Hei!Kiitos kysymyksestä. Valitettavasti näistä teoksista ei tänään, 9.5.25, vielä ole ilmestymistietoja. Ian Rankinin kirjoja julkaisee WSOY:n alainen Docendo, ja vielä heidän kustannussuunnitelmassaan ei näy Rankinin uusimpia teoksia.
Lähimpänä tätä hetkeä Helmenkalastajat esitetään Milanossa Italiassa 16.5.2025. Siitä seuraavat esitykset ovat Saksan Hofissa 21.6.-16.7.2025.Netistä löytyvä Operabase kerää maailman oopperatalojen produktiot ja sieltä niitä voi hakea esimerkiksi oopperan nimellä.
Kontulan kirjasto avasi ovensa keskiviikkona 17.9.1975 klo 9.30. Kirjasto perustettiin silloin, kirjasto ei ole toiminut muissa tiloissa. Tämä tieto on varmistettu Kontulan kirjastosta. Halutessasi voit kysyä sieltä lisää. Kontulan kirjasto
Engholmin piirtämä ja Hastin kertoma Mies ja minä vuodelta 1948 on Pasilan kirjavarastossa, mutta vain lukusalikäytössä. Mikäli haluat kirjan kotilainaan, se löytyy valtakunnallisesta varastokirjastosta Kuopiosta, ja sitä voi lainata kaukolainana.Lähteet:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1233528?sid=5017140383https://www.finna.fi/Record/vaari.580845?sid=5017142897https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-kuvitettua-lastenkirjaa-jota-luin?language_content_entity=fihttps://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu
Valitettavasti näillä tiedoilla ei löytynyt tästä henkilöstä lisää tietoa. Sellaisen tiedon löysin, että Valion paimenpoikalogo otettiin myös käyttöön vuonna 1955. Logon mallina toimi taiteilija Harri Takalan Paimenpoika-patsas ja se toimi Valion tuotemerkkinä 1960-luvulle saakka. Paimenpoika jäi elämään Valion meijereiden jakamiin palkintolusikoihin sekä kunniakirjoihin. Tämä tieto on peräisin Suomen maatalousmuseo DigiSarkan verkkosivuilta.
Teoksessa Opintiellä ([toimittajat: Hanna Holma-Kokkonen... et al.]) on kansialanimekkeenä: "Tapiolan yhteiskoulu, koulu ja lukio 1958-1998", teoksen ISBN on 9529100590Luettelointitietojen mukaan mukana on myös matrikkeli s. 159-250Varauksen voit tehdä joko itse osoitteessa helmet.finna.fi tai käymällä jossakin HelMet alueen kirjastossa.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1785345?sid=5016979697
Lähetin kysymyksesi Hotelli- ja ravintolamuseon tietopalveluun, josta amanuenssi ystävällisesti vastasi näin: "Rosetit tunnetaan ruotsiksi nimellä struvor, joka Suomessa tarkoittaa myös tippaleipää (tippaleipä puolestaan on finska struvor). Varsinkin rosettien vanhemman historian tutkiminen on siis hankalaa, koska struvor voi tarkoittaa kumpaa tahansa, tippaleipää tai rosettia. Tippaleipä on tunnettu pohjoismaisena herkkuna jo keskiajalta saakka ja erilaisiin muotteihin ja rautoihin on leivottu 1600-1700-luvulta saakka, joten oletan, että myös rosetinkaltaisia leivonnaisia on tarjoiltu jo vuosisatoja. En kuitenkaan kyennyt löytämään varmennettavissa olevaa tietoa, koska rosetit on "keksitty". Uppopaistaminen on vaatinut kalliita raaka...
Tein hakuja Helmet.fi-verkkokirjastossa ja Kirjasammossa sekä kysyin kollegoilta, mutta valitettavasti en onnistunut löytämään kuvailemaasi teosta, sillä lapsille ja nuorille suunnattuja hevoskirjoja on melko runsaasti. Kysymyksessä olisi hyvä kertoa muun muassa onko kirja suomalaisen tekijän vai käännöskirja sekä arvioida kuinka vanhasta teoksesta on kyse, silloin kirjaa voisi olla helpompi etsiä. Voitte kokeilla hakea kirjaa itsekin Kirjasampo.fi-palvelusta hakusanalla hevoskirjat.Kenties joku tämän palstan lukijoista tunnistaa kyseisen kirjan.
"Murheesta nousee Elektra" on Eugene O’Neillin vuonna 1931 ilmestyneen Mourning Becomes Electra -näytelmätrilogian suomennos. Trilogia on mukaelma kreikkalaisen Aiskhyloksen Oresteiasta. Se yhdistää antiikin tragedian teemoihin 1930-luvun muodikkaita psykologisia teorioita.Aiskhyloksen Oresteia kertoo Atreidien myyttisen kuningassuvun murheellisesta historiasta, johon kietoutuvat kosto, jumalten kiroukset, väkivalta, kannibalismi ja insesti. Aiskhyloksen näytelmän keskeisiä hahmoja ovat Agamemnon ja hänen perheensä. Agamemnon oli kreikkalaisten ylipäällikkö Troijan sodassa. Hän oli naimisissa Klytaimestran kanssa. Heidän lapsiaan olivat muun muassa Elektra ja Orestes. Sodan aikana Klytaimestra aloitti suhteen Aigisthoksen kanssa, ja...
Jännityskirjailija Christopher Fowler muistelee Clive-strippiä yhdessä blogikirjoituksistaan, ja sen perusteella Cliven – ja myöhemmin uudelleen Cliven pikkusiskon Gussien mukaan Augustaksi nimetyn sarjakuvan – kissan ja koiran nimet ovat Crippen ja Solomon. Fowlerin Bryant & May -jännäreissä on Crippen-niminen kissa, joka on saanut nimensä kuuluisalta murhamieheltä, mutta hän kirjoittaa, ettei se ollut ensimmäinen tämän niminen kissa: "He and Solomon the dog appeared in Dominic Poelsma & Angus McGill's cartoon strip in the Evening Standard called first 'Clive', then 'Augusta'."Amazon UK -sivustolta löytyvän lukijan Clive in love -kirja-arvostelu mainitsee, että Cliven perheen sukunimi on Bravo ja hänen tyttöystävänsä...
Tässä palvelussa on aikoinaan vastattukin samanlaiseen kysymykseen, tässä linkki vastaukseen. Kielitoimiston ohjekirjan mukaan sanaa muutama (tai muutamia) käytetään ilmaisemaan "vähäistä määrää; yleensä tarkoitetaan useampaa kuin kahta". Tämän tarkempaa virallista määritelmää tuskin on, ja kannattanee kiinnittää huomiota ilmaisuun "vähäinen määrä".Mitä tulee kysymykseen oikeuden määrittelystä, niin en ainakaan onnistunut löytämään mitään oikeuden päätöstä asiasta. Useissa eri nettikeskusteluissa pyörii kyllä tarina hyväuskoisesta metsänomistajasta, "muutamasta" kaadetusta puusta ja oikeuden päätöksestä, jonka mukaan muutama tarkoittaisi (tarinan kertojasta riippuen) maksimissaan 99:ää. Tarina lienee urbaanilegenda, koska kukaan ei...
Sokerihappo kuuluu karboksyylihappoihin. Karboksyylihappoja löytyy luonnosta monista hedelmistä ja marjoista, mm. puolukasta, sitruunasta tai viinimarjoista.Lähteet:https://www.synonyymit.fi/sokerihappohttps://www.synonyymit.fi/karboksyylihappohttps://peda.net/kotka/perusopetus/kotkansaaren-koulu/kt/oppiaineet/kemia/jannen-ryhmat/3ok/fr/karboksyylihapot2https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/k9lu/saojm/6-hiiliyhdisteet/karboksyylihapot2Mälkönen, Pentti: Orgaaninen kemia. Helsinki: Otava, 1979
Suosittelen Helsingin kaupunginarkistoa. Tällä hetkellä arkisto on valitettavasti remontin vuoksi suljettuna. Alustavasti on ilmoitettu, että arkisto aukeaa 17.5.205 2025. Tarkka avautumispäivämäärä vahvistetaan kaupunginarkiston verkkosivuilla, kun se on tiedossa.Helsingin kaupunginarkiston osoite on Eläintarhantie 3 F. Tiedot arkistosta, linkin dokumenttien hakujärjestelmään yms. löydät arkiston kotisivulta. Helsingin kaupunginarkisto - Helsingin kaupunginarkisto - Helsingin kaupunki - Voit myös soittaa kotisivulla olevaan numeroon ja pyytää lisätietoja. Kaupunginarkistosta löydät esimerkiksi helsinkiläisten koulujen oppilasmatrikkelit vuoteen 1995 asti. Listat oppilasmatrikkeleista. Niillä pääset varmaankin alkuun...
The Earth, Spring’s Daughter -laulusarjan tekstin on Tarkiainen itse koostanut saamelaisten runoilijoiden ja parin muun tekijän runoista. Teoksessa on käytetty Rose-Marie Huuvan, Rauni Magga Lukkarin, Timo Malmin, Aila Meriluodon, Leena Morottajan ja Nils-Aslak Valkeapään runoja. Teoksen 1. laulu prologin jälkeen, joka alkaa “Eanan, giđa nieida”, näyttäisi olevan kollaasi Nils-Aslak Valkeapään tekstiä kokoelmasta Aurinko, isäni (Beaivi, áhčážan, 1988) ja Aila Meriluodon tekstiä kokoelmasta Asumattomiin, 1963. Meriluodon lainaukset on kääntänyt pohjoissaameksi Veikko Holmberg. Lähteet Outi Tarkiaisen verkkosivut Wise Music Classical
Vanhin löytämäni nuotti lauluun on Olga Lönnbohmin teoksessa Laululeikkejä. 1. Vihko (1903).Vanhin maininta laulusta (ja siihen liittyvästä leikistä) löytyy sanomalehdistä 1923: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22prinsessa%20ruusu%20linnassa%22&orderBy=RELEVANCETeoksessa Eläkön leikki - leikkikenttien vanhoja laululeikkejä (2015) kerrotaan leikkimisohjeet ja mainitaan, että sävelmä on saksalainen kansanlaulu.Leikki ja laulu on siis tunnettu ainakin 1900-luvun alusta, erittäin todennäköisesti jo aikaisemminkin.
Hillo pursotetaan munkin sisään ohuella tyllalla paiston jälkeen. Jos hillon laittaa ennen paistamista, se alkaa kiehua ja pursuu reiästä ulos, jolloin munkin ulkonäkö kärsii. Teollisissa leipomoissakin hillo pursotetaan paiston jälkeen joko käsin tai koneellisesti. Koneellisessa tavassa munkit kulkevat hihnalla ja pursotin pistää hillon niihin. Ohje hillomunkkien valmistukseen kotona ja kuva hillotyllasta löytyy esimerkiksi Hellapoliisin sivuilta: https://www.hellapoliisi.fi/reseptit/makeat-leivonnaiset/hillomunkit/
Rukous löytyy suomennettuna teoksesta Polku jota kuljen (2009, toim. Katja Ritari, s. 62) nimellä Pyhän Patrickin rintahaarniska. Sama teksti näyttäisi löytyvän myös verkosta Katja Ritarin blogista: https://pyhiinvaelluksia.wordpress.com/2017/01/11/pyhan-patrickin-rintahaarniska/ Katja Ritari lienee aiheen keskeinen asiantuntija, joten hänen esittämäänsä käännöstä voinee pitää yleisesti hyväksyttävänä.
Kivenpyörittäjän kylä -elokuvaa DVD:nä on saatavilla Keski-kirjastoista yhteensä 16 kpl. Voit varata sen verkkokirjastossa (keski.finna.fi) tai ottamalla yhteyttä kirjastoon. Jos elokuvaa ei ole juuri sen kirjaston kokoelmassa, jossa yleensä asioit, valitse varauksen tyypiksi seutuvaraus. Varauksen teko on maksutonta.
