Kuvien ötökkä voisi olla kärsäkäs värin ja muodon perusteella. Kirjastonhoitaja ei kuitenkaan ole hyönteisasiantuntija, joten varma en ole.Suosittelen tutkimaan sivustoa ötökkatieto.fi tai kysymään asiantuntijalta.
Gottlundin kirjoitusten tutkija Olli Vilhunen kertoi Perä-Pohja-lehdelle 9.3.1928: "Sain selville aluksi, että Gottlund oli käyttänyt omia kirjoitusmerkkejään sanoissa. Esimerkiksi kun sain selville att-sanan käytön, oli minulla jo kaksi kirjainta a ja t. Samalla tavalla pääsin lopullisiin tuloksiin ja salakirjoitusta voi lukea." Gottlund oli siis korvannut tavalliset kirjaimet keksimillään merkeillä. Gottlundin alkuperäiset päiväkirjat löytyvät Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistosta.
Kreikkalaista kirjallisuutta ei ole käännetty kovin paljon suomeksi, mutta jotain tietysti löytyy. Liitän vastaukseen linkin vastaukseen, joka lähetetty kysymykseen vuonna 2003. Kirjastojen tietokannoista löytyy esimerkiksi tällaisia romaaneja ja novellikokoelmia: Doxiadis, Apostolos : Petros-setä ja Goldbachin hypoteesi. Romaani. Suomentanut Reija Tamminen. Like, 2004. Kirjailija on syntynyt 1953. Kirjan alkuteos on vuodelta 1992. Kasvotusten : nykykreikkalaisia novelleja. Toimittanut ja kääntänyt Riikka P. Pulkkinen. Enostone, 2021. Novelleja 18 nykykreikkalaiselta kirjailijalta. Näkymätön ja näkyvä : nykykreikkalaisia novelleja. Suomen Ateenan instituutti, 2000. Kirja sisältää 25 novellia....
Pellervo-lehdessä 8.10.1931 kerrotaan seuraavaa risuriukuojasta: "Hyvin tarkoituksenmukainen on insinööri Keson suosittelema risuriukuoja. Se tehdään niin, että ojanpohjaan ensin lidotaan hienompaa risua, lehdet tai neulaset ojanpohjaa vastaan ja tyvet ojan laskusuuntaan. Näiden päälle asetetaan kolme tukevaa riukua, kaksi alle rinnakkain ja yksi päälle. Näiden päälle tulee taas kerros hienoa risua, mieluimmin katajanrisuja, latvat peittomaata vastaan ja tyvet alaspäin."
Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan kirjastoista lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa Kirkes-kirjastoon. Palautettaessa ei tarvita kirjastokorttia. Esineet, liikuntavälineet ja soittimet pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.Lähde: Kirkes-kirjastot: Asiakkaalle https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#palautukset
Kirjastoautoissa on sama lana-aika kuin muissakin kirjastoissa.Pidemmät laina-ajat voivat olla suljettujen kirjastojen aineistolla, esim. remonttiajan yli, tai Kotikirjastojen asiakkailla, joiden luona käydään noin neljän-viiden viikon välein. Tuon pelin kohdalla syy lienee jokin toinen hyvin perusteltu poikkeus.
Maunu Harmon teoksen Vihreä idylli : Oulunkylä - Åggelby (Oulunkylä-seura, 1987, s. 24) mukaan Oulunkylän kartano eli Mickelsin tila sijaitsi Mikkolantien varrella vastapäätä Kantakyläntietä. Nykyään paikalla sijaitsee Oulunkylän kuntoutuskeskus. Kartanon paikka näkyy Kantakylän kotikaupunkipolkukartalla https://kaupunginosat.fi/oulunkyla/kantakylan-kotikaupunkipolku/
Uutta merkkipäivää ehdotetaan Helsingin yliopiston almanakkatoimiston hallitukselle. https://Sähköposti: almanakka@helsinki.fi"Suomalaiseen kalenteriin tulevista uusista merkkipäivistä tekee päätökset Helsingin yliopiston almanakkatoimiston hallitus. Uusia merkkipäiviä otetaan kalenteriin kuitenkin varsin harvoin, viime aikoina muutaman vuoden välein. Ehdotuksen voi toimittaa Yliopiston almanakkatoimistoon.Edellytyksenä uudelle merkkipäivälle on, että se on yhteiskunnassa laajasti ja vakiintuneesti useiden vuosien ajan vietetty merkkipäivä. Uusista merkkipäiväehdotuksista pyydetään yleensä lausuntoja eri asiantuntijatahoilta, ja päätökset tehdään niiden mukaan.Anomuksille on hyväksi, jos niiden takana on mahdollisimman laaja...
Tämä on peräisin VR:n junien vessojen kylteistä, joissa lukee "Käymälää saa käyttää vain junan kulkiessa." Esimerkin tällaisesta kyltistä voi nähdä vaikkapa tästä Suomen Rautatiemuseon Facebook-julkaisusta. Ilmeisesti ainakin joissain näistä kylteistä oli kirjaimia raaputettu tai sotkettu niin, että jäljelle jäävässä tekstissä luki "Käymälää kyttää ain junan kissa." Näin muistelee esimerkiksi Mike Pohjola tässä kolumnissaan Turun Sanomissa. Nähtävästi lausahdus on jäänyt elämään monessa eri muodossa, kuten "Junan vessaa saa käyttää vain junan kissa" tai mainitsemasi "Junan vessaa kyttää ain junan kissa".
Voit lukea vanhoja Tekniikan maailma -lehtiä Pasilan kirjastossa, jossa on säilytetty esimerkiksi tämän lehden vuosikerrat vuodesta 1953. Numeroita ei lainata, mutta voit lukea niitä paikan päällä.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Valitettavasti emme onnistuneet selvittämään, mistä kertomuksesta voisi olla kyse.Tunnistaisikohan joku verkkotietopalvelun lukijoista kyseisen kertomuksen.
Voisikohan kyseessä olla Anneli Ilosen väitöskirja Rajan lapset : identiteettityö Kannaksen evakkojen sukupolvissa (Lapin yliopistokustannus, 2013)?Se on luettavissa myös verkossa: https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61677.
Minulle jäi epäselväksi, onko etsinnässä kyseinen kirja kirjastosta lainattavaksi, vai omaksi ostettavaksi. Vastaan molempiin.Pehmeäkantisena kirjaa löytyy Helmet kirjastosta yksi kappale. Tämän voi laittaa varaukseen Helmet.finna nettisivuilta.Possujuhla | Helmet-kirjastot | helmet.fiJos tarkoituksena on ostaa tämä kirja, erilaiset verkkoantikvaarit ovat ystäviäsi. Linkkaan alle muutamia löytämiäni tuloksia.Possujuhla - Leif G. W. Persson - Kunto: Erinomainen - Antikvariaatti.netPossujuhla - Leif G. W. Persson | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossaPossujuhla - Persson Leif G. W. | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossa
Peräkamarin pojalla viitataan kotitilalleen elätettäväksi jääneeseen naimattomaan mieheen (Kielitoimiston sanakirja 2012). Lapsuudenkodissaan asuvalle aikuiselle naiselle ei ole vastaavaa ilmaisua suomen kielessä. Ilmaisua ei ehkä ole tarvittu, koska ennen vanhaan naiset muuttivat pois kodeistaan joka tapauksessa, joko palvelukseen tai emännäksi toiseen taloon. Poikamiehet taas helpommin jäivät kotitilalleen. Joskus puhutaan vanhastapiiasta (vrt. vanhapoika) ja ikäneidosta, mutta ne eivät määritä sitä, asuuko henkilö omassa kodissa, vaan kyse on pelkästään naimattoman statuksesta.Em. ilmaisut ovat muuttuneet vanhahtaviksi avioliittoinstituution merkityksen muuttumisen myötä.
Sanaa ilva ei löydy Nykysuomen sanakirjasta (eri painoksia). Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjasta (1992) ei löydy sukunimeä Ilva, mutta sukunimi Ilvonen on esiintynyt Pohjois-Karjalassa jo 1600-luvulta ja myöhemmin myös Savossa. Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat (2003) sivulla 32 kirjoitetaan: ”… suomen murteiden sanapesye ilvata ’ivata, irviä’ (tietoja Satakunnan länsiosista), ilvakoida ’irvailla’ (Etelä-Pohjanmaa) …”Tuomas Salsteen ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta (https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/) löytyy tietoa sukunimestä Ilva: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ilva.html .
Hei,Joensuussa ei säilytetä Kainuun sanomia, eikä meillä ole pääsyä vanhempiin digitoituihin lehtiin lukuunottamatta Kansalliskirjaston vapaasti luettavia digitointeja jotka loppuvat vuoteen 1939.Mikrofilmejä kyseiseltä ajalta on mahdollista saada kaukolainaksi. Joensuun pääkirjastolla on mikrofilmin lukija, jossa näitä voi selailla. Ole yhteydessä kaukopalveluun, jos haluat näitä tutkittavaksi, niin siellä selvitetään mistä niitä saa tilattua ja minkä on hinta. Tässä linkki Joensuun kaukopalveluun: https://vaara.finna.fi/Content/kaukopalvelu. (https://vaara.finna.fi>Info>Kaukopalvelu)
Lasse Pöysti näytteli pääroolin televisioteatterin vuonna 1965 tuottamassa näytelmässä Erik XIV. Näytelmän on kirjoittanut August Strindberg. Sen sovitti televisioteatterille Wilho Ilmari ja ohjasi Mirjam Himberg.https://www.imdb.com/title/tt1280658/https://www.rtva.kavi.fi/program/details/program/22698732Näytelmä on katsottavissa Radio- ja televisioarkiston katselupisteissä. https://www.rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Hei,Jos ilmestyminen on tällä viikolla, tulee se kirjastoihin varmaan ensi viikon lähetyksessä. Kuvailutiedot tulevat varmaankin nopeasti, joten eiköhän ensi viikolla saada kirja lainauskuntoon ja ensimmäisille varaajille.
Kielitoimiston sanakirjasta ei saa tuloksia hakusanoilla "parroittaja", "parrottaja" tai "parroittaa". Sen sijaan "parroittua" on verbi, jolla tarkoitetaan partaiseksi tulemista. Myös Vanhan kirjasuomen sanakirjasta löytyy sama tulos samalla hakusanalla. Parroittaja-ammattinimikkeestä en löytänyt mitään tietoa. Ehkä Kotimaisten kielten keskuksessa osattaisiin kaivaa lisää tietoa aiheesta, he kun ovat suomen kielen ammattilaisia: Kieli- ja nimineuvonta - Kotus Lähteet:parroittua - Kielitoimiston sanakirjaparroittua - Vanhan kirjasuomen sanakirja
Yrjö Jylhä on suomentanut Henry Wadsworth Longfellown runon The Wreck of Hesperus eli Hesperuksen haaksirikko.Runo sisältyy Eino Railon toimittamaan teokseen Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933). Teos on digitoitu Projekti Lönnrotiin ja on siis luettavissa netissä. Teos löytyy joko Eino Railon nimellä tai numerolla 2060.http://www.lonnrot.net/http://www.lonnrot.net/valmiit.html
