Lause kuuluu Jalmari Finnen suomentamana näin: "Helmikuun 27. päivänä 1815 Notre-Dame de la Garden tähystäjä antoi merkin, että satamaan oli tulossa kolmimasto Pharaon paluumatkallaan Smyrnasta, Triestistä ja Napolista."
Kirja on luettavissa ilmaiseksi Project Gutenbergin sivuilla: https://www.gutenberg.org/ebooks/45448.
Portugeesi-sanaa on joskus käytetty portugalilaisesta ihmisestä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2005446?term=port…
https://fi.wiktionary.org/wiki/portugeesi
Mistään lähteistä ei kuitenkaan löydy tietoa siitä, että portugalin kielestä olisi käytetty sanaa portugeesi.
Kappale on nimeltään "En koskaan voinut unhoittaa" (I couldn't live without your love). Laulun nimi esiintyy myös muodossa "En koskaan voinut unohtaa".
Siw Malmkvist lauloi sen levylle vuonna 1966. Suomenkielisen sanoituksen teki Lasse Mårtenson. http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=06bbe02c-c711-4de7-8198-a584…
https://www.youtube.com/watch?v=t-aJghaq4Qk
Tein lähettämästäsi kuvasta käänteisen kuvahaun lataamalla kuvan Googlen kuvahakuun. Hakutulosten perusteella kyseessä on todennäköisesti kovakuoriainen nimeltä papintappaja (lat. Callidium violaceum). Kuvia ja esiintymistietoa papintappajasta löytyy mm. Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi-verkkosivustolta: https://laji.fi/taxon/MX.195154
Tietoa papintappajasta voi lukea Luonnonvarakeskuksen verkkosivustolta täältä: https://metsainfo.luke.fi/fi/cms/opas/tuhonaiheuttajaluettelo/papintapp…;
Suomen Luonto -lehden verkkosivuilla olevan, Tapio Kujalan ylläpitämän Selkärangatonta menoa -blogin kirjoituksen mukaan "Papintappaja on ollut varmasti aikoinaan hyvin tuttu näky kodeissa, joiden rakennusmateriaaleina on käytetty osittain...
Suosiota on yleensä mitattu levymyynnin perusteella. Suomessa tällaisia tilastoja alettiin koota 1951 alkaen. Tiedot vuosien 1951-2000 menestyskappaleista löytyvät teoksesta Suomi soi 4, suuri suomalainen listakirja (ISBN 9513125 041). Suomi soi -teossarjan osissa 1-3 puolestaan kuvaillaan suomalaisen populaarimusiikin vaiheita vuosikymmenten aikana.
1920-, 1930- ja 1940 -lukujen suosikkilauluista löytyy tietoja Einari Kukkosen tietokirjoista Oi muistatkos Emma, Tuuli tuo Petsamosta, Isoisän gramofooni, Savonmuan Hilima, Äänisen aallot sekä Hiljaa soivat balalaikat.
Suomi soi -sarjan saatavuus Keski-kirjastoista
Einari Kukkosen teosten saatavuus Keski-kirjastoista
Fono.fi-tietokannan mukaan kappaleen "Me ollaan nuoriso" ovat säveltäneet, sovittaneet ja sanoittaneet Pikku G eli Henri Vähäkainu, Lofipros ja Kingsize Ent. Toisessa julkaisussa tekijöiksi on merkitty vain kaksi ensin mainittua. Muussa yhteydessä on mainittu, että Lofipros-tuotantoryhmä olisi vastuussa vain kappaleen biiteistä, ei sanoituksesta. Pikku G on myös kertonut, että idea kappaleeseen ja kertosäkeeseen tuli alun perin The Rasmuksen kitaristilta Pauli Rantasalmelta, joka auttoi säveltäjänä ja tuottajana.
Marko Palokangas kirjoittaa Kylkirauta-lehdessä 2/2018 Perinnetietoutta -palstalla talvisodan aikana lomia myönnetyn tiukoin perustein ja lukumääräisesti varsin vähän. Rautatieliikenteestä ja -kuljetuksista sota-aikana yleisellä tasolla on kirjoitettu enemmän. Alla listattuna muutamia ehkä keskeisiä lähteitä. Esimerkiksi Pasi Tuunaisen artikkelissa kerrotaan myös lomakuljetusten haasteista Kouvolan-Viipurin rataosalla talvisodan aikana. Suomen Sotahistoriallinen Seura on digitoinut arvokasta muistitietoa sisältävän Kansa Taisteli -lehden sekä sen julkaisemattomien kirjoitusten arkiston. Näistä julkaisemattomista teksteistä löytyi kertomus lomamatkasta Laatokan rintamalta helmikuussa 1940: Kirjoitus_0123.pdf (sshs.fi) ....
Käytettyjä kirjoituskoneita myydään verkossa. Esimerkiksi sivustolla Tori.fi on myynnissä Brother-merkkisiä kirjoituskoneita, joihin näyttäisi olevan saatavilla värinauhoja ainakin Amazonista. Lähempänäkin erilaisia värinauhoja myyvät esimerkiksi Lasku-Laite Oy ja Systeema. Kannattaa muistaa, että käytettyjen koneiden kunto voi vaihdella paljon ja korjaaminen voi olla vaikeaa. Uusia konemallejakin valmistetaan, mutta ei ilmeisesti yhtään skandinaavisella näppäimistöllä.
Fraasihaulla kappaletta ei löydy, mutta Finna.fi -hakupalvelu löytää kaksi teosta, joiden nimessä esiintyvät sanat ”sateen maa”. Toinen niistä on kappale ”Poudan ja sateen maa”, joka löytyy samannimiseltä Reisjärven kristillisen opiston kuoron äänitteeltä vuodelta 2010. Tämä äänite löytyy mm. Reisjärven kunnankirjaston kokoelmista. Toinen vaihtoehto on kappale ”Sateen maa”, jonka Olli Mäkelä on levyttänyt vuonna 2000. Mäkelän äänite löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista, mutta sitä voi kuunnella vain paikan päällä.
Lisätietoja löydät Finna-fi -sivuston hausta: "Sateen maa" | Hakutulokset | Finna.fi
Suomen etymologisessa sanakirjassa murteellinen utras yhdistetään sanaan uuras ('uuttera, innokas, halukas työhön, yrittävä'), josta verbi uurastaa on johdettu. Sanan rinnakkaisia muotoja ovat uura ja uiras. Uiras-muodon on katsottu viittaavan siihen, että kyseessä on vanha *-tr-sana ('utras'), jolle löytyy vastine viron murteista, vanha sanapesye udres, udris, utris ('nopea, reipas, ketterä; ahkera, uuttera, virkku, työteliäs; mukava, sovelias). Savolaismurteissa tunnetaan utras-johdannainen utrakka ('ahkera').
Utra sen sijaan tarkoittaa 'poloista, raukkaa, kurjaa; vanhaa ukkoa'.
Turskea on yksi turski-sanan vaihtoehtoisista esiintymistä; muita ovat esimerkiksi tursti ja tyrski. Turskin moniaita merkityksiä ovat mm. 'korskea, röyhkeä, kopea, tyly, karski, äkkipikainen; sisukas, rivakka, reipas, rohkea'.
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 5
Hakupalvelu Finna.fi:stä löytyy useita kuvia luodikoista. Voit etsiä kuvia hakusanalla luodikot ja rajata sitten hakutulosta esineisiin sekä aiheen aika –rajoittimella 1800-luvun jälkipuolen luodikoihin. Rajoittimet ovat tulossivun vasemmassa laidassa.
https://www.finna.fi/
Kesäaikaan laina-ajat ovat samat kuin muulloinkin (eli esimerkiksi kirjoilla 4 viikkoa.) Poikkeuksellista pidempi laina-aika on vain Riistaveden lähikirjastosta lainatulla aineistolla. Siellä aineiston eräpäivä menee syyskuun alkuun, koska Riistaveden kirjasto muuttaa uusiin tiloihin. Riistaveden lähikirjastosta voi käydä lainaamassa aineistoa 22.6. saakka, jonka jälkeen se menee kiinni muuton ajaksi. (Riistaveden kirjasto suljettuna muuton vuoksi 26.6.–10.8. | | Kuopio (finna.fi))
Koska meillä ei ole käytössä tietokantaa, jossa olisi kaikkien suomenkielisten tietokirjojen teksti, emme pysty vastaamaan kysymykseen. Voimme sen sijaan etsiä Finna.fi:stä sanalla uskonnottomuus tuloksia. Sieltä voi hakea asiasanalla uskonnottomuus kuvaillut kirjat ja valita kieleksi suomi, tulos on silloin 99 osumaa. Hakutulosta kannattaa selata ja katsoa, onko samoja teoksia useampaan kertaan. Finnassa on myös vaikea etsiä kirjaston luokituksen mukaan muualla kuin yleisten kirjastojen tietokannoissa. Jos samoilla rajauksilla hakee sanahaulla uskonnottomuus, tuloksia on 107.
Helmet.fi on vielä tällä hetkellä erillisenä tietokantana. Sieltä etsimällä saa tulokseksi sanahaulla ja rajauksella tietokirjat, kieli suomi 37 osumaa,...
Martoilta löytyy hyvät ohjeet sängyn petaukseen ja lakanoiden vaihtoon, https://www.martat.fi/marttakoulu/junnukokki/kodintoissa/siivous/sangyn…. Niissä suositellaan vaihtamaan tyynyliinat, aluslakanat ja pussilakanat noin parin viikon välein.
Ensimmäinen etsimäsi laulu on Matti Eskon "Vanha kunnon rakkaus" (2015), jossa lauletaan "ei saanut seinästä rahaa, eikä ollut mitään nettiä, ei voinut googlettaa, vaan ite piti ettiä".
Toinen laulu on Hectorin "Tavallinen suomalainen mies" (2014). Siinä lauletaan näin: "Mä käytän harmaita housuja ja tykkään katsella kun kala syö ja syntyy renkaita.":
https://lyrics.fi/hector/tavallinen-suomalainen-mies
Laulut löytyvät suoratoistopalveluista ja myös Helmet-kirjastosta cd-muodossa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2213860?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2173640?lang=fin
Digitaalisessa Internet Archive -kirjastossa on lainattavissa Stephen Kingin teos The Shining. Teoksesta ei löydy kyseistä sanontaa lainkaan. Ilmeisesti sanonta on tullut Stanley Kubrickin käsikirjoitukseen.
Kyseessähän on vanha sanonta, joka on mainittu englantilaisessa sanontojen kirjassa jo 1600-luvun lopussa, tuolloin muodossa "All work and no play makes Jack a dull boy".
https://archive.org/
https://www.dailyscript.com/scripts/shining.html
https://en.wikipedia.org/wiki/All_work_and_no_play_makes_Jack_a_dull_boy
Tuhoa aiheuttaneen hyönteisen alustava tunnistaminen suoritetaan yleensä vaurion ulkonäön perusteella. Jos halutaan saada varmuus tuhon aiheuttajasta, on etsittävä aikuinen kuoriainen vaurion läheltä (esim. keväisin ullakon ikkunalta, kun ne pyrkivät valoa kohti) tai kaivettava hyönteisen toukka puusta. Elävä toukka on yleensä valkoinen ja hieman liikkuva. Vanhasta vauriosta kertova kuollut toukka on väriltään musta.
Lajimääritystä tekee VTT:n puulaboratorio, Puumiehenkuja 2, 02150 Espoo, puh. 09-4561. Apua voi kysyä myös Oulun yliopiston biologian laitokselta, eläinmuseolta. (Rakennusperinteen Ystävät verkkosivut)
Puuta syövät hyönteiset ovat luonnossa eläviä ”villieläimiä”, jotka sopivissa olosuhteissa siirtyvät myös rakennuksiin....
