Yhdysvalloissa esitettiin vuonna 2000 ohjelmaa Who wants to marry a multi-millionaire, jossa naisten piti kilpailla oikean miljonäärin suosiosta. Siitä ei löytynyt tietoa, väitettiinkö Miljonääri-Jussin naisille, että heidän ohjelmansa perustuisi tähän amerikkalaiseen formaattiin.
Kotimaisessa elokuvassa "Vähän kunnioitusta" (2010) on näyttelijöinä henkilöitä, joilla on kehitysvamma ja näyttelijöitä, joiden roolihahmolla on kehitysvamma. Elokuvassa "Gilbert Grape" hyvin nuori Leonardo Dicaprio tekee elämänsä roolin päähenkilön kehitysvammaisena pikkuveljenä.
Lume-sana on johdos samasta vartalosta, josta on muodostettu verbi lumota.
Sana lume on tullut käyttöön 1800-luvun jälkipuoliskolla. Se on esiintynyt nimenomaan sanonnassa "silmän lumeeksi". Elias Lönnrotin sanakirja kertoo, että monikollisena sana on merkinnyt noitakeinoja tai silmänkääntötemppuja.
Verbillä lumota on vastineita muutamissa lähi- ja etäsukukielissä (esimerkiksi viron lummata ja marin lumas). Sanalle on esitetty myös germaaninen lainaetymologia, jolloin sanan lainalähteenä olisi muinaisgermaanin klumo(ja)n.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
https://kaino.kotus.fi/ses/
Maalauksella ei ilmeisesti ole suoraa kristinuskoon liittyvää yhteyttä, enemmänkin symboliikkaa liittyen taiteilijan sairastumiseen, sekä siitä toipumiseen.
Kansallisgallerian sivulla maalauksesta kerrotaan mm. näin:
.."Teos puhuttelee meitä varmaankin siksi, että se on niin arvoituksellinen. Mitä oikeastaan tarkoittaa, että kaksi vakavannäköistä poikaa kantavat päänsä loukannutta enkeliä keväisen karussa maisemassa? Enkelikin näyttää paremminkin enkelinpukuun pukeutuneelta tytöltä kuin eteeriseltä ilmestykseltä"..
.."Hugo Simberg kärsi loppusyksystä 1902 kevääseen 1903 vakavasta hermosairaudesta ja oli hoidettavana Diakonissalaitoksen sairaalassa Helsingin Kalliossa. Sairaudesta toipuminen tuntui Simbergistä suoranaiselta ihmeeltä ja...
Matti Paalosmaa näyttää poistuneen julkisuudesta täydellisesti viimeistään 2000-luvun alussa. Myöskään tietoja mahdollisesta kuolemasta ei löytynyt. Paalosmaa lienee jo sen verran iäkäs, että viettänee eläkepäiviään.
Suosittelen ottamaan yhteyttä lehden nykyiseen julkaisijaan Sacrum-Kotimaa Oy.
Lisätietoja löytää sivustolta www.kotimaa.fi
Asiakaspalvelun puhelinnumero: 020 754 2333 (arkisin klo 8–16)
Asiakaspalvelun sähköpostiosoite: asiakaspalvelu@kotimaa.fi
Voit halutessasi myös tiedustella Kansalliskirjastosta, jos lehden voi tilata lukusalilainana kirjastoon luettavaksi. Digioituna versiona sitä ei näyttänyt olevan siellä kuin vuoteen 1939 asti.
www.kansalliskirjasto.fi
kansalliskirjasto@helsinki.fi
Puhelin 02941 23196
(ma-pe klo 10-13)
Espoon lähiseudulla on tosiaankin paikat nimeltä Vaakkoi ja Viinakokkoi. Espoon kaupungin nimistöryhmä vastasi tiedusteluun seuraavasti:
Vaakkoi
Vaakkoi on järvi (tai isohko lampi) Vihdissä, Ollilan kylän metsämailla. Nykyisin Vaakkoi on myös järveä ympäröivän ulkoilualueen nimi. Murteessa järvennimeä on käytetty muodoissa Vaakkoi ja Vaakkoo. Nimi on ollut käytössä ainakin jo 1800-luvun alussa, sillä 1831 laaditussa Ollilan kylän kartassa lammelle on merkitty nimi ”Wako Jerfvi”. Vuoden 1831 kirjoitusasua ei pidä lukea liian kirjaimellisesti, sillä kirjuri ei erotellut w- ja v-kirjaimia eikä pitkiä ja lyhyitä vokaaleja ja saattoi myös omatoimisesti lisätä nimen loppuun järvi-sanan. Nimi on oletettavasti ollut lähiasukkaitten käytössä...
Rion eli Mikael Forsby toimii mm. Portion Boys -yhtyeessä ja muutenkin musiikin parissa, ks. Wikipedia.
NyyJork ei ilmeisesti enää toimi musiikkialalla.
Susan työskentelee ilmeisesti edelleen musiikin parissa mm. säveltäjänä ja tuottajana, hänen henkilöllisyydestään ei tosin ihan syntynyt varmuutta.
Onkia saa periaatteessa missä tahansa. Ei siis ole olemassa erikseen onkimiseen osoitettuja paikkoja. Toki esimerkiksi uimarannalla tai toisen laiturilla ei saa onkia. Hyviä onkimispaikkoja voi etsiä esimerkiksi Suomen Vapaa-ajankalastajien verkkosivujen Kalastuspaikat-hausta valitsemalla kalastusmenetelmäksi onkimisen.
Suoraa vastausta kysymykseen ei löytynyt, mutta joitain johtolankoja kyllä.
Wittgenstein tunsi taloustieteilijöitä kuten John Maynard Keynesin ja Piero Sraffan. Sraffan kanssa hän tiettävästi keskustelikin usein, joten on täysin mahdollista, että hän on kommentoinut myös taloustieteitä. Heidän suhdettaan käsittelee esim. Amartya Sen artikkelissaan Sraffa, Wittgenstein, and Gramsci.
Wittgensteinin teoksia löytyy tietokannasta Wittgenstein Source. Tietokannasta etsimällä ei löytynyt vastausta kysymykseesi, mutta oikealla saksankielisellä hakusanalla jotain relevanttia voi toki löytyä.
Todennäköisin selitys on, että kyse on eri koivulajeista. LuontoPortti-sivuston mukaan rauduskoivun silmut ovat ruskeita ja lehdet puhjetessaan usein punertavia tai ruskeita. Hieskoivun silmut puolestaan voivat ruskean lisäksi toisinaan olla myös vihertäviä ja lehdet puhjetessaan aina vihreitä.
Lähteet:
LuontoPortti. https://luontoportti.com/. (Katsottu 26.4.2023)
Tämä onkin kiintoisa. Jatkosodan historia 1-6 -virallishistoriikkisarjan joukko-osastohakemisto ei tällaista tunnista, eli kovin historiallisesti merkittävä tai pitkäikäinen organisaatio kyseessä tuskin on.
Pentti Kopsan laatimassa Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -luettelossa sen sijaan esiintyy vuodelle 1941 kirjattuna AlokasK/JR10. Tulevan JR10:n rungon muodosti keväällä 1941 10. prikaati.
Kansallisarkiston AARRE-arkistorekisteri tunnistaa useita mahdollisesti lyhenteeseen sopivia joukkoja, erilaisia alokaskomppanioita, alokaskouluja ja alokaskeskuksia. Tässä tapauksessa jäänee arvoitukseksi mihin joukkoon kirjurin merkintä tarkalleen viittaa, mutta voisi ajatella että kyseessä on ehkä jonkin välirauhan aikaisen...
Mato-ongella saa pääsääntöisesti onkia missä tahansa, eikä siihen tarvita erillistä lupaa. Poikkeuksena ovat mm. tietyt virtapaikat, joissa mato-ongella onkiminen on kielletty.
Ks. https://www.eraluvat.fi/kalastus/hyva-tietaa/onkiminen-ja-pilkkiminen.html
Kuvan esine näyttää Nuutajärven Päivikki-kulholta tai -vadilta. Sen on suunnitellut Markku Salo 1987. Päivikkiä on ollut jonkin verran myynnissä antiikkikaupoissa, pyyntihinnat ovat olleet 30 - 40 €.
Taatelikakkua pidetään perinteisenä joululeivonnaisena, mutta tarkemmin tutkien sen alkuperä on yllättävänkin hämärä. Nykyisen kaltaisen taatelikakun ohjetta ei löytynyt mistään vähääkään vanhemmasta Suomessa ilmestyneestä sanoma- tai aikakauslehdestä tai keittokirjasta. Yhdysvalloissa jonkinlainen taatelikakku on sanomalehtien perusteella kuitenkin tunnettu jo 1900-luvun alussa. Lehti-ilmoitusten perusteella taateleita on myyty myös Suomessa 1900-luvun alussa, ja vuoden 1908 Kotiruoka-kirjassa on monenlaisten maustekakkujen ohjeita (jotka kylläkään eivät sisällä taateleita).
Yhteenvetona voi siis todeta, että taatelikakku oli 1900-luvun alun Suomessa mahdollinen, mutta ei mitenkään tavallinen leivonnainen. Vaikuttaa myös siltä, että...
Työajan joustosta on puhuttu 1960-luvun lopulta lähtien, ja 1970-luvun alusta löytyy paljon keskustelua ja kokemuksia normaalityöajasta poikkeavista järjestelyistä. Esillä olivat porrastettu ja liukuva työaika, tiivistetty ja laajennettu työviikko, yksilöllinen työaika, joustava eläkeikä, opintovapaat ja sapattivapaa. Tällöin ideoitiin paitsi erilaisia päivittäisiä ja viikottaisia työaikamalleja myös elämänkaaren joustoa.
Liukuva työaika oli 1970-luvulla levinnein näistä uusista työaikaratkaisuista. Sen keksijänä pidetään tavallisesti Christel Kammerer -nimistä saksalaista liikkeenjohdon konsulttia, joka sai aikaan liukuvan työajan käyttöönoton Messerschmitt-Bolkow-Blohm-yhtiössä vuonna 1967. Tämän jälkeen liukuvan työajan käyttö levisi...
Soteuudistus.fi-sivustolla kerrotaan, että hyvinvointialueiden rahoitus perustuu ensivaiheessa pääosin valtion rahoitukseen ja osin maksutuloihin. Samalla sivustolla kerrotaan, että "Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu ja tätä myötä niiden kustannukset siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Tämän takia kuntien tuloja siirretään valtiolle, joka rahoittaa hyvinvointialueiden toimintaa.
Rahoituksen siirto toteutetaan vähentämällä kunnilta peruspalvelujen valtionosuuksia, kunnallisveroa, kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta sekä veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvausta. Kuntien verotulojen vähentämistä vastaavasti korotetaan valtion ansiotuloverotusta ja valtion osuutta...
Valitettavasti ePress-lukuoikeus koskee vain palvelussa olevaa näköislehteä. Kuluttaja-lehti julkaisee osan testeistä vain omilla verkkosivuillaan, eikä näihin artikkeleihin ole Helmet-kirjastokorttiin liitettyä lukuoikeutta.
https://kuluttaja.fi/fi/kapeat-astianpesukoneet
