Kirjaston tietokannassa on hieman puutteellisesti asiasanoitettu Länsi-Saksaan sijoittuvia kirjoja. Mutta esimerkiksi Gunter Grass, Siegfried Lenz ja Heinrich Böll ovat lännen puolella vaikuttaneita kirjailijoita, kun taas esimerkiksi Christa Wolf DDR:ssä. Suosittelen myös tutustumaan teokseen Muistijälkiä : esseitä saksankielisestä nykykirjallisuudesta (Avain, 2010, toimittaneet Lotta Kähkönen ja Hanna Meretoja), jossa esitellään syvällisemmin saksalaista kirjallisuutta ja josta löydät varmasti hyviä lukuvinkkejä. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta:https://piki.finna.fi/Kirjasammossa on myös vinkattu saksankielistä nykykirjallisuutta. Vaikka teokset ovat tuoreempia, niiden tarinat saattavat osassa...
En onnistunut löytämään antamillasi tiedoilla mitään sopivan kuuloista teosta, vaikka haeskelin erilaisilla asiasanoilla. Välitin siis kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi teoksen. Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai tietäisiköhän joku palvelumme seuraajista?
Sana on lainaa venäjästä ja tarkoittaa kiertämistä. Naverkatilla on tarkoitettu monenlaisia kiristystyökaluja.Tässä on mielenkiintoinen blogikirjoitus slaavilaisista lainasanoista suomenkielessä. Siellä naverkatin pohjaksi on annettu sanat навёртка (navertka) / навертеть (navertet).Veikko Ruoppilan Venäläisperäistä sanastoa suomen murteissa -kirjassa mainitaan selitys "naverkatti: 'kiristyskapula' ven. navjortka 'kerintä, kiertäminen'".Hiidenkivi-lehdessä on julkaistu artikkeli otsikolla Naverkatti on tiukalle kiertämistä. Linkissä on vain viittaustiedot, jos artikkeli kiinnostaa, kannattaa saatavuudesta kysyä suoraan omasta kirjastosta.
Suomessa ei Hannu Räisäsen Erä-lehdessä 08/2024 julkaistun artikkelin "Lopullisesti hukassa?" mukaan ole enää paljon täysin asumattomia alueita. Joitain asuttamattomia paikkoja on Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Artikkeliin laskettiin että pisin asustamaton suora on Suomessa 140 kilometriä pitkä ja sen päättymispisteet ovat Kilpisjärvellä tien E8 tuntumassa ja Enontekiön Hetan kylässä. Täysin varma analyysi ei ole, koska alueella saattaa olla esimerkiksi yksittäisiä mökkejä, joita ei karttapalvelussa näy.Suomessa suurimman ympyrän, jonka sisällä ei ole taloa, mökkiä tai tietä, voi piirtää saman artikkelin mukaan kartalle Lapin Lemmenjoen kansallispuistoon. Siitäkin asutukseen on pisimmillään 17 kilometriä. Suomen...
Kiiltokuvaharrastus on nykyään aikuisten suosittu nostalginen harrastus. Vanhoja kiiltokuvia myydään ja vaihdetaan harrastajien kesken Facebook-ryhmissä ja erilaisissa verkon kauppapaikoissa (esim. Tori.fi ja huuto.net).Kiiltokuvia myydään myös erilaisissa messuilla, lähinnä keräilyyn ja vanhoihin leikkikaluihin liittyvissä tapahtumissa. Ne kuuluvat myös joidenkin antikvariaattiliikkeiden myyntiartikkeleihin. Voit hakea kiiltokuvia mm. verkkoantikvariaatista: https://www.antikvariaatti.net/
Hei!Alta löytyy muutama linkki, josta saa pieniä tiedonmurusia Cox-sarjasta. Valitettavasti niin tarkkoja tietoja kuin kysyit en löytänyt. Katsoin, että Kansalliskirjastosta löytyy kuunnelma fyysisenä, mutta netin tietohin ei oltu sinnekään merkitty osien nimiä. Ehkäpä saisit parhaan tiedon olemalla sinne yhteydessä kansalliskirjasto@helsinki.fi.https://kulttuurihistoria.net/tag/kuunnelma/https://areena.yle.fi/podcastit/1-2967602https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyv%C3%A4%C3%A4_iltaa,_nimeni_on_Coxhttps://web.archive.org/web/20150822061504/http://yle.fi/radio/yleradio1/ohjelmat/radioteatteri/hyvaa_iltaa_nimeni_on_cox/8215988
Agenttipari Solo ja Kurjakin seikkailivat 60-luvun TV-sarjassa The Man from U.N.C.L.E. Sarjaa tuotettiin neljä kautta. Alkuperäiset TV-sarjan osat on DVD-muodossa hankittavissa verkkokaupoissa, mutta kirjastoista en niitä löytänyt.https://en.wikipedia.org/wiki/The_Man_from_U.N.C.L.E.2015 julkaistiin tuon alkuperäisen agenttisarjan innoittama elokuva Koodinimi U.N.C.L.E. (The Man from U.N.C.L.E.). Tuota elokuvaa löytyy lainattavissa myös kirjastoista.https://fi.wikipedia.org/wiki/Koodinimi_U.N.C.L.E.
Oulu oy:n puusepänteollisuudesta on kirjoitettu yrityshistoriikki "Vasala, Paavo: Puusepänteollisuutta 90 vuotta Oulussa : Osakeyhtiö Puuseppä Oulussa, Oulu oy:n puusepäntehdas, Oulux oy". Luettelointitietojen mukaan teos on kuvitettu. Finna-hakupalvelu sisältää kirjastojen kokoelmien lisäksi myös museoiden ja arkistojen materiaalia. Haussa on mahdollista hakea kirjallisuuden lisäksi mm. kuvia. Hakemalla hakusanalla "Oulu oy" ja rajaamalla aineistomateriaalin kuviin saa kuvia Oulu oy:n eri tuotantoyksiköistä. Kuvien tietojen yhteydessä on myös tiedot kuvien käyttöoikeuksista.https://finna.fi/
Suomen kielen sanojen taivutuksen voi tarkistaa Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämästä Kielitoimiston sanakirjasta: https://www.kielitoimistonsanakirja.fiSen mukaan molemmat taivutusmuodot ovat oikein.
Pankkien kokoa voi tarkastella monella eri tavalla, esimerkiksi taseen perusteella.Finanssivalvonnan verkkosivulta Tilinpäätösten avainluvut 2016–2023 löytyy jäsenosuuspankkien taseet vuodelta 2023 taulukkona:https://www.finanssivalvonta.fi/globalassets/fi/tilastot/tilinpaatosten-avainluvut/2016-2023/member_banks_of_the_amalgamation_of_the_co-operative_banks_2016-2023.xlsxTaulukosta selviää OP Ryhmän jäsenosuuspankkien koot taseen perusteella. Taulukko on excel-muodossa, joten siitä voi Data-välilehdeltä suodattaa jäsenosuuspankkien tietoja haluamallaan tavalla. Lisää tietoa OP Ryhmän jäsenosuuspankeista löytyy OP Ryhmän raporteista:OP Ryhmän raportit | OP Ryhmä | OP
Kirjassa Mary Olki: Kirjokintaista kauneimmat ja muita neuletöitä löytyy ainakin jotain maakunta-lapasten ohjeita. Kirjassa Eeva Haavisto: Sata kansanomaista kuviokudinmallia on jotain käsityömalleja ainakin Etelä-Pohjanmaasta ja Kymenlaaksosta. En pystynyt varmistamaan kirjojen sisältöä, mutta nämä kirjoihin kannattaa tutustua, mikäli etsit vanhempia perinnemalleja.En valitettavasti löytänyt teosta, johon on varmuudella koottu kaikkien maakuntalapasten ohjeet, sillä vanhojen kirjojen kuvailutiedot ovat suppeita. Tiedustelin maakuntalapasten kirjaa myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajilta ympäri Suomen, mutta en ole saanut vastausta ainakaan vielä.Maakuntalapaset ohjeet löytyvät koottuna verkosta esimerkiksi täältä: https://www....
Jo vuonna 1949 julkaistiin tšekkiläisen Karel Vaněkin jatkokertomus/päätösosa Hašekin kirjaan (julkaistu yhdessä tai kahdessa osassa). Vaněk oli jo aiemmin viimeistellyt Hašekilta kesken jääneen neljännen osan. Ilmeisesti jatkokertomuksen laatu ei kuitenkaan ollut kovin hyvä, eikä sitä ole monelle kielelle käännetty, ei myöskään suomeksi.Yleisesti ottaen kirjailijan kirjallisen työn jatkamiseen voi liittyä tekijänoikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä, varsinkin jos ei ole selvää onko alkuperäinen kirjailija halunnut jonkun muun jatkavan työtään. Lisäksi toisen kirjailijan työn jatkamiseen liittyy usein lukijoiden odotuksia esimerkiksi alkuperäisen kirjailijan tyylin ja kirjoituksen sävyn jatkamisesta, mikä ei välttämättä ole helppoa....
Valtiopäivien viimeisessä istunnossa puhemies pitää eduskunnalle kiitospuheen ja varapuhemies kiittää puhemiestä. Pienenä täydennyksenä vielä, että myös ministerit, jotka eivät ole kansanedustajia, voivat puhua täysistunnossa. Täysistunnossa voivat "teknisesti" puhua tulkit/kääntäjät, jotka kääntävät täysistunnossa puhutun ruotsinkielisen tekstin. Mikael Hidénin teoksessa "Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä"https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/ekj… todetaan s. 132 "Läsnäolo- ja puheoikeutta täysistunnossa koskevan sääntelyn on pitkässä ja vakaassa käytännössä katsottu merkitsevän myös sitä, että valtiosääntö ei salli ulkomaisten valtiovieraiden esiintyvän...
Lauluja voi etsiä aiheen mukaan Yleisradion Fono-tietokannasta, jonka päivittäminen on loppunut tammikuussa 2022. Aiheella salakapakka sieltä löytyy yksi laulu: Mika Toivasen säveltämä ja Jiri Nikkisen sanoittama "Ratsia", jonka on levyttänyt Susanna Heikki (2002). Laulu alkaa: "Sumuverho laskeutuu ylle sataman." Laulu sisältyy nuottiin "Tähtitaivas. 2" (F-Kustannus, 2003).Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
Eino Kettusen sanoittamassa "Sortavalan laulussa" toinen säkeistö alkaa: "Unissani istui[n?] Sortavalan kirkossa akkojen parvella". Laulun melodia on kansansävelmä. Laulun ensimmäinen säkeistö alkaa: "Tänäkin iltana olen minä aikonut pistää lauluksi." Laulu sisältyy nuottiin Kettunen, Eino: "Eino Kettusen ikkuna maailmaan : humoristi sanoittaja, esittäjä ja säveltäjä" (koonnut: Kauko Ratilainen; [Kauko Ratilainen], 1996). Nuotin nimiösivulla lukee: "Eino Kettusen savo-karjalaisia y.m. humoristisia lauluja". Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta.Eino Kettusesta ja hänen tuotannostaan on kirjoittanut Jaakko Kotimäki Suomen historian Pro gradu -tutkielmassaan (2008).Finna-hakupalvelu:https://finna.fiKotimäki, Jaakko: "Terve...
Ranskassa kirkollinen rakennuskanta kuuluu suurimmaksi osaksi kunnille. Tämän poikkeuksellisen käytännön takana on sekä Ranskan vallankumouksen yhteydessä tapahtunut papiston omaisuuden kansallistaminen että 9.12.1905 voimaan astunut laki valtion ja kirkon erottamisesta. Kunnat vastaavat rakennusten kunnosta ja korjaamisesta, mutta eivät peri kirkkorakennuksista vuokraa eivätkä voi tehdä yksipuolisia päätöksiä niiden käytöstä.Historiallisiksi monumenteiksi luetut kirkkorakennukset, kuten 87 katedraalia Pariisin Notre Dame mukaanlukien, ovat puolestaan Ranskan valtion omaisuutta. Niiden suojelu, konservointi ja entisöiminen kuuluu kulttuuriministeriölle. Kulttuuriministeriön, sisäministeriön ja Ranskan piispakonferenssin (CEF) laatima...
Tässä lukuvinkkejä:Sandra Brownin kirjatLisa Jewellin kirjatMirva Saukkola: Silkkiä, safiireja ja salaisuuksia; Siveltimenvetoja ja silmänlumetta Vera Vala: Arianna de Bellis -sarjaRosie Walsh: Hän lupasi soittaa
Hei, Runon tai oikeastaan rukouksen alkuperästä sain jotain tietoa. Kyseessä on yksityishenkilön käyttämä iltarukous, jota ei todennäköisesti ole painettu. Kyseisen yksityishenkilön luvalla iltarukous on julkaistu keskustelupalstalla netissä.
