Osoitejärjestelmän valmistelu, toteuttamisen ohjaaminen ja pääosin myös toteuttaminen
on kunnan tehtävä. Osoitejärjestelmän hyväksyy kunnanvaltuusto. Kuntaliitto on julkaissut oppaan Kunnan osoitejärjestelmän ohjeet ja suositus, https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2020/2064-kunnan-osoitejarjestelma…
Siitä käy ilmi, että kunta ilmoittaa tiennimen muutoksista ainakin
seuraaville tahoille:
• Maanmittauslaitos
• Posti
• Hätäkeskus
• energia- ja vesiyhtiöt/-laitokset
• teleoperaattorit
• Digi- ja väestötietovirasto
Lisäksi todetaan, ettei vastaa osoitejärjestelmän tai yksittäisen osoitteen muuttamisen yrityksille tai asukkaille aiheuttamista kustannuksista.
Oikea taho pyytää tietoja on siis oma kunta.
Maanmittauslaitoksen Vanhat kartat -palvelu on lähinnä tuon kaltaista on Vanhat kartat -sovellus, mutta siinä ei ole karttoja 1600-luvulta, varhaisimmat ovat 1800-luvulta. Historiallisia karttoja voi tutkia Maanmittauslaitoksen Suomen vanhat kartat -kokonaisuudesta, https://www.maanmittauslaitos.fi/suomenvanhatkartat. Myös Heikki Rantatuvan Historiallset kartat -sivustolla on laajasti tietoa vanhoista kartoista sekä pääsy karttoihin. Molemmissa on yleiskarttoja 1600-luvultakin, mutta ne ovat siis vanhoja karttoja, eivät uusia, joissa olisi vanha tilanne. Historialliset kartastot eivät yleensä kuvaa myöskään seutuja samoin kuin peruskartta. Suomen historian kartastoja löytyy Helmet.finna.fi:stä useita, https://helmet.finna.fi/Search/...
Kansandemokraattien Messuhallin kokouksessa 27.11.1944 hyväksytyn julkilausuman toisen kohdan mukaan neuvostovastainen sota oli Suomen historian suurimpia rikoksia. "Millään nämä henkilöt eivät voi rikoksiaan sovittaa, mutta rankaisematta heitä ei voi jättää yhtä vähän kuin voidaan jättää rankaisematta ne, jotka sotaa hyväkseen käyttäen ovat harjoittaneet julmuuksia."Sekä kommunistit että pian välirauhansopimuksen jälkeen perustettu SKDL puhuivat paljon sota-ajan johtajien vastuusta. Ne pitivät tavoitteena Romanian ja Bulgarian mallin mukaisia pikapidätyksiä ja kansantuomioistuimia, joiden pääpaino oli sisäpoliittinen. Uuden vuoden puheessaan kansandemokraattien keulahahmo Hertta Kuusinen vaati sotasyyllisten oikeudenkäyntiä ja...
Onkohan kysy mahdollisesti koulutehtävästä? Kerään verkkolinkkejä ja Helmet-kirjastoista löytyviä kirjoja, joiden perusteella voit perehtyä aiheeseen.Verkkolinkkejä:Kivimäki, Pekka : Monikulttuurinen kuolema - tietoa kuoleman kohtaamisesta eri kulttuureille sairaaloiden henkilökunnalle. Suomen katolinen kirkko : Uskontunnustus ja selityksetKysy katolilaiselta : kiirastuli (Youtube)Kysy katoliselta : voivatko vain katolilaiset päästä taivaaseen (Youtube)Sankamo, Juho : Katolista hapatusta : elämää kuoleman jälkeen (kolumni)Kirjallisuutta (Helmet) :Jaanu-Schröder, Marjatta : Lukion katolinen uskonto (Opetushallitus, 2008)Katolisen kirkon katekismus (Katolinen tiedotuskeskus, 2005)Parta, Martin : YouCat for kids - katolinen katekismus...
Persiankielinen käännös "Jouluyö, juhlayö" lauluun löytyy "Silent Night Web" -sivustolta:Linkki sivustolle: http://silentnight.web.za/index.htmLinkki persiankieliseen käännökseen: http://silentnight.web.za/translate/persian.htm
Larin-Kyöstin Kirkkohiirien joulu on julkaistu vuonna 1916 kokoelmassa Sydänpäivän lauluja. Runo löytyy myös esim. teoksesta Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot. Tammi. Sijaintitiedot Helmetissä, https://helmet.finna.fi/Search/Results?lookfor=Lapsuuden+joulu+%3A+rakk…
Kyseessä lienee ollut vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön luokka 37 d 1:37 d 1. Aivotärähdys (Commotio cerebri). Lievät, täysin parantuneet tapaukset (A I tai A II).
Kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta löytyi 'lossit' -asiasanalla eniten osumia aiheesta, koska heidän kokoelmissaan on kaikki suomeksi julkaistu: lossit | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalveluKannattaa selailla näitä läpi ja tarkistaa kiinnostavimpien julkaisujen kohdalta että löytyisikö oman kirjaston kokoelmasta (Vaara-kirjastot - verkkokirjasto | Vaara-kirjastot) kyseistä teosta ja mikäli ei löydy, tiedustella omasta lähikirjastosta kaukolainamahdollisuutta. Kovinkaan paljon aiheesta ei ole julkaistu kirjallisuutta ja suurin osa omakustanteita jne, joita voi olla huonosti saatavilla kaupunginkirjaston kokoelmassa. Vaara-kirjastojen kaukopalvelun ohjeet ja yhteystiedot: Kaukopalvelu | Vaara-kirjastot
Työläiskaupunginosalle tuntuu vaikealta löytää määritelmää - monet lähteet tarjoavat vastaukseksi hieman truistisesti "kaupunginosaa, jossa asuu työväenluokkaisia ihmisiä". Pohdimme asiaa kuitenkin kirjastolaisten kesken, ja työläiskaupunginosan voinee ymmärtää ainakin funktionaalisesti kaupunginosaksi, joka on rakennettu työväestöä varten, tai ideologisesti kaupunginosaksi, jonka identiteetti on muotoutunut vasemmistolaiseksi tai muuten työväkeen liittyväksi. Käpylän historiasta kertoo esimerkiksi opus Puu-Käpylä 100 vuotta (Parus Verus, 2020), jonka mukaan Helsingin kaupunki 1920 kaavoitti Käpylän alueen "ensisijaisesti pienien huoneistojen" rakentamista varten. Edullisia huoneistoja tarvittiin kasvavalle työväestölle. Tavoitteena...
Löysin Helmet-verkkokirjastosta hakemalla seuraavanlaisia teoksia:Kielletyt kartat. Karjala 1928-1944 (AtlasArt, 2006)Kielletyt kartat 2. Luovutetun Karjalan kylät ja tilat. (AtlasArt, 2007)Sukukirjassa Kemppisen suku Hiitolasta : elämänvaiheita ja muistoja vuosilta 1900-2010 (BooksOnDemand, 2022) on myös valokuvia ja kartta-aineistoa. Voisikohan näistä olla apua?Hiitola -asiasanalla hakemalla löytyy myös muuta sekalaista aineistoa Helmet-haussa, kannattaa tutkia vielä nämäkin:hiitola | Hakutulokset | helmet.fi
Kuvailemasi hypoteettinen tilanne koskisi varmasti myös muita tuotantoeläimiä eikä pelkästään lehmiä. Vegaaniliiton sivuilla Usein kysytyt kysymykset -osiossa kysymykseen "mitä eläimille tehdään/tehtäisiin jos niitä ei syötäisi?" on vastattu näin: "Tuotannossa olevia eläimiä on paljon, koska niitä lisäännytetään jatkuvasti suuria määriä vastaamaan eläinkunnan tuotteiden kysyntään. Eläinten määrää voitaisiin vähentää lopettamalla eläinten pakotettu lisääntyminen." Vastauksessa ei kuitenkaan pohdita asiaa tämän tarkemmin. Vegaaniliitto kehottaa ottamaan yhteyttä, jos jokin asia askarruttaa.Vegaaniasiaa on käsitelty Suomen mittakaavassa, vaikkakaan ei kovin syvällisesti, Ylen nettiartikkelissa Tervetuloa vegaani-Suomeen. Luonnonvarakeskuksen...
Eve Hietamiehen Numeroruuhka-kirjassa yhtenä aiheena on perhe-elämä. Kun sillä hakee Helmet Finnassa, haku tuottaa muun muassa seuraavat kirjat, jotka voisivat kiinnostaa sinua:Milly Johnson: Kaiken keskellä elämä (kirja Helmet Finnassa)Beth Morrey: Clover Hendry vaihtaa vapaalle (kirja Helmet Finnassa)Carl Mesterton: Metsolat-kirjasarja, ensimmäinen osa Tie kotiin (kirja Helmet Finnassa)Näiden lisäksi suosittelen vielä joitain itse lukemiani kirjoja, joiden uskon myös sopivan. Kaikissa keskitytään nykypäivän perhe- ja ihmissuhteisiin:Claire Powell: Yhdessä pöydässä (kirja Helmet Finnassa)Adrienne Brodeur: Villi jahti : Äitini salasuhde ja minä (kirja Helmet Finnassa)Annamari Marttinen: Mistä kevät alkaa (kirja Helmet Finnassa)Hilary Boyd...
Jaakko Hämeen-Anttilan suomentama valikoima Tuhat ja yksi yötä (Otava 2010) on ainoa suoraan arabiasta tehty suomennos Tuhannen ja yhden yön tarinoista. Se sisältää myös Hämeen-Anttilan alkusanat, jotka valottavat tarinoiden historiallista kontekstia. Teos sai ilmestyessään varsin positiiviset arvostelut. Hämeen-Anttilan suomennoksen voisi ajatella antavan parhaan käsityksen alkuperäisistä teksteistä. Valikoimana se on kuitenkin melko suppea. Enemmän kertomuksia löytyy WSOY:n vuosina 1956-1957 julkaistusta 6-osaisesta suomennoksesta Tuhatyksi yötä (myöhemmissä painoksissa Tuhat ja yksi yötä), jonka ovat kääntäneet J. A. Hollo ja Elina Vaara, sekä monien eri suomentajien työnä syntyneestä niin ikään 6-osaisesta Tuhannen ja yhden yön...
Etsin netistä hakusanoilla floating wind platform radar ja löysin sivuston nimeltä Stories of Purpose. Sivustolla 8.5.2024 päivätyssä uutisessa kerrotaan, kuinka Haagin kelluva tutka estää lintuja ja lepakoita törmäämästä merellä sijaitseviin tuulipuistoihin. Tarkoititko tällaista? Linkki: https://storiesofpurpose.thehague.com/impact/floating-radar-robin-radar-systems-create-eco-friendlier-wind-farm-birds-and-bats.Antamassasi linkissä on alle viikon vanha uutinen nopeasti siirrettävästä kelluvasta alustasta, jota mainostetaan uutena innovaationa. Voisin ajatella, että kyseessä on niin uusi asia, että sitä ei vielä ole sellaisenaan missään käytössä.
Jos huomioidaan siteeratun kohtauksen tapahtumapaikka "sängynloukon juhlasali", arvelisin Viidan tässä oljilla viitanneen entisaikojen patjojen ja tyynyjen olkitäytteisiin. Riuska lude on nostanut yhden oljista pystyyn pylvääksi ja noussut sen päähän sanomaansa julistamaan.
Tietokirjallisuuden puolelta käypiä johdatuksia aiheeseen voisivat olla esimerkiksi Sirkka-Liisa Rannan toimittama Sydän Karjalassa : arjen ja perheen historiaa (Tammi, 2017), Roope Hollménin Juuret Karjalassa (Facto, 2008) ja Karjalan monet kasvot (Valitut palat, 2000). Akateemisempaa otetta kaipaavalle voisi suositella Heikki Kirkisen, Pekka Nevalaisen ja Hannes Sihvon Karjalan kansan historiaa (WSOY, 1994). Jos oikein perinpohjainen johdatus houkuttelee, kannattaa huomioida myös 1980-luvun alussa julkaistu 5-osainen kirjasarja Karjala. Mitä suositeltavinta luettavaa on myös Hellä Neuvonen-Seppäsen Evakkojen perilliset : keitä me olemme, minne me kuulumme (Vastapaino, 2023).Erilaisia muistelmateoksia ja pitäjäkuvauksia Karjalasta on...
Näissä käännöksissä ei ole sisällössä merkityseroa, joten molemmat varmaan kertovat tuon ranskankielisen lauseen suomeksi. Ero lienee siinä, onko jälkimmäinen oikeaoppista suomen kieltä. Sitä esiintyy ainakin vanhahtavissa teksteissä, esimerkiksi Martti Lutherin aamurukouksessa, jossa rukoillaan "varjele minua tänäänkin synnistä ja kaikesta pahasta", https://uskotoivorakkaus.fi/teemat/rukous/martti-lutherin-rukouksia/Asiasta voisi kysyä tarkempaa tietoa Kotuksen kielineuvonnasta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Kyseinen kappale löytyy Erkki Piiroisen toimittamasta nuottikokoelmasta Vaeltajan lauluja : kokoelma yksiäänisiä hengellisiä lauluja (Pyhäin Sergein ja Hermanin veljeskunta, 1959). Kappale on kokoelmassa nimellä Kun hetki elon raskas on ja sen on säveltänyt Mihail Lermontov. Kokoelma löytyy mm. Helmet-kirjastosta Tikkurilan musiikkivarastosta, jonne voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta. Kappale on nauhoitettuna myös LP-levyllä Ekumenia 1 (1980).
Sotamuseon asiantuntija tiesi kertoa, että kyseessä on rannikkotykistön käytössä 1980-1990 -luvuilla olleeseen RAVAL-järjestelmään (rannikkotykistön automaattisen valvonnan ja ammunnan laskentajärjestelmä) kuuluneen laseretäisyysmittari-suunnin -yhdistelmän (LASU MA8530) kuljetuslaatikko. Järjestelmä on pakattu useampaan laatikkoon, ja kysytyssä laatikossa arveltiin laatikoiden muotojen ja kokojen perusteella olleen joko lähetin-vastaanotinyksikkö tai näyttöyksikkö.Lisätietoja ja lähteitä:https://rannikkotykistomuseo.fi/raval/Hurme, R. (1984). Rannikkopuolustuksemme 1980-luvulla. Tiede ja ase, 42(42), 181.Pääesikunta. (1985). Rannikkotykistön automaattisen valvonnan ja ammunnan laskimen opas: RAVALO : luonnos. [Pääesikunta,...
Deborah Levyn kirjassa Mitä en halua tietää on seuraavanlainen ajatus (s. 124): ”Jos kuvittelin etten ajatellut menneisyyttä, menneisyys ajatteli minua.”
