Hei,Outlookissa saa estettyä sähköpostit tietystä osoitteesta ja täältä löytyy siihen ohje: Lähettäjän estäminen - Microsoft-tukiSähköpostin lähettäjä ei saa tietoa, että hänen osoitteensa on estetty, sillä sähköpostit menevät ohjelman roskaposteihin.
Hei,TikTokin katsotuimpia videoista on vaikea löytää tietoa, sillä näitä tilastoja ei tuoreeltaan juurikaan ole saatavilla. TikTokin algoritmin toimintaa on vaikea ennustaa ja katselukerrat kasvavat jatkuvasti. Seuratuimpia suomalaisia TikTok-tilejä ovat kuitenkin Auri Kanasen tili (@aurikatariina) jonka kiinnitetyllä videolla on 251,8 miljoonaa näyttökertaa. Se on selvästi enemmän, kuin seuraajamäärältään isomman Hydraulic Press Channelin (@hpc_official) tilin katsotuin video, jolla on näyttökertoja 71,4 miljoonaa kertaa. Lähteet: Sosiaalisen median tilastot 2024. Sosiaalisen median tilastot 2024 | MarkkinointiMaestroAuri Kanasen TikTok-tili: Virallinen ᴀᴜʀɪ ✨ (@aurikatariina) | TikTokHydraulic Press Channelin TikTok-...
Hei,Nextel on keraaminen materiaali, joka tunnetaan erityisesti sen poikkeuksellisesta kovuudesta, lämmönkestävyydestä ja mekaanisista ominaisuuksista. Se on kehitetty alun perin huipputeknologisia sovelluksia varten, esimerkiksi avaruus- ja ilmailualalle, mutta sitä käytetään myös muilla teollisuudenaloilla. Nextel-keraamiset kuidut ja tekstiilit on valmistettu polykristallisista metallioksidikuiduista. Pääkomponentteina käytetään alumiinioksidia, joka tunnetaan kulutuskestävyydestään, ja piidioksidia, josta saadaan joustavuutta ja lämmönkestoa. Usein seoksessa on mukana myös boorioksidia, joka toimii sitovana aineena ja lisää kuidun kestävyyttä.Lähteet: Pushing the limits. High performance materials for extreme environments. 3m-...
Nimimerkin "O. N–nen" turvin kirjoitti ja käänsi Onni Niskanen. Ainakin työväenhenkistä ja vakuutusaiheista tekstiä tuottanut O. N–n oli yksi ja sama mies. Myös kaunokirjallisuutta hän suomensi.Sosialisti-lehden toimitukseen "ylioppilaaksi Porvoosta" tituleerattu Niskanen liittyy 1906, vakuutusvirkailijana Vakuutuksen toimitukseen 1913. SOK:n neuvontatoimiston hoitaja ja Yhteishyvä-lehden vastaava toimittaja hänestä tulee 1914. Hallintoneuvoston äänestyksessä Niskanen päihittää johtokunnan suositteleman maisteri Veli Niemisen: "Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittu hra [Väinö] Tanner ehdotti -- vastaehdokkaaksi hra O. Niskasen, jonka ansiot supistuivat siihen, että hän on ylioppilas, on jonkun aikaa toiminut oikolukijana eräässä...
Tutkimme alan kirjallisuutta ja pohdimme asiaa kollegoiden kanssa, ja konsultoimme myös Sotamuseon asiantuntijoita. Kyseessä ei näyttäisi olevan puolustusvoimien tai muun viranomaistahon merkki. Se ei muistuta myöskään talvi- ja jatkosodan puolivirallisia asevelimerkkejä. Koristekuviosta voi hahmottaa ehkä kirjaimet I ja S, mutta näiden merkitystä ei voi kontekstista oikein päätellä. Jos materiaali on alumiinia ja emalia, niin kyseessä saattaisi olla esimerkiksi sota-aikainen puhdetyö. Erilaiset joukko-osastot teettivät kosolti erilaisia epävirallisia merkkejä, joten periaatteessa tällainenkin voisi olla kyseessä.Valaistusta asiaan voisi saada tutustumalla merkin mahdollisen omistajan kantakorttiin - jospa sieltä löytyisi esimerkiksi...
Kuntien ja muiden asutusnimien taivutuksesta löytyy tietoa sivulta: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-kunnannimet-ja-muut-asutusnimet/ Sen mukaan suurin osa -inen-loppuisista asutusnimistä taipuu paikallissijoissa monikollisina, kuten esim. Huittinen : Huittisilla, Joroinen, Joroisilla, Kauniainen : Kauniaisissa jne. Myös genetiivi- eli -n-loppuinen muoto on näissä nimissä tavallisesti monikollinen: Huittinen : Huittisten kaupunki. Taivutuksen yleisohjeena on, että noudatetaan mahdollisuuksien mukaan paikkakunnan eli lähimmän käyttöympäristön omaa taivutuskäytäntöä. Tämän vuoksi Kilpiäinen taipuu genetiivissä monikossa "Kilpiäisten" ja paikallissijoissa mm. "Kilpiäisissä".
Tässä on muutama saaristoon sijoittuva kirja:Ulla-Lena Lundberg: Kuninkaan AnnaUlla-Lena Lundberg: JääLea Edwads: Merikipunoita : merimies, muija ja mukulat - aavalta ankkuriinTuula Rotko: Saman taivaan allaKirjasampo-sivustolta voi löytää lisää, esim. hakusanoilla ’saaristot’ tai ’saaristolaiskirjallisuus’ https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa.
Lapin läänin pelastustoimen perustiedostot osittain löytyy Rovaniemen pääkirjaston varastosta. Valitettavasti kirjasto on remontissa ja avautuu vasta syksyllä 2025. Lapin pelastuslaitoksen sivulta https://pelastustoimi.fi/lappi/ota-yhteytta löytyy Kirjaamo, osoitteessa : pelastuslaitos@lapha.fi voi kysyä asiaa.
Tietoa nimestä Vinter löytyy Tuomas Salsteen Sukunimi-infosta, https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/vinter.html. Vinter-nimisten lukumäärä on laskenut vuodesta 1970, mutta sivuston mukaan se ei ole silti poikkeuksellisen harvinainen. En löytänyt tutkittua tietoa muutoksen syystä.Myöskään muita merkityksiä nimelle ei löytynyt. Palvelussamme on vastattu aiemmin kysymykseen nimestä Winter, https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-on-peraisin-suomessa-kaytossa?
Hei,Robert de Caluwen Ikonimaalauksen opas (1978) kertoo ikoniin sijoitettavista kirjaimista:"Jumalanäidin [...] kirjaimet kirjoitetaan kreikaksi. [...] Kirjoitus ei saa ulottua sädekehään, mutta taustareunan yli se voi mennä. Myös on otettava huomioon, että teksti tulee kyllin lähelle kuvattua henkilö, niin ettei pääse syntymään sekaannusta. Ikoneissa, joissa Jumalanäidin pää on kallellaan, asetetaan lyhennykset joko yhdelle puolelle tai molemmille puolille, kuitenkin niin, että kirjaimet ovat samalla etäisyydellä sädekehästä, ei ikonin kehyksestä. Jos kirjaimia ei saa sopimaan taustaan, ne voidaan kirjoittaa myös reunalle." (s. 45)Kuvauksessa tukena pari havainnekuvaa, joissa nuo yhdellä puolella olevat kirjaimet ovat vierekkäin. Tästä...
Osalla ihmisistä kauhu näkyy hyvin voimakkaasti ja osalla lievemmin. Esimerkiksi lapsilla ilmenevä yöllinen kauhukohtaus tulee iltayöstä syvän unen aikana. Kohtauksen aikana syvässä unessa oleva lapsi voi nousta istumaan, huutaa tai kirkua, potkia tai huitoa, hikoilla tai hengittää voimakkaasti, nousta sängystä ja kulkea ympäri huonetta. Häntä on vaikea herättää tai rauhoittaa, vaikka hänen silmänsä ovat auki. Kauhukohtaus kestää yleensä muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin.Ihmisen sympaattinen hermosto aktivoituu positiivisen ja negatiivisen stressin aikana (seksuaalinen orgasmi, raivo, kauhu, ahdistus, trauma)Havaittavat merkit ovat: - kiihtynyt hengitys - nopeampi syke (pulssi) - kohonnut verenpaine - pupillit...
Kyseessä lienee tämä Johann Gottfried von Herderin mietelmä:”Nuolt' älä ammu pois, jota koskaan et jälleen saa; onnen ryövätä voit, vaikea antaa on taas.””Drücke den Pfeil zu schnelle nicht ab, der nimmer zurückkehrt: Glück zu rauben, ist leicht; wiederzugeben, so schwer?” https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1415864?term=Nuolt%27%20%C3%A4l%C3%A4%20ammu%20pois&page=7Herder, Blumen aus morgenländischen Dichtern gesammlet (in: Zerstreute Blätter, 4. Sammlung), 1792. Zweites Buch
Tilastokeskuksen Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluminen iän ja sukupuolen mukaan, 1990-2023 tarjoaa kaivatunlaisia numerotietoja uskonnollisten yhdyskuntien jäsenyyksistä.
En löytänyt kysymääsi pakinaa mistään kirjasta, mutta se on julkaistu vuonna 1934 Kansan Kuvalehdessä numero 10 (sivut 18-19). Lehteä pääsee lukemaan näköispainoksena Kansalliskirjaston digipalvelussa.
Laulusta on olemassa ainakin sanoitukseltaan erilaisia muunnelmia. ”Oisipa mulla pienen pieni ankka” alkaa laulu ”Ankka”, joka vastaa parhaiten muistamaasi sanoitusta ja joka sisältyy kirjaan ”Me laulamme” (Suomen elintarviketyöläisten liitto, 1971, ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto, 1977). Kirjassa on vain laulun sanat ja yksi säkeistö, jossa lauletaan myös: ”Kansasta katsois varmaan moni tollo…””Partiolaulukirjassa” (Partiokirja, 1985) laulussa ”Olisipa minulla pienen pieni” lauletaan kyllä ankasta ja kissasta, mutta siinä ei mainita kansaa eikä tolloja. Kirjassa on vain laulun sanat ja säkeistöjä on viisi.Lehdessä ”Pelimanni” (2009, nro 1, s. 19–22) on vielä yksi muunnelma laulusta: ”Olisipa minullakin pienen pieni...
Kotimaisten kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteisestä Finna.fi -tietokannasta löytyvät tiedot valtaosasta Suomessa julkaistusta kulttuuri- ja tiedeaineistoista.Tässä tiedot tekstiaineistoista, jotka tavalla tai toisella käsittelevät karjalaisten historiaa, hakusanoina karjalaiset ja historia. Tulos järjestetty julkaisuvuoden mukaan, uusin ensin. Sivun vasemmasta reunasta löydät lisää rajausvaihtoehtoja: https://finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc%2Cid+asc&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FThesis%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FOtherText%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=...
Vesa-Matti Loirin esitys Youtube-videolla sisältää Tonttu kappaleen kaikki 11 säkeistöä. Linkki videoon:Tonttu (Vesa-Matti Loiri)https://www.youtube.com/watch?v=V8xb5uywGsY
