Kaikkia ammatteja tuskin on missään listattuna niin, että voitaisiin etsiä kaikki sanan valvoja sisältävät ammattinimekkeet. Wikipediassa olevassa ammattiluettelossa sanan valvoja sisältää allasvalvoja, järjestyksenvalvoja, luotonvalvoja, turvallisuusvalvoja ja uinninvalvoja. Valvoja esiintyy myös esim. mainitsemassasi välituntivalvojassa tai luokanvalvojassa, mutta ne eivät varsinaisesti ole ammatteja vaan työtehtäviä, joita hoitavat yleensä opettajat.
Lähde
Wikipedia: luettelo ammateista https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ammateista
Suomalainen kirjailija, joka asuu Islannissa ja on kirjoittanut Islantiin sijoittuvia dekkareita, on Satu Rämö.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua39b6f73-a4aa-4006-af66-3…
Kollega löysi sadun, joka sopii kuvaukseen, Kissakartano, joka löytyy Valittujen palojen Suuresta satukirjasta vuodelta 1970. Satu on italialainen ja sen on suomentanut Marjatta Kureniemi. Se löytyy myös verkosta Andrew Langin versiona nimellä A Colony of Cats, https://etc.usf.edu/lit2go/142/the-crimson-fairy-book/5123/the-colony-o…
Antamasi tuntomerkit ovat varsin hyviä, mutta emme kuitenkaan onnistuneet keksimään mikä kirja voisi olla kyseessä. Kysymys on myös sähköpostitse lähetetty vastaajaverkostomme jäsenille. Toistaiseksi vastausta ei ole löytynyt silläkään tavoin, mutta lisäämme tietoa tänne jos ehdotuksia tulee.
Myös lukijat voivat vinkata kommentilla, jos kirjan kuvailu herättää jotakin muistikuvia.
W. C. Mackista, joka kirjoittaa myös nimellä Winnie Mack, löytyy melko niukasti tietoa. Alla olevista linkeistä löydät tiedot, jotka onnistuin löytämään.
Macmillan publishers: https://us.macmillan.com/author/winniemack
Scholastic Canada: https://www.scholastic.ca/books/authors&illustrators/winnie-mack
Goodreads: https://www.goodreads.com/author/show/3404573.Winnie_Mack
W C Mack homepage: https://www.wcmack.com/bio-2/
Kyseessä on Grethe Risbjerg Thomsenin runo Måske en martsnat kokoelmasta Dagen og Natten (1948).
Merete Mazzarellan teoksen Violetti hetki (Den violetta timmen, 2022) on suomentanut Raija Rintamäki ja hän on suomentanut myös Grethe Risbjerg Thomsenin runon.
Dagen og Natten -teosta ei ole missään Suomen kirjastossa lainattavissa. Tanskasta tai Ruotsista sen saisi kaukolainaan.
Googlen kuvahaun ja kasviaiheisten sivustojen tarkastelemisen perusteella kyseessä voisi piirteidensä perusteella olla joko Peperomia pareskiifolia tai Peperomia pseudoalpina. Joka tapauksessa se vaikuttaa kuuluvan monimuotoiseen Peperomia-sukuun. Suomessa näitä kasveja kutsutaan muorinkukiksi.
Lähetetyn kuvan perusteella tuon kasvin pistokas näyttää melko nuorelta, joten täydellä varmuudella en uskalla väittää nimeä oikeaksi. Lehdet kasvavat paksuutta ja koostumus ja osin väri saattavat vaihtua. On mahdollista, että täysi-ikäisenä kasvi on eri näköinen.
Tällä hetkellä oman kirjastoni hyllystä ei valitettavasti löytynyt teoksia, joista voisin vahvistaa kasvin nimen. Jos käyt lähikirjastossasi, voit...
Kenties kyseessä on kuvataiteen harrastaja?
Kuvataiteilijamatrikkeli löytää vain Gunnar Finnen (1886-1952) Linkki matrikkeliin
ja Kuvaston taiteilijaluettelo ainoastaan Johan Finnen (k. 2007) Linkki sivustoon
Myöskään Wikipedia ei tunne O-etunimistä taiteilijaa. Linkki wikipediaan
Kenties asiaa voisi vielä tiedustella suuremmista huutokauppakamareista.
Valitettavasti ei.
Espoon kirjastot poistavat vuosittain vanhoja lehtiä ja niitä on hetken (muutaman viikon) tarjolla kirjojen kierrätyshyllyissä.
Kierrätyshyllystä lehtiä voi ottaa ilmaiseksi.
Poistolehtiä ei voi varata.
Kokeile vielä uudelleen. Olet ollut aivan oikealla polulla. Palvelussa on saattanut vain olla väliaikainen viive (tai yrität perua jonkin hyvin suositun kirjan varausta. Silloin toiminto kestää kauan)
Varauksen voi perua kirjautumalla Helmet verkkokirjastoon. Linkki Helmet verkkokirjastoon
Siirtymällä sitten omaan tiliin sivun oikeasta ylälaidasta. Siellä kohtaa varaukset.
Näkymään aukeavat kaikki varauksesi sekä niiden yläpuolelle kaksi oranssia laatikkoa. Laatikoissa on himmeällä tekstit "muokkaa valittuja" ja "peru valitut".
Toivottavasti varailu ja peruminen onnistuvat jatkossa sujuvammin.
Reino Hirvisepän (Palle) toisen ja kolmannen säkeistön sisältävästä Fredmanin 8. laulun suomennoksesta en onnistunut löytämään ennen vuotta 1986 julkaistua painettua versiota. Silloin kolmisäkeistöinen Unkarin viiniä ilmestyi valikoimassa Pallen parhaat : "kulttuurikuplittajan" kuusi vuosikymmentä.
60-luvun lopulla perustettu Bellman-kvartetti levytti kappaleen vuonna 1984 ilmestyneelle levylleen Lähteelle istukaamme, ja kvartetin 20-vuotisjuhlan kunniaksi keväällä 1987 julkaistiin 26 Hirvisepän Bellman-suomennosta sisältävä nuottikokoelma Bellmanilta : Carl Michael Bellmanin lauluja mieskvartetille ja -kuorolle. Kokoelman toimittajan ja kvartetin 2. tenorin Aatu Leinosen esipuheessa kerrotaan kvartetin Bellman-ohjelmistosta...
Olisikohan kyseessä Catherynne M. Valenten vuonna 2013 ilmestynyt Tyttö joka purjehti Satumaan ympäri itse rakentamallaan laivalla. Kirjan kansi on punainen, ja siinä on tyttö ja punainen lohikäärme. Kirjan päähenkilön nimi ei tosin ole viikonpäivä vaan Syyskuu, mutta tarinassa hän tapaa myös pojan nimeltä Lauantai.
Kaunokirjallisten suomennosten alkuvaihe ajoittuu 1820–1830-luvuille. Vuonna 1820 perustetun Turun Wiikko-Sanomat -lehden sivuilla alkoi pian ilmestyä Suomen ruotsinkielisestä lehdistöstä tai ruotsalaisista lehdistä käännettyjä lyhyitä kertomuksia, faabeleita, kaskuja ja runoja. Vuosikymmenen lopulla alkoi ilmestyä Oulun Wiikko-Sanomia, joka jatkoi Turun Wiikko-Sanomien linjaa suomennosten julkaisijana. Ensimmäiset kirjan kokoiset kaunokirjalliset käännökset ilmestyivät sitten 1830-luvulla.
Ensimmäinen suomen kielellä julkaistu romaani on sveitsiläisen Heinrich Zschokken Kultala, joka ilmestyi SKS:n kustantamana vuonna 1834. Samana vuonna ilmestyivät vielä tuntemattomaksi jääneestä saksankielisestä alkutekstistä suomennettu Elina eli...
Muistellusta sananparresta puuttuva sana on ahmattia merkitsevä 'ähmäri': "Ei ähmäri koskaan kylliksens saa ja ahne on aina vajaa." Satakuntalainen sananparsi on alun perin kerätty talteen Lavialta.
Lähde:
Satakunnan sananparsia
Professori Jukka Korpela on kirjoittanut teoksen Idän orjakauppa keskiajalla: ihmisryöstöt Suomesta ja Karjalasta (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014). Kirja kertoo pohjoisen ihmisryöstöistä osana koko Venäjän orjakauppaa. Suomesta ryöstettiin keskiajalla ihmisiä myytäväksi etelän keskusten orjamarkkinoilla. Suomalaiset myytiin ensin orjamarkkinoilla Novgorodin alueella, mistä he saattoivat päätyä Mustanmeren ja Kaspianmeren orjamarkkinoille.
Korpelan teos on ensimmäinen tutkimus tästä aiheesta ja varmaankin hyvä lähde. Suomalaisorjien määrästä ja heidän kohtaloistaan ei ole tarkkaa tietoa. Korpela arvioi, että pitkällä aikavälillä myytiin tuhansia suomalaisia.
https://journal.fi/tt/article/view/55955/...
Koska arvonimi on myönnetty 1950- tai 60-luvuilla, kirjasta Arvonimet Suomessa 1917-1985, joka löytyy myös paikkakuntasi kirjastoista, pitäisi löytyä vastaus kysymykseesi.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.168648?sid=4471610163
Risto Ahdin suomennos kyseisestä Edna St Vincent Millayn runosta sisältyy runoantologiaan Maailman runosydän (koonneet Hannu ja Janne Tarmio, 1998, s. 634).
Runon otsikko on Sonetti ja se alkaa rivillä "Mitä huulia missä ja miksi huuleni suutelivat...".
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Edward Morgan Forsterin romaania The Longest Journey ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
