Jos kirjastokortti toimii, niin mitään ei tarvitse tehdä.Mikäli taas kortti on poistettu rekisteristä, kun sitä ei ole käytetty lainkaan noin kolmeen vuoteen, niin uuden saa kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksensa. Ensimmäinen kirjastokortti on aina ilmainen. Jos kortti on kadonnut tai vahingoittunut, niin uusi kortti maksaa aikuisille kolme euroa ja lapsille kaksi.Lapsi saa kirjastokortin kelakorttiaan ja vanhemman kuvallista henkilöllisyystodistusta vastaan. Sekä lapsen että vanhemman pitää olla paikalla korttia haettaessa.Kirjastokortti ja lainaaminen | helmet.fi (finna.fi)
Helsingin tilavarauspalvelussa eli Varaamossa on tieto, että Pasilan kirjastossa on VHS-DVD -digitointimahdollisuus. Laite ei pysty tallentamaan USB-muistitikulle, ainoastaan DVD-levylle. Palvelu on maksuton. Laitteen voi varata palvelusta kirjautumalla sisään pankkitunnuksilla. Lähde:Tilavaraus.hel.fi. https://tilavaraus.hel.fi/
Suomen Kansallisbibliografia Fennican mukaan John Miltonin Kadotettu paratiisi -teoksesta näyttäisi ilmestyneen suomennettuna kolme painosta, vuosina 1933. 1952 ja 2000: (Tekijä:milton john AND Nimeke/otsikko alkaa:kadotettu paratiisi) | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Singer serial number decoder kertoo, että sarjanumero Y2705903 kuuluu vuonna 1925 valmistetulle Singer-ompelukoneelle. Valmistuspaikka on Singerin Elizabethportin tehdas New Jerseyssa Yhdysvalloissa. Sarjanumerot välillä 2648401-2708400 kuuluvat konemallille 66K.Lähteitä ja lisätietoa:https://serial-number-decoder.com/singer-sewing-machines/singer-sewing-…https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.htmlhttps://www.singersewinginfo.co.uk/66
Varastokirjaston Vaari-tietokannasta, Helmet-kirjaston hausta ja satunnaisilla nettihauilla löytyy ainoastaan yksi Laurence Binyonin suomennettu runo, John Winter, joka on mukana Yrjö Jylhän suomentamassa brittiläisten runoilijoiden antologiassa Hallitse, Britannia! vuodelta 1929. For the Fallen -runoa ei siten liene suomennettu.
Hei,Tämä voisi olla Alfonso Araun ohjaama Rakkauden pilvitarha (A walk in the clouds, 2001). Pääosissa mm. Keanu Reeves.https://www.imdb.com/title/tt0114887/
Käännöstietokannan mukaan Suomen lasten Kalevala on käännetty englanniksi, turkiksi, japaniksi ja serbiaksi. Sitä ei siis ole käännetty saksaksi.Lähde:SKS: Suomen kirjallisuuden käännökset: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?params=keep&lang=FIN
Lapsesi kuulostaa kovalta lukijalta. Sherlock Holmes -kirjoissa ei varmaankaan ole mitään ikäryhmälle sopimatonta. Jos tekstissä tulee vastaan asioita, joita hän ei ymmärrä, vanhemmat varmaankin selittävät. Tapahtumat kuitenkin sijoittuvat viktoriaaniseen aikaan. Lukulistasta päätellen poikaasi kiinnostavat historiaan liittyvät "sopivan jännät kirjat". Tässä joitain mahdollisuuksia :Sherlock Holmes -maailmaan pääsee sukeltamaan myös lastenkirjojen kautta. Englantilainen Ali Standish on aloittanut baskervillen koulu -sarjan, josta ensimmäinen osa Outoja tapauksia Baskervillen koulussa on käännetty suomeksi (Tammi, 2024). Kirja kertoo Arthur-pojasta, jolla on poikkeukselliset päättelytaidot ja joka pääsee niiden avulla erityisellä...
Voisiko kysymäsi kirja olla tämä? Kaikki yksityiskohdat eivät täsmää, mutta perusvire on toivomasi.TEKIJÄ Trojepolski, Gavriil, kirjoittajaTEOS Bim Mustakorva / Gavriil Trojepolski ; [ven. alkuteoksesta.. suom. Lidia Iranto]PAINOS 2. painos 1978Julkaisutiedot Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1977ULKOASU 251, [1] sivua ; 20 cm
Ensimmäinen tarina on Carl Barksin käsikirjoittama ja piirtämä Rämeikön arvoitus (Mystery of the Swamp, 1944). Se on julkaistu Suomessa useita kertoja, ensimmäisen kerran Aku Ankka -lehden numeroissa 37-39/1977 ja sittemmin monissa kokoelmateoksissa, mm. Minä Aku Ankka 2 -teoksessa (2016) ja albumisarjan Carl Barksin Aku Ankka osassa 7 (2024). Lisätietoja I.N.D.U.C.K.S.-tietokannassa: https://inducks.org/story.php?c=W+OS+++62-03.Toista sarjakuvaa en onnistunut jäljilttämään. Olisiko se tuttu jollekin sivuston lukijalle?
Äänitteiden tiedoissa tekijöitä ei mainita. "En yksin uskalla" -niminen laulu sisältyy nuottiin Huttunen, Aimo: "Laulun sanoma. 3" (Prisma, 1985). Laulu alkaa: "En yksin uskalla, en tahdokaan mä en." Huttunen on myös laulun säveltäjä, sanoittaja on Liisa Ylönen.Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
MOT Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo rukka sanasta näin:Poronnahkaista mekkoa merkitsevän rukka-sanan vastineita ovat vatjan hihatonta mekkoa merkitsevä rukka ja viron mekkoa merkitsevä, vanhentunut rukk. Sana on vanha germaaninen laina, jonka alkumuotoa *rukka- edustaa mm. nykysaksan takkia merkitsevä Rock. Samaa sanaa on suomessa ja eräissä lähisukukielissä alettu vertauskuvallisesti käyttää myös ihmisraukan nimityksenä. Vastaavalla tavalla käytetään eräitä muitakin, etenkin huonokuntoisia vaatekappaleita merkitseviä sanoja, esim. → parka, riepu, raasu ja rääsy. Suomen kirjakielessä rukka on ensi kertaa mainittu Johannes Saloniuksen sepittämässä muistorunossa 1673. Nahkaista työkäsinettä merkitsevä rukkanen voi olla rukka-sanan...
Alkuaan (1981) kyseinen talo rakennettiin Lahden hotelli- ja ravintolakoulua ja kongressitoimintaa varten. 2011 alkaen siinä toimi Lahden ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen yhteinen Oppimiskeskus. Tietoa rakennuksen vaiheista löytyy seuraavista lähteistä: Lahden hotelli- ja ravintolakoulu 1980-81. Julkaisussa: Kertomus Lahden kaupungin kunnallishallinnosta. 1981, 2. [Lahti] : [Lahden kaupunki], 1982. Lahden hotelli- ja ravintolakoulu 1981-1982. Julkaisussa: Kertomus Lahden kaupungin kunnallishallinnosta. 1982, 2. [Lahti] : [Lahden kaupunki], 1983. ...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on hiljattain vastattu samankaltaiseen kysymykseen. Vastauksessa kerrotaan, että mihinkään ei ole varsinaisesti koottu listaa, josta selviäisi pisin suomalainen kirjasarja. Vastauksessa ohjeistetaan kuitenkin millä tavoilla kirjasarjoja voi etsiä.Löytyykö netin kautta luetteloa, johon olisi koottu suomalaisten kirjailijoiden kirjasarjat tai edes kirjasarjoja. Kiitos. | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Aluksi suosittelisin Tapani Baggen kolmiosaista Kaisa-sarjaa. Kirjat ovat helppolukuisia. Kirjoista on julkaistu myös yhteisnide. Kirjoissa reipas Kaisa-tyttö elää isänsä kanssa kahdestaan, mutta hänellä on ystäviä, joiden kanssa voi puuhata monenlaista. Kirjat ovat ilmestyneet alunperin 200-luvun alussa. Yhteisnide on vuodelta 2014. Helmet-viite :https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2155521?sid=4774718798Kirjastotätinä suosittelisin mielelläni myös kuvakirjaa Kirjasto-Kaisa . Tämä on käännöskirja, joka kertoo ahkerasta lukijasta. Kirjan teksti on Gillian Shields, kuvitus Francesca Chessa, suomennos Terhi Leskinen.
Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa voi tulostaa kaikissa kolmessa kerroksessa. Sekä mustavalkoiset että värilliset tulosteet maksavat 50 c/paperi. Tulosteet maksetaan 1. kerroksen palvelupisteeseen.
Etsitkö tietoa jo Finna.fi -hakupalvelusta? Tässä esimerkkihaku sahateollisuus 1800-luku ja kielivalintana ruotsihttps://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=sahateollisuus&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22swe%22tai puutavarakauppa 1800-luku ja kielenä ruotsi:https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=puutavarakauppa+1800-luku&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22swe%22&limit=20&sort=relevance%2Cid+ascOlisiko näistä mitään apua?
Friedrich von Schillerin Das Lied von der Glocke on suomennettu nimellä Laulu kellosta. Suomentajana Toivo Lyy.Suomennos sisältyy kokoelmaan Schiller, Friedrich von: Valitut teokset. Otava, 1950.Ks. https://lastu.finna.fi/Record/lastu.123810?sid=4774558784
Netissä on useita sivustoja, joilta voi hakea Singer-ompelukoneiden valmistustietoja. Tässä yksi sivusto, josta voi hakea tietoa koneen sarjanumerolla:https://serial-number-decoder.com/singer-sewing-machines/singer-sewing-machines.htmKoneesi on valmistettu tämän sivuston haun mukaan vuonna 1899.Tässä toinen sivusto, jonka avulla voi hakea koneen valmistusvuotta, kun sarjanumeron edessä ei ole kirjainta:https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…Jos joku kirjain löytyykin sarjanumeron edestä, löytyvät tiedot täältä kirjaimen mukaan https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…Singerin sivuilta saa lisätietoja vanhoista Singer-ompelukoneista:https://www.singermachines.co.uk/faq/...
Tutkittua tietoa asiasta ei ole. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ja Turun yliopiston asiantuntijoista koostunut aivoriihi innostui kuitenkin pohtimaan asiaa. Muisti ulottuu vuoteen 1968 ja Timo Bergholmin elokuvaan Punahilkka, jossa kuullaan repliikki: "Haista sinä, kana, vittu!". Tämä lienee vähintäänkin yksi ensimmäisiä kotimaisen elokuvan v-sanoja.
