämäkerrallista tietoa koskeva retrogradinen amnesia vasemman ohimolohkon toimintaa vaurioittaneen enkefaliitin yhteydessä. Helsingin yliopisto, 1995.
-Jokinen, Hanna: Ohimolohkojen mediaalialueiden atrofiaan liittyvä muistin heikkeneminen iäkkäillä aivoinfarktipotilailla, Pro-gradu –työ, Helsingin yliopisto, psykologian laitos, 1998
Yleisten kirjastojen puolelta on laajasti saatavissa alla mainitut teokset.... |
| Mitä vaikutuksia stressillä on terveyteen? |
1094 |
|
14.4.2014 |
|
Pieni määrä stressiä voi parantaa sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia ja estää esimerkiksi ikävystymistä. Voimakas ja pitkään jatkunut stressi johtaa kuitenkin monenlaisiin haitallisiin oireisiin, muutoksiin terveydessä ja jopa sairauksien puhkeamiseen. Ihmiset reagoivat kuitenkin hyvin yksilöllisesti samankin kaltaiseen tilanteeseen: oireet voivat olla psyykkisiä, fyysisiä tai niitä ei juurikaan ole. Aihetta on tutkittu ja siitä on kirjoitettu hyvin paljon. Yllä olevat tiedot ja tietoa vaikutuksista tarkemmin löytyvät Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n sivuilta:
http://www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/terveystietopankki/112/stre…
Työterveyslaitoksen Työ Terveys Turvallisuus –lehti (2011/8) listaa stressin vaikutuksia... |
| Tarvitsen tietoa lapsen 3-vuotiaasta ylöspäin psykologisesta kehityksestä, mukaanlukien aivojen kehitys ja sosiaalisten taitojen kehitys. Mistä kirjoista… |
1243 |
|
27.12.2012 |
|
Ohessa joitakin ehdotuksia suomeksi ja englanniksi:
Keltikangas-Järvinen, Liisa: Pienen lapsen sosiaalisuus
Keltikangas-Järvinen, Liisa: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot
Pulkkinen, Lea: Mukavaa yhdessä: sosiaalinen alkupääoma ja lapsen sosiaalinen kehitys
Koskiniemi, Marjaleena: Lapsen neurologinen kehitys ja tutkiminen
Laurinsalo, Veli: Lapsen sensomotorinen kehitys ja oppimisvalmiudet
Brazelton, T. Berry: Käännekohtia: lapsen kehitys vauvasta kouluikään
Alfven - Hofsten: Uhmakirja
Keenan, Thomas: An introduction to child development
Aamodt, Sandra: Welcome to your child's brain
Goswami, Usha: Cognitive development : the learning brain
Jari Sinkkosen kirjat
Lisää kirjoja voi etsiä helmet-verkkokirjastosta www.helmet.fi, kun laittaa... |
| Aivosoluja tuhoutuu kokoajan. Vaikuttaako pään kääntely niiden tuhoutumiseen? Entä, tuhoutuuko niitä, jos pyörittelen päätäni oikein rajusti, tai jos menen… |
3829 |
|
10.8.2012 |
|
Saimme vastauksen neuropsykologian professori emeritus Veijo Virsulta.
Aikuisen ihmisen aivot ovat hyvin suojatut normaalia liikkumista ja jopa kilpavoimistelua koskien. Aivojen hermosoluja ja niiden yhteyksiä toisiin aivosoluihin tuhoutuu kuitenkin jo suhteellisen pienten iskujen vuoksi haitallisesti. Siten esim. nyrkkeily, tappelu (etenkin pään potkiminen ja kaatuminen), kolarit ja putoamiset voivat johtaa pään iskujen määrästä ja voimakkuudesta riippuen suurempiin tai pienempiin aivovaurioihin.
Iskujen lisäksi ikääntyminen, sairaudet, hapenpuute ja myrkyt (mm. alkoholi) saavat aikaan vahingollista solutuhoa.
Sen sijaan en uskoisi, että normaali pään omaehtoinen kääntely taikka mikään satunnaisesti käytetty Linnanmäen laite voisi... |
| Olen ihminen jolle visuaalinen ajattelu on täysin vieras käsite ja asioiden, jopa oman äidin, 'näkeminen' silmät kiinni tuntuu mahdottomalta tehtävältä. Kyse… |
3177 |
|
25.2.2011 |
|
Kun ihminen oppii uusia asioita tai viestii muiden kanssa hän usein hyödyntää sitä, että jokin aisteista on vahvempi kuin muut. Puhutaan visuaalisista, auditiivisista ja kinesteettisesti oppivista ihmisistä. Eri lähteiden mukaan näköaistin kautta oppiminen lienee yleisintä, auditiivinen ja kinesteettinen oppijatyyppi ovat hiukan harvinaisempia.
Ei löytynyt tietoa niiden ihmisten määrästä, joilta jonkin aistikanavan käyttö puuttuisi kokonaan.
Eri aistien kautta oppimisen tavoista löytyy tietoa ja mahdollisuuksia testata aistimistapojaan mm. näiden linkkien kautta:
http://kielikompassi.jyu.fi/opioppimaan/oppimistyylit.htm
http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi/oppi/Members/lrl/TIES461/Oppiminen/
http://www.arfcon.fi/aiku/index.php?option=... |
| Onko kukaan suomalainen tutkinut lukemisen ja tiedonhankinnan vaikutuksia aivojen toimintaan? Jos on, kuka? Olen lukenut Nicholas Carrin mietteitä internetin… |
1335 |
|
19.1.2011 |
|
Tämän vuoden Psykologia-lehden artikkelissa sanotaan mm. näin: ”harjoitus muokkaa aivojen rakenteita, toimintaa ja välittäjäainetoimintoja (nro 2, s. 188), eli varmasti tapa lukea ja hankkia tietoa vaikuttaa aivoihimme. Varsinaista tutkimusta aiheesta ei kuitenkaan löytynyt. Alla olevista artikkeleista voisit saada joitakin tiedonjyviä:
Se ei ole samaa lukemista / Ville Rauvola (Parnasso, 2010, nro 6, s. 60-61)
Oppivat aivot / Sirpa Vahtera (Psykologia, 2010, nro 2, s. 187-188)
Joko sinulla on teknoaivot : arjen tietotekniikka muuttaa aivojesi rakennetta / Gary Small, Gigi Vorgan (Tiede, 2009, nro 3, s. 18-23)
Aivan uuden tutkimuksen mukaan aivot laiskistuvat, jos teksti on liian helposti luettavaa. Tästä, ehkä yllättävästäkin... |
| Kuinka monta gigatavua informaatiota ihmisen aivojen muisti pystyy säilyttämään? |
1941 |
|
17.5.2010 |
|
Ihmisen ja tietokoneen muisti eroavat toisistaan niin paljon, ettei tietotekniikan mittayksiköllä oikein voi ihmisen muistia mitata. Ihmisen muistista puhuttaessa puhutaan usein säilö- eli pitkäkestoisesta muistista. Se on tietovaranto, jossa ovat opitut asiat ja taidot, tapahtumat ja kokemukset. Ihmisellä on myös työ- eli lyhytkestoinen muisti, jossa tieto pysyy noin 10-15 sekuntia. Sinne saapuu aistien kautta tietoa, josta osa siirtyy pitkäkestoiseen muistiin.
Kiti Müllerin kirjassa Aivokutinaa (Työterveyslaitos, 2003) kerrotaan, että kahta samanlaista säilömuistia ei ole, ja että tallentaminen jatkuu koko elämän. Säilömuistin kapasiteetin rajoja ei tunneta (s. 35). Eli ihmisen muistiin mahtuvan informaation määrää ei tiedetä.
Hyvä... |
| Tahtoisin saada tietoa alkoholin kemiallisista vaikutuksista aivoihin. Mitä kirjallisuutta aiheesta löytyy? Olisin lähinnä kiinnostunut aineistosta, josta… |
1350 |
|
30.4.2003 |
|
Alkoholin vaikutuksista ihmisen elimistöön löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista: Päihdelääketiede (1998), Alkoholi: biolääketieteellinen käsikirja (1993) ja Alkoholi: vaikutukset elimistöön ja terveyteen (1987), joissa kaikissa on ollut yhtenä toimittajana Kalervo Kiianmaa. Kysyttäessä alkoholin vaikutuksista nimenomaan aivoihin näistä teoksista löytyy tietoa varsinkin aivovaurioista, joita alkoholi aiheuttaa.
Päihdelinkin julkaisema Päihteet ja aivot -multimedia on kansantajuinen esitys aiheesta, http://www.paihdelinkki.fi/paihteet-ja-aivot .
|
| Mitkä ovat 10 tavallisinta aivosairautta ja onko kotisivuja tai kirjoja, joista löytää tietoa niiden hoidoista? |
1739 |
|
30.5.2002 |
|
Aivot ovat osa hermostoa. Selkäytimen kanssa aivot muodostavat keskushermoston. Aivosairaudet kuuluvat siis hermoston sairauksien piiriin. Lisää aiheesta esimerkiksi Heikki Takalan ja Jyrki Joensuun kirjassa Joka kodin suuri lääkärikirja (Otava, 2000) tai tarkemmin teoksessa Neurologia (Jorma Palo & al).
Top ten - listaa ei aiheesta löydy, enkä sellaista lähtisi alaa tuntematta tekemään. Yleisimmistä hermoston sairauksista kerrotaan lääketieteen yleisteoksissa, kuten mainitsemassani Takalan ja Joensuun kirjasssa.
Osoitteessa http://www.neurocity.fi/ linkit - otsikon alla on kattava lista erilaisia linkkejä liittyen neurologisiin sairauksiin. Voit vielä tiedustella asiaa alan asiantuntijalta. Osoitteessa http://www.tohtori.fi/kysy/ on... |
| Keskittymiskykyä lisäävänä ja levottomia lapsiakin rauhoittavana mainostetusta nk. aivojumpasta löytyy kyllä lehtijuttuja etc., mutta niissä mainitaan aina … |
1707 |
|
2.8.2000 |
|
Joensuun kaupunginkirjastossa on kirja Birgitta Birath: Aivojumppa: oppimista parantavia liikeharjoituksia, Basam Books, 1999. Siinä esitellään lukuisia harjoituksia kuvin ja tekstein.
Kansallisbibliografiatietokannasta löytyi ennakkotieto Paul Dennisonin kirjasta Aivojumppa: opettajan opas. Kustantaja on Suomen kinesiologayhdistys, mutta kirja ei ole vielä ilmestynyt. Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta selviää, että Paul E. Dennisonin kirjaa Edu-K for kids: the basic manual on educational kinesiology for parents & teachers of kids on ainakin Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Carla Hannafordin kirjat The dominance factor, 1997 ja Smart moves, 1995 käsittelevät myös asiaa. Edellinen on ainakin Helsingin yliopiston kirjastossa ja... |
| Haluaisin tietoa ihmisen aivoja käsisittelevistä teoksista (lähinnä tasapainoon liittyvistä asioista)? |
1158 |
|
29.3.1999 |
|
Perustietoa aivoista ja tasapainosta löytyy
mm. seuraavista teoksista:
- Anatomian atlas, 1995
- Haug, Egil: Ihmisen fysiologia, 1995
- Suomalainen lääkärikeskus, osa 3, 1996
- Terveysfacta, osa 1, 1996 ja osa 5, 1998
- Hyvärinen, Juhani: Neurobiologia, 1977
- Neurologia, 1996
Asiasanalla aivot löytyy lisäksi useita viitteitä
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
(www.ouka.fi/kirjasto/intro).
|
Kysy kirjastonhoitajalta
