Hei, seuraavissa teoksissa voisi olla sinua kiinnostavaa tietoa. Mielestäni alueellisesti osuvimpien lähteiden nimet on lihavoitu:
Wasastjerna, Hans R. : Minnesotan suomalaisten historia (1957)
https://heili.finna.fi/Record/heili.570531?sid=4144822475
(Kero, Reino: Suureen länteen : siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan (1996))
https://heili.finna.fi/Record/heili.236727?sid=4144900421
Kero, Reino: Suomalaisina Pohjois-Amerikassa : siirtolaiselämää Yhdysvalloissa ja Kanadassa (1997)
https://heili.finna.fi/Record/heili.236726?sid=4144872632
Englanninkielisiä lähteitä:
Karni, Michael G. : The Finnish experience in the western Great Lakes region
https://finna.fi/Record/eepos.309226?sid=4144975862...
Etsimäsi kirja voisi olla Richard Raynerin Pilvien piirtäjä (suom. Erkki Jukarainen). Kirja tosin on ilmestynyt suomeksi vasta vuonna 2001, mutta sopii hyvin kuvaukseesi.
Pilvien piirtäjä Helmetissä
Pilvien piirtäjä Kirjasammossa
Leimassa lukee varmaankin K. Angerpuro. Helsingin Sanomissa, Uudessa Suomessa, Suomen Sosialidemokraatissa ja Hufvudstadsbladetissa on 1.2.1939 julkaistu ilmoitus, jossa kerrotaan, että Helsinkiin on perustettu uusi kello- ja kultaliike Angerpuro osoitteeseen Fabianinkatu 27.
Vanhoja sanomalehtiä pääsee tutkimaan osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu.
Helsingin yliopiston vuoden 1923 promootiossa 31.5. esitettiin promootiokantaattina Leevi Madetojan säveltämä kantaatti, jonka hän oli säveltänyt jo vuoden 1914 promootioon (Promotionskantaten år 1914, op22). Se on sävelletty sopraanolle, sekakuorolle ja orkesterille. Sen tekstin on kirjoittanut Ernst V. Knape, suomenkielisen käännöksen V. Vesala. Tilaisuudessa kantaatin esittivät laulajatar Marta von Fieandt, [Helsingin?] "ruotsalainen Oratoriokuoro" ja Helsingin kaupunginorkesteri Robert Kajanuksen johdolla.
V. A. Koskenniemen juhlaruno ”Toukokuun lauluja” jaettiin läsnäolleille. Koskenniemi oli siis promootiorunoilija, mutta ei kantaattirunoilija.
Lähteitä:
Halonen, Tero: Promootio : elävän yliopistoperinteen historiaa (Otava...
Tarjoilijaa tai viinuria tarkoittava sana kyyppari on tullut ruotsin kielen sanasta kypare ’viinikellarin esimies’. Sana juontaa juurensa keskialasaksan (1200 – 1600) sanaan kuper ’tynnyrintekijä’. Myös nykysaksassa on sana Küfer, Küper.
Sama etymologia on myös englannin sanalla cooper ’tynnyrintekijä’.
Kyyppari Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
https://www.merriam-webster.com/dictionary/cooper
Kaikissa Helsingin kirjastoissa on tietokoneita, joita asiakkaat voivat käyttää. Niistä suurinta osaa voi käyttää ilman ajanvarausta: Jos et halua tulostaa, et tarvitse myöskään mitään tunnuksia tai tilejä. Koneiden käyttöaika on yleensä 0,5-2 tuntia. Jos haluat tulostaa, sinun täytyy ensin tehdä itsellesi tulostustili. Siihen saat henkilökunnalta apua.
Joissakin kirjastoissa on kuitenkin varattavia työhuoneita, joissa on asiakastietokone. Näiden tilojen varaaminen onnistuu uuden Varaamo-palvelun kautta. Varaamo edellyttää vahvaa tunnistautumista. Esimerkiksi Malmin kirjastossa on varattavia työhuoneita, joissa on asiakastietokone. Se joka varaa työhuoneen, saa käyttöönsä myös koneen. Yhden työhuoneen voi varata kolmeksi...
Tutustuin Viisikkoihin hieman uudelleen ja mielestäni niissä täyttyy kaikkitietävän kertojan tunnusmerkit. Kaikkitietävä kertoja on nimensä mukaisesti kaikkitietävä eli tietää kaikkien hahmojen ajatukset. Lyhyellä otannalla Viisikoissa näyttäisi olevan juuri näin, kertoja tietää mitä kenenkin mielessä liikkuu. Viisikot on kirjoitettu hän-muotoon eli vielä tarkemmin kyseessä on kaikkitietävä kolmannen persoonan (hän) kertoja. Vanhoissa klassikoissa onkin monesti käytetty juuri kaikkitietävää kolmannen persoonan kertojaa. Jos Viisikot olisivat pelkkiä hän-kertojallisia kirjoja, niin silloin näkökulma olisi rajatumpi eli tiedettäisiin esimerkiksi vain yhden hahmon ajatukset ja näkökulma olisi hänen.
Laki Suomen lipusta kertoo, että valtiolippu on suorakaiteinen tai kolmikielekkeinen ja sen ristin keskellä on Suomen vaakuna keltaisen reunuksen sisällä. Muodosta riippuu, mikä taho sitä saa käyttää.
Esimerkiksi kielekkeistä valtiolippua käyttävät puolustusvoimien esikunnat, joukko-osastot, laitokset ja alukset. Presidentin käyttämässä lipussa on tangon puoleisessa yläkulmassa sinikeltainen vapaudenristi.
Lisätietoa valtiolipusta löytyy https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380#P5
Kuvailusi kuulostaa elokuvalta Taistelu kultaisesta taljasta (Jason and the Argonauts) vuodelta 1963, https://www.imdb.com/title/tt0057197/. Siinä thessalialainen sankari Iason, Iolkoksen kuninkaan Aisonin poika, joka on lähetetty turvaan valtaa himoitsevilta sukulaisilta kasvamaan aikuiseksi, palaa vaatimaan kuninkuutta. Se hänelle luvataankin, mutta edellytyksenä on noutaa Kholkiista maaginen Kultainen talja. Iason lähtee matkaan retkueensa eli argonauttien kanssa. Matkalla on edessä monenlaisia esteitä, muun muassa juuri tuo luurankoarmeija. Jumalat esiintyvät elokuvassa myös varsin suuressa roolissa, erityisesti Hera on Iasonin suosija. Elokuvan erikoisefektit olivat aikoinaan poikkeukselliset, Ray Harryhausenin käsialaa, https://artuk...
Suoranaista yhteyttä ei näillä kahdella sinänsä ole. Sen sijaan nimi ja sana liittyvät etymologialtaan yhteen. Antiikin kreikan sana thea on molempien sanojen rakenteessa.
Lähde:
THEIA - Greek Titan Goddess of Sight & Heavenly Light (theoi.com) Theia: thea, näkö, theiazô, ennustus.
THEATRE definition and meaning | Collins English Dictionary (collinsdictionary.com) Theatre: theasthai, katsoa, thauma, ihme.
Theatre - Wikipedia
Kyseessä on Michael Hjorthin ja Hans Rosenfeldtin Sebastian Bergman -sarja. Rikospsykologin etunimi on siis Sebastian, ei Benjamin.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/sebastian%20bergman
Voit soittaa mihin tahansa Helmet-kirjastoon ja varmistaa, onko vanha korttisi vielä voimassa vai onko se jo poistettu rekisteristä. Rekisteristä poistetaan sellaiset kortit ja asiakastiedot, joita ei ole käytetty kolmeen vuoteen ja joihin ei liity selvittämättömiä asioita, esimerkiksi maksamattomia maksuja. Varaudu kertomaan puhelimessa kirjastokorttisi numero. Näin on todennäköisesti sinulle tapahtunut. Kirjastojen puhelinnumerot löydät Helmet.fi-sivustolta kirjastojen yhteystiedoista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Uutta Helmet-kirjastokorttia ei voi saada käymättä kirjastossa. Voit tehdä esirekisteröinnin etukäteen, kuten olet ilmeisesti tehnyt, mutta kortin saa vain kirjastossa esittämällä henkilöllisyystodistuksen....
Vanhoissa lakiteksteissä puhutaan sakon vetämisestä. Mistä tämä vetäminen tässä tulee?
Hei! Virtuaalinen vanha kirjasuomi -sivuston https://vvks.it.helsinki.fi/sivustosta/kayttoehdot/index.html sivulta https://vvks.it.helsinki.fi/tekstit/1600_2_lakikieli/21/selitykset.html löytyi seuraavanlainen tieto liittyen kysymykseesi:
103 po. wätämän /vetämän/ = maksaman. Vanhoissa lainsuomennoksissa (Martti, Ljungo, Kollanius) vetää-verbiä on käytetty ruotsin vädja-verbin 'vedota' vastineena: vetää (veto). Pajulan (1955) mukaan veto on ruots. laina (vanh. r. wädh, nyk. vad tai pant). Verbi vetää esiintyy Martilla sanonnassa vetää sakko, Kollanius taas puhuu maksun vetämisestä. Näissä tapauksissa vetää on ruots. böta-verbin 'maksaa sakkoa'...
Helmikuun pituus, ja koko gregoriaaninen kalenteri, perustuu roomalaisten ajanlaskuun. Varhaisella ajalla roomalaisilla oli noin kymmenen vaihtelevan pituista kuukautta, ja kalenterivuoden pituus oli vain 304 päivää - loppuvuodella ei niinkään ollut merkitystä, sillä se ei ollut viljelykautta.
Vuoden 700 eKr Rooman toinen kuningas Numa Pompilius antoi tarkemman muodon kalenterille: vuoden pituudeksi tuli 355 vuorokautta, ja kuukausia oli 12, joiden pituudet olivat joko 29 tai 31 päivää. Roomalaiset nimittäin pitivät parittomia numeroita onnekkaampina kuin parillisia. 355 vuorokauden pituinen vuosi noudatti suunnilleen kuun oikeita vaiheita, mutta se ei pysynyt vuodenaikojen vaihtumisen perässä. Siksi noin 450 eKr alettiin joka...
Tässä muutamia suosittuja ja yleistajuisia teoksia, joista voisi lähteä liikkeelle.
Fysiologiaa ja biologiaa:
Juul Nielsen, Lotte, et al. Ihmeellinen ihminen.
Sinclair, D., LaPlante, M., & Hartikainen, T. (2021). Elinkaari: Mistä vanheneminen johtuu ja mitä sille voi tehdä?
Psykologiaa:
Dunderfelt, Tony. Elämänkaaripsykologia: Lapsen kasvusta yksilön henkiseen kehitykseen.
Niemelä, Pirkko, ja Jan-Erik Ruth. Ihmisen elämänkaari.
Pulkkinen, L. (1996). Lapsesta aikuiseksi.
Vuorinen, R. (1997). Minän synty ja kehitys: Ihmisen psyykkinen kehitys yli elämänkaaren.
Kun Kätilöopisto suljettiin, se oli osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä. Asiaa kannattaa siis lähteä selvittämään HUS-yhtymän kautta. Voit ottaa yhteyttä pääkaupunkiseudun sairaaloiden puhelinvaihteeseen 09 4711 ja tiedustella, mihin Kätilöopiston arkisto on siirretty. Arkistojen (esimerkiksi nykyinen Naistensairaala) yhteystiedot löytyvät täältä:
https://www.hus.fi/tietoa-meista/yhteystiedot/kirjaamo-ja-arkistot
https://www.hus.fi/tietoa-meista/yhteystiedot
Joskus syntymäkellonaika on kirjattu erilaisiin muistoesineisiin (esimerkiksi vauvakirja, kummilusikat). Tällaiset muistot kannattaa tarkastaa, mikäli niitä löytyy hallustasi etkä ole vielä käynyt niitä läpi.
Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta https://kainet.finna.fi
Siellä voi hakea asiasanalla buddhalaisuus ja näin löytyy aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.
Mikäli haluat hakea kaikista Suomen kirjastoista, niin voit käyttää aineistotietokantaa https://finna.fi
Tässä joitakin kuvaukseesi sopivia kirjoja:
Sanna Eeva: Maamorsian
Juli Zeh: Yli-ihmisiä
James Hamilton-Paterson: Mausteena Fernet Branca
Kaarina Davis: Toisinnäkijän päiväkirja
Eija Wager: Tupaantuliaiset
Juli Zeh: Yli-ihmisiä
Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja
Nina Burton: Elämän ohuet seinät
Lisätietoja kirjoista löytyy Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/
