Yritin etsiä kirjaa Finna-haulla. Rajasin tarkennettua hakua sanoilla murhat ja historia. Tuloksen rajasin kirjoihin, suomenkielisiin ja 1900-luvulla ilmestyneisiin. Linkki Finnan hakutulokseen.
Löysin kolme kirjaa, jotka voisivat sisältää kaikki muistamasi aiheet.
Valittujen palojen Tuntematon totuus : uutta valoa historian arvoituksiin. Linkki Antikvariaatti.net
Valittujen palojen Ratkaisun hetket : 100 tapahtumaa, jotka muuttivat maailmaamme. Linkki Finlanfdiakirjaan sekä Olli Matikaisen Rikos historiassa. Linkki Tiedekirjaan
Mikään kirjoista ei tosin ole kuvaamasi hopeakantinen, eikä kovin neliömäinen.
Elokuva on vuonna 1980 ilmestynyt kauhuelokuva, joka tunnetaan myös nimillä Cannibals in the Streets. Elokuvan on ohjannut Antonio Margheriti. En onnistunut löytämään tietoa elokuvan esittämisestä tai kieltämisestä Suomessa. Jos asian selvittämisellä ei ole kiire, asiaan voi palata ensi vuonna ja kysyä asiaa uudistetusta KAVIn kirjastosta. Kirjasto on tällä hetkellä suljettu muuton vuoksi.
Lähteet:
IMDB : Cannibals in the streets
Kavin kirjasto
Huuli- ja suulakihalkioiden hoito on ollut Suomessa keskitetty. Pitkään leikkauksia tehtiin vain Helsingissä, vuonna 1998 ne aloitettiin myös Oulussa. Ensimmäiset leikkaukset Suomessa tehtiin sodan aikana. Leikkauksia tehtiin silloin Mehiläisen sairaalassa, Punaisen Ristin Invalidisairaalassa sekä väliaikaisessa sairaalassa Unioninkadulla. Vuonna 1948 Helsingin Katajannokalle perustettiin Suomen Punaisen Ristin Plastiikkasairaala, johon halkiolasten leikkaukset ja hoito keskitettiin. Vuonna 1975 yksikön nimi muutettiin Huuli- ja suulakihalkiokeskukseksi (Husuke), ja 1984 se siirtyi HYKS:n alaiseksi. Yksikkö toimi monessa eri paikassa, kunnes toiminta siirtyi vuonna 1993 Töölön sairaalaan. Samalla leikkauksiin ja niiden hoitoon...
Ota yhteyttä suoraan Helsingin kirjastoautoon. Varmimmin heidät tavoittaa sähköpostilla kirjastoautot@hel.fi. Voit tietysti myös yrittää soittaa, mutta työn liikkuvan luonteen vuoksi kirjastoauton henkilökuntaa ei aina tavoita puhelimitse.
Kirjastoauto-osasto 09 310 85002
Lastenkirjastoauto Skidi 09 310 28387
Lastenkirjastoauto Stoori 09 31071313
Valmistaudu kertomaan kirjastokorttisi numero yhteydenotossasi.
Hieman hankala löytää aivan pyytämäsi tapaista kirjaa. Jo se, mikä on "vaikeaa" ja mikä ei, on hieman haastava rajaus. Kenties joku tätä kysymystä lukeva, voisi myös kommentoida suosikkejaan?
Wikipediasta löytyy kattava lista Nobel-kirjailijoita. Linkki sivulle
Muutamia ajatuksia sain kasaan. Katsoin myös, että kirjoja riittäisi noin kymmenhenkiselle ryhmälle.
Olisiko lukupiirinne kiinnostunut runokirjasta? Harry Martinsonin Kulkijan pilvilinnat ; Aniara tai Pablo Nerudan
Isla Negran runot voisivat silloin olla kiinnostavia.
Tutustumisen arvoisia kirjoja voisivat olla myös Saul Bellovin 84 vuotiaana kirjoittama Ravelstein, Toni Morrisonin Jazz tai Gao Xingjianin Vaarin onkivapa.
Selma Lagerlöfin Peukaloisen retket,...
En löytänyt muuta lastenkirjaa, jossa päähenkilön nimi on Lippe kuin Villit pajunkissat. Siinä ei kuvauksen mukaan esiinny imuria enkä pysty tarkistamaan asiaa, koska kirja ei ole kirjastossa hyllyssä. Imureita on kirjoissa, esim. Sanna ja pölynimuri -kirjassa, mutta siinä ei tuo muu kuvaus tunnu osuvan. Sägynaluskansa - hetki ennen imuria taas on aika tuore kirja.
Muita imuri-kirjoja Finna.fi:ssä kannattaa selata, ehkä joku niistä on etsimäsi.
Tunnistaisiko joku lukijoistamme kirjan?
Finna-haulla 1960-1980 välillä julkaistuja laulukirjoja on paljon.
Laulureppu : reissumiehen laulukirja / Kemppi, Usko. Suomen matkailuliitto 1978 olisi matkailijalle tarkoitettu, mutta Saku Sammakkoa ei näy sen sisällössä.
Lomalla laulamme / Lomaliitto 1973. 2. p sisältää sekä Saku Sammakon että maakuntalauluja (esim. Savolaisten laulu, Karjalaisten laulu, Uusmaalaisten laulu, Vaasan marssi).
Me laulamme / Kalle, toim. Suomen elintarviketyöläisten liitto [julk.] 1971 sisältää myös Saku Sammakon ja maakuntalauluja. Korkeudeksi mainitaan 12-15 cm.
Kuvia löytyi Antikvariaatti.netistä ja Huuto.netistä, Lomalla laulamme 1970-luvulta on 14,5 cm korkea ja 9,5 cm leveä ja siinä on keltainen kansi, voisiko...
Neuvostoliitosta ja Neuvostoliitossa kirjoitettua kirjallisuutta on tarjolla valtavasti. Alla listattuna joitakin vinkkejä, jotka ovat saatavilla Helmet-kirjastoissa. Voit hakea aineistoa myös itse hakusanalla neuvostoliitto ja rajaamalla vaikkapa ainoastaan kaunokirjallisuuteen. Myös Kirjasampoa kannattaa hyödyntää.
Kaunokirjallisuus, klassikot (kirjoitettu Neuvostoliitossa tai Neuvostoliiton aikana)
Boris Pasternak: Tohtori Živago
Maksim Gorki: Nuoruuteni yliopistot
Mihail Bulgagov: Saatana saapuu Moskovaan
Vladimir Dudintsev: Valkeat vaatteet
Andrei Bitov: Puskinin talo
Vasili Grossman: Elämä ja kohtalo
Aleksandr Solzenitsyn: Ivan Denisovitšin päivä
Anna...
Praha-nimen historiasta on parikin eri teoriaa, ja molemmat liittyvät luontoon ja kaupungin maantieteelliseen sijaintiin. Pragan etymologia on hieman toinen, vaikka paikannimien kirjoitusasut ovatkin hyvin lähellä toisiaan useilla eri kielillä.
Yleisin käsitys lienee, että Praha juontuu vanhasta slaavilaisesta sanasta práh (porgъ), joka tarkoittaa matalaa kohtaa, kahluupaikkaa, kynnystä tai askelmaa, mutta myös koskea. Tällä oletettavasti viitataan sihen Vltava-joen kohtaan, johon Praha on perustettu. Sama varhaisslaavilainen sana (práh) on periytynyt myös vanhaan tšekin kieleen, jossa sen merkitys on verkkosanakirjojen mukaan jotakuinkin sama kuin alkuperäinen.
Toisen teorian mukaan Praha-nimi tulee ...
Tietyn yksittäisen lähetin tehtävistä saattaa joskus löytyä mainintoja digitoiduista sotapäiväkirjoista. Esimerkiksi talvisodan 7. divisioonan ja sen useiden alaosastojen sotapäiväkirjat ovat säilyneet ja vapaasti verkossa luettavissa:
Sotasampo | 7. divisioona (Talvisota)
Yleisellä tasolla taistelulähettien tehtävistä kirjoitettiin 1930-luvun sotilas- ja suojeluskuntalehdissä. Lehdet ovat vuoden 1939 loppuun asti käytettävissä Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa. Alla muutama esimerkki. Erityisesti Leo Wikmanin artikkeli siteeraa talvisodan aikanakin käytössä olleessa Jalkaväen ohjesäännössä annettuja ohjeita taistelulähettien koulutuksesta. Palvelusta löytyy taistelulähetti- tai upseerilähetti -haulla monenlaista...
Suomen elintarvikelaki asettaa tarkat ehdot etenkin eläinperäisten elintarvikkeiden valvonnalle ja hankinnalle. Elintarvikelaki sekä laki majoitus- ja ravitsemustoiminnasta määrittelevät ravintoloiden toimintaa ja vaikuttavat siihen, mitä kautta ja millaisista raaka-aineista ravintolassa saa valmistaa ruokaa asiakkaille.
Välitin kysymyksesi Helsingin kaupungin elintarviketurvallisuusviranomaiselle, ja sieltä vastattiin:
"Periaatteessa tämä on mahdollista, mutta käytännön kannalta asiakkaan tuoma raaka-aine voi olla ongelmallinen raaka-aineen laadun ja hygienian kannalta. Ravintola vastaa aina tarjoilemansa ruuan turvallisuudesta. Ravintola voi aina valita käyttämänsä raaka-aineet ja myös kieltäytyä käyttämästä...
Tässä vinkkejä kollegoilta:
Märta Tikkanen: Miestä ei voi raiskata
Anja Snellmanin/Kaurasen tuotanto
Laura Gustafsson: Huorasatu
Pirkko Arstila: Susinainen
Lotta Dufva: Limbodusa
Emilia Kukkala: Kaiken jälkeen
Kanerva Tuominen: Naiset jotka vihaavat naisia
Minna Rytisalo: Jenny Hill
Minna Lindgren: Vihainen leski
Martta Kaukonen: Sinun varjossasi
Riikka Pulkkinen: Lumo
Monika Fagerholm: Amerikkalainen tyttö, Säihkenäyttämö
Mukaan lipsahti muitakin kuin suomalaisia:
Ja pakko ehdottaa yhtä ruotsalaistakin, koska sopii aiheeseen niin mehukkaasti, nimittäin Aase Berg: Akka.
Lisa Taddeo: Eläin
Sara Al Husaini: Huono tyttö
Pip Williams: Kadonneiden sanojen kirja
Euforia: Romaani Sylvia Plathista
Merete Pryds Helle: Nora
Stieg...
Makupalat.fi-kokoelmassa on useita arkistoja, josta voisi löytyä sopivia kuvia. Tekijänoikeudet on syytä tarkistaa, vaikka näistä useimmissa mainitaan, että joukossa on tekijänoikeusvapaata materiaalia.
Eurooppa:
Europeana, vastaava eurooppalainen kulttuuriperintöä ja muistiorganisaatioiden materiaaleja tallentava sisältö kuin Suomen Finna.fi, https://www.europeana.eu/fi
Saksa:
Deutsche Digitale Bibliothek, https://www.deutsche-digitale-bibliothek.de/
Ranska:
Gallica, https://gallica.bnf.fr
L'histoire par l'image, https://histoire-image.org/
Yhdysvallat:
Library of Congress, Digital Collections, https://www.loc.gov/collections/
New Your Public Library, Digital Collections, https://digitalcollections.nypl.org/...
Löysimme viitteitä ainoastaan kirjailijasta nimeltä Ibrahim Amin Baldar. Tarkoitatkohan ehkä häntä? Hänen teoksiaan ei näytä Tampereen seudun kirjastoissa olevan, mutta pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta löytyisi ainakin: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sbaldar%20ibrahim__Orightre…
Kannattaa kysyä kaukolainamahdollisuutta omasta lähikirjastostasi!
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Ibrahim_Amin_Baldar
https://kurdishacademy.org/?page_id=722
Kurt Weillin kappaleeseen Youkali löytyy nuotti mm. seuraavista nuoteista, jotka löytyvät useammasta kirjastostosta Suomessa:
- Kurt Weill songs. volume 2: a centennial anthology (Löytyy mm. Helmet-kirjastojen kokoelmista)
- The unknown Kurt Weill : A collection of 14 songs : (1900-1950) (Löytyy useammasta Suomen kirjastosta)
Meemi on termi, jolla viitataan kulttuurisesti leviävään ilmiöön, ideaan, käsitteeseen… Meemit ovat useimmiten kuvia tai videoita mutta myös vaikkapa lauseita. Meemit leviävät kulttuurissa henkilöltä toiselle, termillä ”meemi” tarkoitetaan tätä kulttuurista leviämistä.
Etukäteen on mahdotonta tietää mistä kuvasta, videosta tai lauseesta tulee meemi. Meemit ovat monesti lyhytikäisiä ja saattavat muuttua nopeasti. Usein ne perustuvat ajankohtaisiin tapahtumiin tai trendeihin, ja niiden suosio voi hiipua yhtä nopeasti kuin se alkoi.
Yhteenvetona meemi on tapa kuvailla kulttuuristen ideoiden ja ilmiöiden nopeaa leviämistä ja muokkaantumista, erityisesti internetin aikakaudella.
Esimerkkinä yksi kuuluisa kuvameemi: "Distracted Boyfriend" (...
Liputusohjeen mukaan suruliputuksella osoitetaan yleensä yksityistä surua. Kansallisen merkkihenkilön tai jonkin suuronnettomuuden yhteydessä sisäministeriö voi kuitenkin suosittaa yleistä suruliputusta.
Suomen laissa on luoteltu päivät, jolloin valtion virastossa ja laitoksissa liputetaan. Lisäksi laissa todetaan, että "Asianomainen ministeriö saa erityistapauksissa määrätä valtion virastojen ja laitosten liputuksesta koko maassa tai yksittäisillä paikkakunnilla muulloin kuin virallisina liputuspäivinä".
Vuonna 2017 sisäministeriö julkaisi tiedotteen, jokä määräsi valtion virastot ja laitokset liputtamaan presidentti Koiviston kuolemaa seuraavana päivänä 13.5.2017. Samassa tiedotteessa toivottiin koko maan yhtyvän...
