Ison härän runoa käsitelevät mm. akateemikot Martti Haavio teoksessa Karjalan jumalat (WSOY 1959) ja Anna-Leena Siikala teoksessa Itämerensuomalaisten mytologia (SKS 2012). Mahdollisesti aihetta sivuaa myös emeritusprofessori Juha Pentikäinen teoksessa Kalevalan mytologia, mutta tätä en päässyt tarkistamaan teoksen ollessa lainassa.
Ajantasaisen tilanteet voi tarkistaa Helmet-kirjaston aineistohaussa Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi tai soittamalla kirjastoon.Kirjoita hakukenttään poravasara ja valitse aineistotyypiksi esine.Lainattavat esineet on lainattava siitä kirjastosta ja palautettava siihen kirjastoon, minkä kokoelmaan ne kuuluvat. Pääsääntöisesti esineitä ei pysty varaamaan. Joissain kirjastoissa saattaa kuitenkin olla varauslista, johon henkilökunta kirjoittaa varaajan yhteystiedot. Tästä on yleensä erikseen maininta samassa lisätietokentässä, missä lukee minkä mallinen poravasara on kyseessä ja mitä muuta (esim. ohjekirja) poravasaran lainauspakettiin kuuluu.
LEIMA: Tyylitelty piirros Arabian ensimmäisestä tunneliuunista värileimana 1932 - 1949. Ruskea, vihreä tai kulta.MALLITUNNUKSET:Tehtaan sisäistä käytäntöä varten jokaiselle esineelle on annettu mallitunnus, joka astioissa on kirjain tai kirjainpari. Tämä näkyy esineen pohjassa massaan painettuna milloin selvemmin, milloin heikommin leiman syvyydestä tai lasitteen paksuudesta riippuen. Siihen on usein liitetty kokotunnus, esimerkiksi liemikulho FQ 1 tai paistivati AB 15. Mallitunnukset olivat aluksi samoja kuin Rörstrandissa käytetyt. Kun malli poistettiin tuotannosta, myös sen tunnus jäi pois käytöstä ja se saatettiin ottaa myöhemmin toiselle mallille. Niinpä Arabian tuotannossa on ollut kaksi eriaikaista A-, AR-, E- ja X-mallista...
Säe on käännetty useasti. Nyt sain käteeni Salme Sauren toimittaman kirjan "Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja" vuodelta 1995. Tähän teokseen säkeen on kääntänyt Pekka Sauri."Sillä tunnen jo ne kaikki, tunnen kaikki —tunnen illat, aamut, kaikki iltapäivät,olen annostellut elämäni kahvilusikoin;tunnen äänet jotka vajoavat kuolemaanalle etäämmältä kantautuvan musiikin.Siis kuinka rohkenisin?"Halukkaat voivat laittaa kirjan varaukseen sivuillamme: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1064828?sid=5114571411
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana litu tarkoittaa kahdesta emilehdestä muodostunutta kuivaa, aukeavaa hedelmää. Luontoportti-sivustolta hakusanalla litu löytyy kukkakasveihin kuuluva litukkojen suku (Cardamine), joihin kuuluu muun muassa luhta-, metsä-, mäki- ja purolitukka sekä hammasjuuri-niminen kasvi. Kasveja, joiden hedelmää kutsutaan lituksi, on useita kymmeniä. Voit tukia niitä Luontoportti-sivustolla.Lähteet:Kielitoimiston sanakirja. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/. (Viitattu 18.8.2025)Luontoportti.com. https://luontoportti.com/. (Viitattu 18.8.2025)
Helsingin Sanomien Aikakone -palvelusta hakusanalla kouluvuosi löytyy tieto, että vuonna 1985 kouluvuosi alkoi torstaina 15.8.Lähde:Helsingin Sanomat. Aikakone. https://www.hs.fi/aikakone/
Hei!En löytänyt juuri tuon nimistä dokumenttia, mutta voisiko kyseessä olla "Historia: Veristä kuparia"? Dokumentissa kerrotaan vuonna 1913 Yhdysvalloissa sijaitsevassa Calumetin kaivoskaupungissa tapahtuneesta joukkopaniikista. Tämä voisi sopia siihen, että muistat jonkin tulipalon. Tässä tapauksessa kyseessä oli huijaus tulipalosta, joka sitten aiheutti tämän paniikin, ja 73 ihmisen kuoleman. 50 vainajista olivat amerikansuomalaisia. Tämä ei kuitenkaan tapahtunut kaivoksella, vaan Italian Hall -nimisessä rakennuksessa. Valitettavasti tämä dokumentti ei ole Yle Areenassa katsottavissa, mutta linkkaan sen kuitenkin.https://areena.yle.fi/1-2213907https://yle.fi/aihe/a/20-73447https://www.suomenmaa.fi/uutiset/tuli-on-irti-huusi-mies-kesken-...
Jyväskylän kaupunginkirjaston syksyn ensimmäinen Digitietoisku on tosiaankin 26.8. Sen aiheena on Paikallisaineistojen löytäminen Finna.fi-hakupalvelussa.Löydät Digitietoiskujen ohjelman kirjaston verkkosivuilta. Linkki ohjelmaan. Henkilökohtaisen opastusajan Ikääntyvien yliopiston digineuvojille voi varata vaikka heti ottamalla yhteyttä oman kirjastosi asiakaspalveluun. Kaikki digineuvojien syksyn opastusajat eivät ole vielä varmistuneet, mutta esimerkiksi pääkirjaston digineuvojille ajan voi jo varata.
Lastenkirjastotyöhön erikoistunut kollega suositteli erityisesti Max Velthuijsin kirjaa Sammakko ja muukalainen. Kirja on kyllä kuvakirja, mutta kuvaa hyvin koskettavasti erilaisuutta ja sen hyväksymistä sekä tarjoaa erinomaisia keskustelunaiheita, ja voisi siksi sopia hyvin juuri koulun aloittaneelle. Helppolukuisista kirjoista aiheeseen voisi sopia Hannu Kesolan Voimapoika ja katala Keppostelija. Hieman vakavammin kiusaamista on käsitelty teoksissa Veeti ja kiusaajat / Anne-Maj Felin, Liian raskas reppu : kuinka selvisin kiusaamisesta / Anna-Mari Kaskinen sekä Tonttu / Sanna Isto. Kannattaa kokeilla myös teoksia Käsikirja supersankareille, Osa 1: Käsikirja / Elias Våhlund sekä Mini on sankari / Christine Nöstlinger.Lisää kiusaamiseen...
Naavat muodostuvat muiden jäkälien tavoin symbioosissa elävistä sieni- ja levälajeista. Naavat ovat päällyskasveja, epifyyttejä, saaden ravintonsa suoraa ilmasta ja sadevedestä. Isäntäkasvi - naavojen tapauksessa puut - tarjoavat niille siis vain kasvualustan, joskin valuva vesi voi irrottaa myös puun pinnasta ravinteita naavojen käyttöön.Suomen Luonto. Naava vai luppo), 19.2.2018.Wikipedia. Naavat.Wikipedia. Päällyskasvit.
Runo on nimeltään "Laulu unelmista ja haaveista". Se alkaa: "Aina muista kissaa arkaa!" Runo sisältyy kirjaan Helakisa, Kaarina: "Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966-88" (Otava, 1988, s. 227) ja Ismo Loivamaan toimittamaan kirjaan "Rohkaisurunoja" (Karisto, 1995, s. 67).
Hei! Kyselit suomalaiskirjailijaa, jota olisi mahdollisuus haastatella 9.-luokan lopputyötä varten. Merkittävistä nykykirjailijoista nostan ehdotukseksi esille Otavan kirjailija Miika Nousiaisen (Miika Nousiainen | Otava)taikka Kari Hotakainen, jota kustantaa nykyään Siltala (Kari Hotakainen | Siltala)Lähestymällä kustantamoa, saanet heiltä kirjailijan yhteystiedot mahdollista haastattelua varten.
"Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning" -lehden artikkelin mukaan 'sanapuento' on suomennos ruotsin sanasta 'ortografi'. Ortografia tarkoittaa oikeinkirjoitusta. Lähteet:Grammatikaliska termer på finska:Digi.kansalliskirjasto.fi, Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning, 01.09.1847. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/112872?page=26Suomen etymologinen sanakirja: ortografia:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_25441ca6267122ba8cd6313942ead6f7&list_id=1&keyword=ortografia&word=ortografia
Tästä Charles Aznavourin säveltämästä ja sanoittamasta laulusta en löytänyt suomenkielistä versiota. Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fiYleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiSecondHandSongs:https://secondhandsongs.com
Varmaa tietoa ei löytynyt, mutta Upla on sukunimi, joten järvi ja tie ovat saattaneet saada sukunimen mukaan nimensä. Vanhoissa sanomalehdissä mainitaan Multialta kotoisin oleva murhaaja Aapo Upla, joka surmasi uhrinsa Pihlajavedellä 1892. Ks. esim. Tampereen uutiset 20.12.1892.
Oheisessa Jukka Leskisen toimittamassa julkaisussa Sotilaspsykologia maanpuolustuksen tukena (2018) syyllisyysteemaaa käsitellään lyhyesti otsikolla Sotilaan syyllisyyden tunne ja tappamisen psyykkiset esteet (s. 28-29) PVTUTKL+julkaisuja+9.pdfViittaat kysymyksessäsi ehkä tässä artikkelissa mainittuun toisen maailmansodan jälkeen julkaistuun laajaan tutkimusraporttiin nimeltä American soldier (Stouffer & työryhmä 1949), joka pohjautui perusteelliseen sotaveteraanien kyselytutkimukseen. Artikkelin mukaan tätä tutkimusraporttia voidaan edelleen pitää yhtenä sotilaspsykologian ja -sosiologian peruslähteenä. Yhtenä tämän tutkimuksen havaintona oli, miten vaikeaa tavalliselle ihmiselle on toisen ihmisen vahingoittaminen, puhumattakaan...
Kyseessä on harvinainen sukunimi. Digi-ja väestötietoviraston sukunimihaun mukaan kyseinen sukunimi on tällä hetkellä alle kymmenellä henkilöllä.Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet"-kirjassa on Kiimalainen-sukunimen yhteydessä kerrottu asiasta seuraavaa:"Länsi-Suomen Kiima-nimet ovat alkuaan lintujen tai muiden eläinten kiimasta aiheensa saaneita luontonimiä."Karjalassa puolestaan "ortodoksisesta ristimänimestä Jevdokim on kehittynyt venäjässä muotoja Akim, Jakim, Joakim, Kim ja Kima, joista karjalaisille on siirtynyt mm. muotoja Kima, Kimo ja Kiima." "Ristimänimipohjaisista talonnimistä Kiima tai Kiimala on johdettu asukkaannimitys Kiimalainen, joka sitten on vakiintunut sukunimeksi"
Netistä löytyneen tiedon mukaan presidentti Niinistö antoi Putinille kuusi "euro-Kossua" (IL 20.9.2023). Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty aiemmin "Mistä tulee Koskenkorvan viinan 0,7 litran pullon nimitys "eurokossu". Siihen vastattiin näin 18.9.2024:Eurokossu on kansanomainen ilmaus 0,7 litran Koskenkorva-pullolle. Koskenkorvaa saa useassa koossa 4cl, 20cl, alkuperäinen 50 cl, 70cl (eurokossu) ja yhden litran (perhekossu).Varsinaista tietoa siitä, miksi juuri tuo 0.7l pullo saa lempinimekseen eurokossu ei tunnu löytyvän. Yksi ajatus voisi olla se, että EU-direktiivi vuodelta 2009 määritteli Koskenkorvan vodkaksi. Aiemmin sitä ei luokiteltu vodkaksi juomaan lisätyn sokerin takia. Vodkaksi se määriteltiin, koska kaikki...
Se! -lehden ensimmäinen numero on mainitsemasi 1/1989. Ensimmäisenä julkaisuvuonna ilmestyi neljä numeroa. Vuodesta 1990 alkaen on ilmestynyt 12 numeroa vuodessa. Viimeinen numero on 3/2004.Lähde: Kansalliskirjasto https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3440314?sid=5112438087
Kappale on Timo Mäenpään säveltämä ja siitä löytyy nuotti nimellä Ystäväni, muistathan Musiikkiarkiston ja Kansalliskirjaston kokoelmista. He eivät postita tätä aineistoa kaukolainaksi, joten ainoa vaihtoehto on käydä itse paikan päällä Helsingissä. Yksityishenkilöllä on lupa ottaa nuotista kopio omaan käyttöön. Kappale löytyy myös Lopen kirjaston kotiseutukokoelman Loppi: nuotteja, musiikki -nuottikokoelmasta: Loppi : nuotteja, musiikki | Ratamo-kirjastot | Ratamo-kirjastot. Kotiseutukokoelmasta ei anneta kotilainoja.Tässä em. kirjastojen ja Musiikkiarkiston verkkosivut lisätiedustelujen varalta:MusiikkiarkistoEtusivu | KansalliskirjastoKirjasto - Lopen kunta
