Esimerkiksi selkokirjat voisivat olla tähän tarkoitukseen sopivia. Selkokirjoissa käytetään yksinkertaista kieltä ja siksi ne soveltuvat hyvin henkilöille, jotka opiskelevat suomen kieltä. Selkokirjallisuus on usein sijoitettuna kirjastoissa ihan omassa hyllyssään. Alla olevista linkeistä löydät selkokirjavinkkejä suomen kielen opiskelijalle:https://www.kirjastot.fi/kysy/olisin-kysynyt-millaisia-kirjoja-selkokirjoja?language_content_entity=fihttps://selkosanomat.fi/arki/kauniita-ja-hauskoja-selkokirjoja/https://kyyti.finna.fi/themes/custom/files/lukuvinkkeja_S2.pdfhttps://selkosanomat.fi/arki/selkokirja-on-kaikkien-kaveri/Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://helmet.finna.fi/Mikäli...
Yle Puheessa on näemmä vuonna 1989 esitetty 16-osainen luentasarja, jossa Lasse Pöysti lukee Tove Janssonin teosta Muumipeikko ja pyrstötähti. Sarja on esitetty uudelleen ainakin vuonna 2012, ja se on ollut kuunneltavissa Yle Areenan podcasteissakin, joista se on poistunut tammikuussa 2013. Ehkä Ylelle voisi esittää toiveen uusinnasta, kun aiemmasta esityskerrasta on jo noin paljon aikaa? Linkki ohjelmatoive/palautelomakkeeseen löytyy täältä: https://asiakaspalvelu.yle.fi/cspLähteet: https://www.hs.fi/radiotelevisio/art-2000002557808.htmlhttps://areena.yle.fi/podcastit/1-1689403
Mm. Egyptin presidentti Gamal Abdel Nasser on vaikuttanut molempiin alueisiin. Nasser ilmoitti 1956, että Egypti aikoi kansallistaa Suezin kanavan, mistä seurauksena oli Suezin kriisinä tunnettu lyhyt sota. Nasser myös vastusti Etelä-Afrikan apartheid-politiikkaa ja toimi inspiraationa mm. Nelson Mandelalle.Lisää tietoa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Suezin_kriisihttps://en.wikipedia.org/wiki/Egypt%E2%80%93South_Africa_relations
Hei, kappaleesta ei valitettavasti ole julkaistu Suomessa nuottia. Kappaleen alkuperäisen version La Mamma ovat kirjoittaneet ranskalaiset Robert Gall ja Charles Aznavour, joista jälkimmäinen on myös esittänyt kappaletta. Kappale on käännetty ja sitä on esitetty useilla eri kielillä. Lähteet:Aznavour, Charles. Charles Aznavour [Nuottijulkaisu] : forty-two great songs arranged for voice & piano. London : Wise, cop. 1995.Kantola, Eija. Levyttänyt Eija Kantola. Nuottijulkaisu. Lahti : CAJ Music [n. 1993].Kantola, Eija. Kirkkaimmat tähdet. Nuottijulkaisu. Helsinki : F-Kustannus, 2001
Oranssit kehykset kuorma- ja pakettiautojen rekisterikilpien ympärillä ovat merkki siitä, että ajoneuvolla harjoitetaan kaupallista tavaraliikennettä, ja että ajoneuvon haltijalla on liikennelupa. Liikennelupaa haetaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta. Liikenneluvan pakollisuus riippuu siitä, kuinka painavaa ajoneuvoa ammattimaisessa tarkoituksessa kuljettaa. Hakemusmaksu on 290 euroa. Liikennelupaan sisältyy monenlaisia yksityiskohtia ja velvoitteita, joista löytyy lisää tietoa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n internetsivuilta: Liikennelupa - SKAL.
Hei, voisiko olla kyseessä tämä kirja:Fatland, Erika, Sovjetistan : matka Turkmenistaniin, Kazakstaniin, Tadžikistaniin, Kirgisiaan ja Uzbekistaniin, 2015.Kirja on julkaistu myös Daisy-äänikirjana.
Gornick kertoo kirjan eräässä kohdassa, miten New Yorkin City Collegessa ja sen kellarikahvilassa hän oppi kirjallisuudesta ja rakastui siihen. Oppimikseen asioiksi hän listaa muun muassa seuraavat: että Faulkner oli yhtä kuin Amerikka, että Dickens oli yhtä kuin politiikka, että Marx oli yhtä kuin seksi, että Jane Austen oli yhtä kuin kulttuurin idea, että hän itse tuli getosta, ja että D. H. Lawrence oli visionääri.Gornick, V., & Lethem, J. (2005). Fierce Attachments: A memoir. Farrar, Straus and Giroux.
Kyseessä saattaisi olla Pirkko Vainion Ihmetorni (Lasten keskus, 1997). Siinä arkkitehti Reino rakentaa itselleen ja kissalleen talon saarelle. Reino käyttää kaikkea, mitä löytyy rannalta ja merestä: kaisloja, riepuja, laudankappaleita. Talotornin huipulle Reino ripustaa naruihin pujottelemiaan värikkäitä lasinpaloja, kiviä ja simpukankuoria. Eräänä myrsky-yönä torni kaatuu. Koska Reinon saari on lähellä rantaa, torni ylettyy rannalle asti, ja tornista tuleekin silta. Päivisin lapset kokoontuvat sinne leikkimään. Reino ja kissa jäävät asumaan saarelle pystyyn jääneisiin talon pohjimmaisiin kerroksiin.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan Maija Konttisen (1873-1949) runo "Kirkassilmä lapsi" alkaa: "Kirkassilmä lapsi, kuva Jumalan, vaeltaja pieni, tiellä taivahan". Runo sisältyy kirjaan Konttinen, Maija: "Koulutieltä : runoja ja suorasanaista" (Valistus, 1938).Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fiLastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta:https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
"Norsupyssyksi" kutsuttiin asesuunnittelija Aimo Lahden kehittelemää 20 mm panssaritorjuntakivääriä L-39. Asetta kehitettäessä vaatimuksena oli, että luodin tuli läpäistä 30 mm:n panssari. Yli 800 m/s luodin lähtönopeudella ja VKT:n kehittämällä 148 gramman painoisella panssariluodilla saatiinkin riittävä läpäisykyky 1930-luvun lopun panssarivaunuille.Sotien jälkeen aseita myytiin keräilijöille pääasiassa Amerikkaan, jossa siihen on edelleen saatavana mm. patruunoiden latausvälineitä. Harrastelijat ampuvat pitkän matkan tarkkuusammuntoja tällä 500–600 metriin tarkasti ampuvalla aseella. | 20mm Lahti L39 Antitank Rifle (Shooting & History) (youtube.com)Lähde: Timo Hyytinen, Aimo Lahden asekeksinnöt
Kun esimerkiksi planeetta syntyy, on todennäköistä, että siihen kohdistuu voimia, jotka saavat siinä aikaan pyörimisliikettä — samoin jalkapallon potkaisemisen yhteydessä on todennäköistä, että potkaistu pallo pyörii ainakin hieman akselinsa ympäri, sillä potku kohdistuu vain harvoin kohtaan, joka ei saa aikaan minkäänlaista pyörimistä. Tällaisten voimien johdosta planeetta alkaa pyörimään akselinsa ympäri, ja kuten kysymyksessä mainitaankin, niin kappaleet jatkavat alkaneessa liikkeessä niin kauan, että jokin voima vaikuttaa niihin, eikä avaruudessa ole planeetan alkaneen pyörimisliikkeen pysäyttäviä voimia.Pohjimmiltaan kyse on siis siitä, että olisi hyvin epätodennäköistä, että planeettaan ei olisi sen syntyessä kohdistunut voimia,...
Kysymyksen tekstikatkelma löytyy kirjan 7. luvun alusta. Olli Mäkisen suomentamana se kuuluu näin: "Missä me Neuvostoliitossa olimmekin, [Moskovassa, Ukrainassa taikka Stalingradissa,] sukelsi taikasana Gruusia tavan takaa esiin. Ihmiset, jotka eivät olleet koskaan olleet siellä eivätkä ehkä koskaan pääsisikään sinne, puhuivat Gruusiasta jotenkin kaihoten ja suuresti ihaillen." (s. 140)
Tutkielma pariloiduista porsaasta löytyy Antti Mäkisen suomentamana Parnasson numerosta 4/1999 (s. 414–417). Kaivattu kohta kuuluu siinä seuraavasti: "'Lahjat', kuten on tapana sanoa, 'tuovat ystäviä'." (s. 416)
Suoraan alla olevasta linkistä:”Voin lisäksi Valion rasvatuotteita ovat Valio Oivariini ja Valio KevytLevi. Vajaat kymmenen vuotta markkinoidun Voilevin nimi muutettiin KevytLeviksi syyskuussa 1999.”https://fi.wikipedia.org/wiki/Valio#cite_note-68*Kappaleessa Valion maitopohjaisia tuotteitahttps://www.valio.fi/artikkelit/valio-ajan-hermolla-jo-vuodesta-1905/
Voimassa on laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa (616/2019). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190616#L6P41Lain 41 pykälän mukaan ”rekisteröidyn on tarkastusoikeutta käyttäessään esitettävä tätä tarkoittava pyyntö henkilökohtaisesti rekisterinpitäjälle tai muulle 1 momentissa tarkoitetulle poliisiyksikölle ja todistettava henkilöllisyytensä. ”On siis mahdollista tehdä poliisille tarkastuspyyntö omista tiedoista ja niiden käsittelystä. Katso enemmän: https://poliisi.fi/tietosuoja-ja-henkilotietojen-kasittelyApua saa myös Tietosuojavaltuutetun toimistosta: https://tietosuoja.fi/oikeus-saada-tietoa-henkilotietojen-kasittelysta
Kyseessä on todennäköisesti Kalle Holmbergin Pesäpallolaulu, jota on vain loruteltu. Se alkaa: "Pesäpallokentällä lautasen äärellä, lukkari syötteli kahdella väärällä". Sanat lauluun on tehnyt Arvo Salo ja sävellyksen Kaj Chydenius. Voit kuunnella laulun esimerkiksi YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=xAvcA1-5Lw4On myös mahdollista, että opettaja on lorutellut samaan tyyliin oman pesäpallolorun.
Hemingwayn Jäähyväiset aseille –kirjan repliikki on suomennettu seuraavasti: “Ei ole mitään minua. Olen sinä. Älä tee minusta mitään erillistä.” Repliikin keskeinen asema on tulkinnanvarainen asia. Oman tulkintani mukaan se kuvaa hyvin Barkleyn rakkautta kirjan toista päähenkilöä (Frederic Henry) kohtaan. Repliikki on osa Barkleyn ja Henryn välistä keskustelua, joka syventää heidän välistä suhdettaan. Ja aurinko nousee –kirjan miespuolisella hahmolla tarkoitetaan todennäköisesti kirjan kertojaa Jake Barnesia. Kappaleessa 10 Barnes menee kirkkoon ja rukoilee. Läpi rukouksen hänen ajatuksensa harhailevat paljon. Aluksi hän kertoo rukoilevansa kaikkien (hänen mieleensä tulevien) ja itsensä puolesta. Rukouksen lopuksi hän pohtii...