Ensimmäisenä tulee mieleen ranskalainen Jean-Antoine Watteau (1684–1721). Muita mahdollisia on esimerkiksi "Englannin Michelangeloksi" kutsuttu George Frederic Watts (1817–1904).Jean-Antoine Watteau — Google Arts & Culture Watts, George Frederic, 1817–1904 | Art UK
Valitettavasti en osaa sanoa, kenen kirjoittamia kysymyksen säkeet ovat. Eeva-Liisa Manneriin niitä en onnistunut yhdistämään. Kyseessä voi olla käännöskin, ehkä englannin kielestä – ilmaukset ovat hieman sen suuntaisia.
"Markkina" yksikössä tarkoittaa markkina-aluetta, "markkinat" taas kysyntää ja tarjontaa sekä niihin liittyvää hinnanmuodostusta, kaupallisia suhdanteita, jonkin hyödykkeen kauppaa kokonaisuutena jne.markkina - Kielitoimiston sanakirja markkinat - Kielitoimiston sanakirja
Ehkäpä jokin seuraavista voisi tulla kyseeseen:Kati Jaakonen, Opiskelijan keittokirja : simppelit ainekset ja herkulliset lopputulokset"Hellapoliisin Opiskelijan keittokirja on supersuositun Pikkukokin isosisko ja tarjoaa ideoita juuri omaan kotiin muuttaneille."Hanna Himanka, Kokin kotiruokaa"Helpompaa, maukkaampaa ja ravitsevampaa arkiruokaa."Sanna Mansikkamäki, Kiitos! : helppoja arkiruokia"Hyvää ja monipuolista kotiruokaa ilmastoystävällisemmin."
Purjehduksen puolesta vetoa lyöneiden voinee katsoa olleen oikeassa, mitä "refanutointiin" tulee. Sana epäilemättä viittaa Topeliuksen satuun rikkaan torniolaisen kauppiaan herra Petterin omistamasta Refanut-nimisestä fantasialaivasta. "'Refanut on velholaiva, jonka vertaista ei ole koko maailmassa. Siihen mahtuu tavaraa enemmän kuin sataan muuhun laivaan, ja vaille kolmessa vuodessa se kokoaa enemmän kultaa kuin Lapissa on kiviä.' – – Monta, monta vuotta on siitä kulunut, mutta ei nytkään vielä kukaan vanha merimies purjehdi Tornion ja Juutinrauman väliä, kertomatta kokkipojille Refanutista. Vielä nytkin sattuu välistä Merenkurkussa ja Itämerellä nousemaan sumua ja utua, ja se muodostuu hyvin kummallisiksi hahmoiksi aamuhämärässä. Silloin...
Oletan, että tarkoitat Alfred Hitchcockin elokuvaa Noiduttu. Elokuva on valmistunut vuonna 1945. Elonet-tietokannan se on nähty Suomen televissiossa ensimmäisen kerran vuonna 1968. TV 1 esitti sen 4.1.1968.Lähde: Elonet : Spellbound
"Jokaisenoikeudella saa telttailla siellä, missä liikkuminenkin on sallittua. Taajamissa maankäyttö rajoittaa huomattavasti tätä oikeutta, koska telttailusta ei saa aiheutua ”vähäistä suurempaa haittaa”. Tämä tieto sekä lisää tietoa telttailusta ja jokaisenoikeuksista löytyi osoitteesta: https://useinkysyttya.ymparisto.fi/Tietoa aiheesta löytyy myös Ympäristöministeriön sivulta https://ym.fi/jokaisenoikeudet.
Vadania-nimeä ei löydy suomalaisista etunimikirjoista eikä Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelusta eli nimeä ei ole Suomessa annettu vielä kenellekään. Googlen hakutulokset antavat erilaisia nimen merkityksiä kun hakee englanniksi sanoilla Vadania, name ja meaning. https://nimipalvelu.dvv.fi/
Kaartisten sukuseuran verkkosivulla kerrotaan seuraavaa:Kaartisten nimi on kirjattu 1500-luvulla Kardin Savon vanhimmissa asiakirjoissa 1540-luvulta, myöhemmin sekä Kardin, Kaardin että Gardin. 1700-luvulla nimen muotona oli myös Cardi. 1800-luvulla nimi sai muodon Kaardinen ja 1900-luvun vaihteeseen tultaessa Kaartinen.Muinaisessa germaanisessa henkilönnimistössä on Gard- ~ Gart-alkuisia yhdysnimiä, joista on mainittu lyhentymämuotoina mm. Gardt, Garde , Garth , Garthe , friisiläiset Gard ja Gart sekä muinaistanskalainen Garth . Suomen Kaartinen on mahdollista yhdistää näihin. Näiden kielten perusteella nimi viittaa suomen kaarti-sanaan.kaarti (asiak. 1700 gardi, Lönnr 1874 gardi, karti, kaarti), murt. kaartti ’eräs sotaväen (valio)...
Jemo-nimestä ei löytynyt tietoja meidän nimikirjoistamme. Digi- ja väestötietoviraston nimihaun mukaan se on hyvin harvinainen, https://nimipalvelu.dvv.fi/etunimihaku?nimi=Jemo. Kansainvälisistä palveluista löytyi sukunimiä, https://www.familysearch.org/en/surname?surname=jemo, etunimistä en saanut osumaa. Nimien hakuja on koottu Makupalat.fi:n, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=etunim…Kotimaisten kielten keskuksen kysymyksissä ja vastauksissa nimien alkuperästä sitä ei myöskään löytynyt, https://kotus.fi/ajankohtaista/kysymyksia-ja-vastauksia/nimien-alkupera…, mutta keskuksella on palvelu, josta voi asiasta tiedustella lisää, https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/nimineuvonta/.Myös Suomen...
Sama kysymys on tullut vastattavaksemme jo aiemmin, mutta emme ole valitettavasti tunnistaneet kuvailuun sopivaa kappaletta. Yleisradion Fono.fi-äänitetietokannasta voit etsiä esimerkiksi tiettyyn aiheeseen liittyvää musiikkia tai tarkennetulla haulla yhdistelemällä hakusanoja.
Tietoa yksittäisen koulun käyttämistä oppikirjoista pitäisi yrittää kysellä kunnan arkistoista tai koululta, joten voin antaa vain kansikuvan kuvauksen perusteella löytämäni ehdotuksen: Se voisi olla V. A. Hailan ja Anna Isoniemen Suomen oppikirja : oppikouluja varten. Sen kansikuvassa on ehkä enemmän pöllöä kuin kukkoa muistuttava lintuhahmo. Se on ollut myynnissä ainakin verkkoantikvariaatti Finlandia Kirjassa, mutta tällä hetkellä sitä ei ole siellä saatavilla. Kannattaa kuitenkin tarkastella antikvariaattien sivuja, jos kirja tulisi myyntiinLinkkiFinlandia-kirja: Suomen oppikirja (voit katsoa sivulta kansikuvan) https://www.finlandiakirja.fi/fi/v-a-haila-anna-isoniemi-suomen-oppikir…
Voisiko kyseessä olla Sanna Iston kolmiosainen Tinka ja Taika -kirjasarja? Juonen perusteella kirja voisi olla Tinka ja Taika: noidanruohon salaisuus (2013) eli sarjan toinen osa. Kirjojen kansikuvat ja kuvaukset löytyvät täältä: Tinka ja Taika | Hakutulokset | Keski-Finna
Finna.fi-haulla en löytänyt sopivaa teosta. Hain näitä satuja Lastenkirjainstituutin tietokannasta Onnet, https://lki.verkkokirjasto.fi/. En löytänyt sellaista teosta, johon olisi luetteloitu molemmat sadut, mutta hakutuloksissa savenvalaja ja yön kuningatar erikseen on kylläkin useampia osumia:savenvalaja, https://lki.verkkokirjasto.fi/suche?p_p_id=searchResult_WAR_arenaportle…yön kuningatar, https://lki.verkkokirjasto.fi/suche?p_p_id=searchResult_WAR_arenaportle…Kirjasta Raul Roine: Suomen kansan suuri satukirja, kuv. Helga Sjöstedt, löytyy satu: Savenvalajan poika. Teoksessa Koivu, Rudolf - Rudolf Koivun satukirja / [kuvitus: Rudolf Koivu] ; [koonnut Marja Kemppinen] ; [graafinen muotoilu Markku Reunanen] Koivu, Rudolf, 2005,...
Sain kollegalta tälllaisen ohjeen: Ainakin näin onnistuu:Valikoista Lisää à Erikoismerkit à etsi oikea merkki haulla (No-break space)Ohjeistus löytyy esim. täältä: https://support.google.com/docs/thread/268807740/how-do-you-add-a-non-b…
Kollega ehdottaa Monica Dickensin Varsanjalka-kirjoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175954248686Meidän sakki -kirjoja, joista ensimmäiset painokset ovat tulleet 70-luvulla. Ne sijoittuivat Australiaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Meid%C3%A4n%20sakkiKolmas, joka sopisi kuvaukseen, ei ole nuorten kirjasarja: Laura Mooren Rosewood-sarjalla on aikaa ja paikkaa lukuun ottamatta melkein identtinen kuvaus tähän annettuun tietoon.Perheen kolmesta siskosta nuorin, 18-vuotias Margot, on supermalli, joka muuttaa takaisin perheen hevostilalle, kun perheen isä on kuollut lento-onnettomuudessa ja äiti ei pärjää surunsa kanssa. Tarinassa on myös tallipoika, jonka kanssa ilmeisesti Margotilla on jonkinlainen suhde...
Voisiko kyseessä olla Helena Sinervon saturomaani Prinssi Ahava ja riipuksen arvoitus? Kansikuva löytyy Keski-kirjastojen verkkokirjastosta: Prinssi Ahava ja riipuksen arvoitus | Keski-kirjastot | Keski-Finna. Vuonna 2012 julkaistu kirja kertoo vauvana hylätyn Prinssi Ahavan seikkailusta kirjavassa seurueessa.
Rivit ovat Jean Sibeliuksen Ateenalaisten laulun toisen säkeistön alusta. Laulu on sävelletty Viktor Rydbergin runoon, jonka suomensi Yrjö Veijola.Voit lukea koko laulun sanat esimerkiksi täältä:https://fi.wikisource.org/wiki/Ateenalaisten_laulu_(1933)
