Etsimäsi kirja on unkarilaissyntyisen Ágota Kristófin teos Iso vihko (Le grand cahier, suom. Anna Nordman, 1988). Voit lukea lisää kirjasta alla olevasta linkistä kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampoon.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3958https://finna.fi/Record/vanamo.849173?sid=4789073621Kristófilta ilmestyi vuonna 2023 kaksi suomennosta Todiste ja Kolmas valhe, jotka ovat jatkoa Isolle vihkolle.
Kuvailemiesi tietojen perusteella kirja on Timo Tuomen kirjoittama Jalan halki Ranskan.https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Jalan+halki+Ranskan%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
Etsimäsi suomennos Alfred de Vignyn runosta La mort du Loup sisältyy teokseen Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa : alkutekstein varustettu laitos ja nimenomaan teoksen vuoden 1957 laitokseen.https://finna.fi/Record/lumme.2828421?sid=4789007579https://finna.fi/Record/satakirjastot.37724?sid=4789045622#componentpar…
Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen verkkosivuilta löytyy Suomen murteiden sanakirja. Sen mukaan naprakka on adjektiivi. Valitettavasti edes murresanakirjasta ei löydy sanan tarkkaa merkitystä vaan sitä on käytetty kahdessa esimerkkilauseessa, joiden perusteella sanan merkitystä voi pohtia: naprakka - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi).Lisätietoja voi vielä kysyä Kotuksen kielineuvonnasta: Kielineuvonta - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi).
Näillä tiedoilla en onnistu löytämään etsimäsi kaltaista julkaistua teosta aiheesta, vaikka hain Kansallisbibliografia Fennicasta, jossa pitäisi olla kaikki Suomessa ilmestynyt painettu aineisto. Voi olla että jos on kyse noin vanhasta teoksesta, sen asiasanoitus ei ole kovin kattava, eli löytääkseen pitäisi tietää tekijä tai teoksen nimi. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Content/fennicaUudempi aihetta sivuava teos löytyi: Antti Lappalainen: Savon metsärosvojen jäljillä (SKS, 2001)Kannattaa kurkata sekin, jos sieltä löytyisi esimerkiksi viitteitä Ukko Uokariin tai hänestä mahdollisesti julkaistuun aikaisempaan teokseen.
Verkosta löytyy erilaisia sivustoja, joista voi katsoa vanhojen Singer-koneiden valmistustietoja. Sivustot eivät ole virallisia Singer-yhtiön sivustoja, mutta kaikki sivustot ilmoittavat saman valmistusvuoden/-paikan. Seuraavien sivujen mukaan kone sarjanumerolla G783088 on valmistettu 1910 Elizabethportin tehtaalla Yhdysvaltojen New Jerseyssa. https://serial-number-decoder.com/singer-sewing-machines/singer-sewing-machines.htmhttps://www.singermachines.co.uk/faq/date-a-old-sewing-machine-from-serial-number-letter.html https://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htmSinger-ompelukoneiden historiasta ei löydy painettua lähdekirjallisuutta (ainakaan Suomesta).
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-kuullut-joskus-runon-joka?language_content_entity=fi
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle, kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi kirjan. Ilmoitamme sinulle heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan kukaan palstamme seuraajista kyseistä kirjaa?
En valitettavasti löytänyt juuri tuollaista runotekstiä, Olli Järvisen Joulun kangastus -runossa on tällainen kohta ...Kaikki hiljaisuuden syliin vaipuu, rauhaan syvään jouluyön.-...Runo on kokonaisuudessaan luettavissa Digi.kansalliskirjasto.fi;ssä, https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1355514?term=vaipuu&term=rauhaan&term=syv%C3%A4%C3%A4n&term=Rauha&term=rauha&page=3. Usein lapsuudesta mieleen jääneet runot löytyvät aapiskirjoista ja koulujen lukukirjoista. En löytänyt selaamistani tätä runoa, mutta aapisia voi tutkia Digi.kansalliskirjasto.fi:ssä, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?collection=341&orderBy=DATE_DE…Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon?
Sävellyksestä löytyy jonkinlainen nuotinnos vihosta Polttava liekki; Savukuva (Scandia-Musiikki, 1960). Harvinaista julkaisua löytyy yksi lainattava kappale Varastokirjastosta.
Liito-oravien hyppytolpat Länsiväylällä liittyvät Liito-orava-LIFE -hankkeeseen (2018-2025), jossa Espoon kaupunki on mukana.Kysymys kannattaa suunnata suoraan hankkeen projektipäällikölle: laura.lundgren@espoo.fi tai Espoon ympäristönsuojeluun: ymparisto@espoo.fiTietoa hankkeesta löydät osoitteesta: https://www.espoo.fi/fi/liikunta-ja-luonto/tietoa-luonnosta/liito-orava-life-hankeTäältä puolestaan löydät yleistä tietoa liito-oravasta Espoossa sekä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin:https://www.espoo.fi/fi/liito-orava-espoossa
Siiri Angerkoskesta ja hänen puolisostaan Kaarlo Angerkoskesta on julkaistu yhteiselämäkerta:Kari Uusitalo: Siiri ja Kaarlo: näyttelijäparin tarina (Edita, 2002)Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta:Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi (finna.fi)Muutamia kiinnostavia nettiartikkeleita Siiri Angerkoskesta:Siiri Angerkoski piti Puupää-elokuvia hölynpölynä - Kotiliesi.fiSiiri Angerkoski: Yhden roolin vanki – Valkokankaan varjot 4/10 | ApuLegendaarisen näyttelijän viimeistä roolia varjosti surullinen salaisuus (iltalehti.fi)Tällainen oli Siiri Angerkoski, sadan elokuvaroolin nainen | YleAngerkoski, Siiri (1902 - 1971) | SKS Henkilöhistoria (kansallisbiografia.fi)
Kyseessä lienee Eric Linklaterin teos Kuussa tuulee (WSOY 1980). Tarinassa kurittomat sisarukset mm. syövät itsensä ilmapalloiksi ja laihtuvat tulitikuiksi. Taikajuomaa saatuaan he muuttuvat kenguruiksi ja erinäisten sattumusten myötä joutuvat eläintarhaan. Kattava kuvaus kirjan tarinasta löytyy mm. oheisesta kirjablogista:https://joklaaja.blogspot.com/2017/03/eric-linklater-kuussa-tuulee.html
Internet-haun perusteella vaikuttaa siltä, että havaijinleike on suomalainen ilmiö. Muissakin maissa kyllä syödään Havaiji-nimisiä liharuokia, mutta ne eivät ilmeisesti kuitenkaan ole sama asia kuin Suomessa tunnettu havaijinleike.Kirjaston vanhoista keittokirjoista ei löytynyt mitään tietoa havaijinleikkeestä, muita leikkeitä kirjoissa kyllä esiintyy. Vanhoissa sanomalehdissä sana "havaijinleike" alkaa esiintyä noin 1970-luvulla.Havaijinleikkeellä lienee jonkinlainen yhteys Hawaii-pizzaan (kinkku-ananaspizza) ja Toast Hawaii -leipään, joissa molemmissa käytetään ananasta. Ananas ei ole alkuperäinen kasvilaji Havaijilla, mutta alueella oli paljon ananasviljelmiä 1900-luvun alussa.
Helmet-kirjastojen asiakastietokoneilla on lähtökohtaisesti levyasemat ja Windows Media Player, mikä mahdollistaa tiedostojen kopioimisen CD:ltä koneelle tai tikulle. Ohjeistusta prosessiin löytyy täältä: https://support.microsoft.com/fi-fi/windows/cd-levyjen-tallentaminen-ja…
Painetun tekstin tekijä taitaa olla erehtynyt. Tuskinpa kuppari-Miina mitenkään vaikutti Arvi-paran kuolemaan. Todennäköisesti Arvi kuoli sodassa, mahdollisesti astui miinaan tai joutui merellä kohtalokkaaseen yhteyteen sarvimiinan kanssa. Veikko Lavi käyttää tässä runoilijan vapautta riimitellä Arvi-sarvi huolimatta siitä millainen miina Arvin kohtaloksi koitui.
Hei!Lauluun ei löydy julkaistuja nuotteja, mutta osoitteessa Tukkikämpän laulu Lasse Hoikka ja Souvarit Chords - ChordU on vapaasti käytettävät soinnut eri soittimille. Voit myös ottaa yhteyttä Souvareihin esimerkiksi yhtyeen kotisivuilla www.souvarit.info olevan lomakkeen kautta ja kysyä, olisiko nuotteja saatavilla.
Tällä hetkellä Veikkaus Oy:llä on yksinoikeus tarjota rahapelejä Suomessa. Uusi rahapelilaki on lausuntokierroksella. Ehdotetussa laissa säädettäisiin lisenssijärjestelmästä ja toimiluvanvaraisesta rahapelitoiminnasta ja sen valvonnasta Suomessa.Uuden rahapelijärjestelmän lakiluonnos lausunnolle - ValtioneuvostoRahapelijärjestelmän uudistaminen - Sisäministeriö (intermin.fi)
Kaunokirjallisuudessa kustannustoimittajien päähuomio kohdistuu pääasiassa kielellisiin näkökohtiin ja tekstin yleiseen luettavuuteen; faktojen oikeellisuus ei saa samanlaista painoarvoa kuin tietokirjallisuudessa, mikä tarkkaavaiselle lukijalle ilmenee siten, että Tuomisen Lada-lapsuksen tapaisia pikkuvirheitä aika ajoin kirjojen sivuille päätyy.Kaari Utrio on artikkelissaan Dokumenttipohjainen kirjoittaminen (kirjassa Oriveden opit : kirjoittamisesta ja sen opettamisesta) esittänyt osuvia kommentteja kaunokirjallisuuden asiavirheistä ja 50-luvun Ladojen tapaisista anakronismeista – ja myöntänyt, että virheitä on käytännössä mahdotonta täysin välttää: "Voidaan väittää, ettei yksityiskohdilla ole niin suurta merkitystä – mitä väliä on jos...
