| Voiko afasiaan kuolla? |
202 |
|
1.4.2022 |
|
Afasia merkitsee vaikeutta ymmärtää tai tuottaa puhuttua tai kirjoitettua kieltä. Useimmiten sen syynä on aivohalvaus (aivoinfarkti tai aivoverenvuoto), joskus myös aivokasvain. Vaikka afasian aiheuttanut syy saataisiin poistetuksi, afasia voi jäädä pitkäaikaiseksi, jopa pysyväksi vaivaksi. Hoitomuotona on puheterapeuttinen kuntoutus. Afasiaan ei voi kuolla, mutta aivohalvaus ja yleensä myös aivokasvain ovat hengenvaarallisia.
Seuraavassa linkit, joihin vastaukseni perustui.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00557/afasia-aivoperainen-puhehairio?q=afasia
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00001/aivohalvaus-aivoinfarkti-ja-aivoverenvuoto
https://www.thebraintumourcharity.org/living-with-a-brain-tumour/side-effects/communication-... |
| Voiko kuuro, viittomakielellä kommunikoiva sairastua afasiaan? Miten se ilmenee? Mitä apuja ja tietoa tähän saatavilla? Jos ei voi sairastua, miksi? |
168 |
|
21.3.2022 |
|
Vastauksen tiedot saatu tutkija dosentti Päivi Rainólta.
Kyllä – kuka tahansa voi sairastua afasiaan, aivoperäiseen kielihäiriöön, esim. aivoverenkiertohäiriön, aivoinfarktin tai muun aivovamman seurauksena. Kuurolla viittomakielisellä henkilöllä afasia ilmenee samalla tavoin kuin puhuttua kieltä käyttävillä – riippuen siitä, missä aivojen kohdassa vamma sijaitsee. Aivovamman sijainnin perusteella erityyppiset afasiat on myös nimetty. Lisää tietoja saa esim. Aivoliiton sivuilta https://www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio/sairastumisen-jalkeen/muutokset/kieli-puhehairiot/afasia/#ecd64f94 ).
Se voi ilmetä sanojen (viittomien) löytämisen vaikeutena, epäröintinä, taukoina; normaalia lyhyempinä lauseina. Afasiaoireita ovat myös... |
| Miksi kutsutaan ominaisuutta, jos tahtomattaan sanoo vääriä sanoja? Jos piti sanoa "parvekkeen ovi" ja sanoo "patterin ovi" tai jos piti sanoa "luostari"… |
4101 |
|
12.4.2019 |
|
Tahatonta väärien sanojen sanomista nimitetään parafasiaksi. Jos sana alkaa oikealla kirjaimella tai tavulla, kyseessä on formaalinen parafasia. Siinä väärä sana liittyy kohdesanaan fonologisesti (kynä > kylä). Verbaalisessa parafasiassa sana korvautuu ymmärrettävällä sanalla, jonka merkitys ei sovi tilanteeseen (kynä > tuoli). Semanttisessa parafasiassa sana liittyy merkitykseltään kohdesanaan (kynä > vihko). Fonologisessa parafasiassa sana kattaa yli puolet kohdesanasta, mutta ei muodosta suomenkielistä sanaa (kynä > kymy). Foneemisessa parafasiassa sanan äännerakenne muuttuu artikuloinnin vaikeuden vuoksi (kynä > kyä). Ilmiön taustalla on tavallisesti aivovamma tai aivoverenkiertohäiriö.
Lähde:Katja Tanninen, Sujuvan... |
| Onko kaunokirjallisuutta tai muistelmia afasian aikuisena kokeneista, potilaan tai omaisten näkökulmasta? Kirjat voisivat olla rohkaisevia. |
2581 |
|
9.4.2002 |
|
Plussan teille jo antama Martti Kainulaisen ”Kaijan kirja - kertomus afasiasta” (Kirjayhtymä, 1992) vaikuttaa ihan hyvältä löydöltä. Muistelmat on kirjoitettu afasiapotilaan omaisen (aviomiehen) näkökulmasta. Saatteessa hän kirjoittaa, että omaisia tarvitaan usein pitämään afasiapotilaiden puolia. Rohkaisevasta näkökulmasta kertoo takakansiteksti: ”Kaijan kirja kuvaa sisukasta naista, perusäitiä, joka ei suostu sopeutumaan sairaaksi. Hän ei ole tapaus vaan ihminen joka haluaa itselleen kielen ja kontaktit”.
Muita afasia-aiheisia muistelmia ja romaaneja:
1) J. Bernlef: Förmörkelse (Norstedt, 1996). Romaani afasiasta.
2) Ingrid TROPP ERBLAD: Katt börjar på S - en berättelse om orden och hur det känns att förlora dem (LT, 1982).... |
Kysy kirjastonhoitajalta
