Fiktio on siitä hankala elämänalue, että fiktiivisiä maailmoja koskevaa tietoa ei välttämättä ole fiktion itsensä ulkopuolella: me lukijoina voimme yksittäisestä fiktiivisestä maailmasta tietää oikeastaan vain sen, mitä kertoja meille suvaitsee siitä kertoa. Jos Miina ja Manu -kirjat vaikenevat Miinan ja Manun vanhemmista, meidän on mahdotonta sanoa, ovatko he esimerkiksi kuolleet. Meidät on tuomittu kalvavaan epätietoisuuteen kaikesta siitä, mitä ei kerrota. Isovanhemmat kissakaksikolla on ja Sulo-eno, joten tuntuu luontevalta olettaa, että heillä on myös vanhemmat. Ovatko he hylänneet pentunsa? Eronneet ja lähteneet maailmalle? Kuolleet? Vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia riittää. Se, mitä heille on tapahtunut, taitaa valitettavasti jäädä...
Emme valitettavasti löytäneet teosta. Tunnistaisitko sen näiden Kirjasammossa kuvailtujen kirjojen joukosta? Niissä on tapahtumapaikkana autio saari, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap50251
Kyllä, Wäinö liikennöi Mannilassa osoitteessa Hollihaantie 23 (P-alue) parillisten viikkojen keskiviikkoina klo 17.35-18.00 eli myös tänään 22.1.2025. Kirjastoauto Wäinön ja Wivin aikataulut löytyvät täältä: Kirjastoautot | Jyväskylä.fi
Kuntalaki on tarjonnut vuodesta 2006 kunnille mahdollisuuden valita kahden johtajamallin välillä: valtuusto voi päättää, että kunnanjohtajan sijasta kuntaa johtaa pormestari. Helsingissä on ollut kaupunginvaltuuston valitsema pormestari vuodesta 2017. Ensimmäinen pormestari oli Jan Vapaavuori, Juhana Vartiainen on järjestyksessä toinen.Komealta kuulostava ylipormestari on ainoastaan tasavallan presidentin myöntämä arvonimi. Ensimmäinen arvonimen saanut Helsingin kaupunginjohtaja oli Antti Tulenheimo vuonna 1934. Ylipormestarin arvonimi on käytössä myös pormestarimallissa: Juhana Vartiaiselle sen myönsi tasavallan presidentti Stubb 22.11.2024.Lähteet: Kuntalaki 410/2015 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ® Juhana Vartiaisesta...
Saamen lipun aurinkomotiivin taustalla on tosiaan Anders Fjellnerin alun perin eteläsaameksi kirjoittama runo Biejjie-baernie eli Päivän pojat, jossa saamelaisia kuvataan auringon pojiksi ja tyttäriksi. Tämä ja muita Fjellnerin tekstejä löytyy suomeksi Otto Donnerin toimittamasta Lappalaisia lauluja –kokoelmasta vuodelta 1876. Se on saatavilla verkossa Projekti Gutenbergin kautta. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että teos on vanha ja sen kieli on osin vanhentunutta. Tuoreempi, englanninkielinen käännös löytyy Harald Gaskin toimittamasta teoksesta Biejjien baernie = Sámi son of the sun = Beaivvi bárdni.
En löytänyt tuota tutkimusta minäkään meidän kirjastolla käytettävissä olevien tiedonlähteiden kautta. Seinäjoen korkeakoulukirjastolla on käytettävissä Medic-tietokanta, jossa on artikkeliviitteitä suomalaisista lääke- ja hoitotieteellisistä julkaisuista, väitöskirjoista, opinnäytteistä, kirjoista ja raporteista. Kaupunginkirjastolta ei ole tähän pääsyä, mutta korkeakoulukirjaston koneilla tätä pääsisit käyttämään, jos haluat tutkia asiaa lisää.Lisäksi tässä on muutama linkki artikkeliviitteisiin ja opinnäytetöihin. Äkkiseltään ei näyttänyt ainakaan otsikkojen perusteella, että näissä olisi käsitelty kipuasiaa, mutta jos haluat tutkia tarkemmin.Täältä voit selata aikakauslehtiartikkeliviitteitä, joiden aiheena on verikoe. Tämän...
Korpelaisten suvusta ei ole ainakaan kirjastojen kokoelmissa muuta kirjaa kuin Aulis Korpelaisen Korpelainen (Pedroff) sukukirja. Aulis Korpelainen on kuitenkin kirjoittanut sukukirjat myös Tahvanaisista ja Lampeneista. Lisäksi Aulis ja Toivo Korpelaisesta on muistelmateos. Kirjastoista ei kirjoja voi ostaa, joten ainoa mahdollisuus hankkia kirja on etsiä sitä antikvariaateista tai muista myyntipaikoista (esim. tori.fi).Linkit kirjojen tietoihin (Finna.fi)Korpelainen: Korpelaisten (Pedroff) sukukirja (2010) https://finna.fi/Record/erkki.44564?sid=4911657336Korpelainen: Tahvanaiset : Olof ja Anna Tahvanaisen suku (2014) https://finna.fi/Record/uef.9910950683705966?sid=4911657801Korpelainen: Lampenit (2016) https://finna.fi/Record/uef....
Jouluhyasintin sipulin voi saada kukkimaan uudelleen puutarhassa. Kauppapuutarhaliiton verkkosivujen mukaan ruukkuhyasintin kukkavarren voi kukinnon kuihduttua leikata, sipulin kuivata ja istuttaa seuraavana syksynä ulos puutarhaan.Samaa sipulia voi hyvällä hoidolla yrittää kukittaa monena peräkkäisenä vuotena. Sipuli tarvitsee kukinnan aikana paljon ravinteita kerätäkseen ravinteita seuraavaa kukintaa varten. Sipulit voi myös nostaa syksyllä maasta ja talvettaa niitä viileässä kellarissa ruukkuun istutettuina. Keski-Suomen pohjoispuolella hyasintin sipulit eivät menesty mullassa talvehtien.Lähde: Miten kukitan joulukukan uudelleen? - KauppapuutarhaliittoJos hyasintin haluaa kukkimaan sisätiloissa seuraavana jouluna, voi katsoa tällä...
En löytänyt Hellaakoskelta Partaalla-nimistä runoa. Voisiko kyseessä olla Uuno Kailas? Uuno Kailaan Partaalla löytyy esimerkiksi kokoelmasta Paljain jaloin : runoja.
Tiedot löytyvät Kansallisarkistossa säilytettävistä divisioonan asiakirjoista. Aineistojen tietoja voi selailla Astia-palvelussa ja papereihin voi tutustua Kansallisarkiston toimipisteessä Helsingissä. Oikean mapin paikantaminen voi olla aikaavievää, joten kannattaa harkita tietopyynnön tekemistä Kansallisarkistolle.
Menneinä aikoina verbillä rapata on ollut sellaisia merkityksiä kuin 'ryöstää, rosvota, varastaa; siepata, temmata itselleen'. Rap(p)ari on siis tarkoittanut 'rosvoa, ryöstäjää'. Sanan taustalla on keskialasaksan (1200–1600) verbi rap(p)en, 'ryöstää'. Asiakirjoissa sitä on tässä merkityksessä meillä käytetty varsinkin Kainuun seudulla, paikoin muuallakin.Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja
Vuosina 1964-1966 tuotannossa ollut Lamborghini 350 GT oli yhtiön ensimmäinen sarjatuotannossa ollut automalli. Sitä edelsi prototyyppi Lamborghini 350GTV, jota valmistettiin vain yksi kappale vuonna 1963. Lamborghini Miura oli tuotannossa 1966-1973.https://en.wikipedia.org/wiki/Lamborghini_350_GT
Selma Lagerlöfin novelli Kejsarinnans kassakista on suomennettu nimellä Keisarinnan raha-arkku. Lauri Hirvensalon suomentama novelli sisältyy teokseen Selma Lagerlöfin Koottujen teosten osaan 3. (1952)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1358424?sid=4910938839Voit lukea tarinan suomennoksen myös Kansalliskirjaston digitoimasta Lukutupa-lehdestä 1/1989. Suomentajaksi mainitaan nimimerkki Lukutuvalle. Se valitettavasti ei selvinnyt, kuka on tuon nimikerkin takana.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/722519?term=keisari…
Kyseessä lienee Lynne Reid Banksin Intiaani lipastossa (WSOY, 1996). Siinä Omri-poika saa syntymäpäivänään veljeltään kujalta löytyneen vanhanaikaisen kylpyhuoneen kaapin. Hän panee niin ikään lahjaksi saamansa muovi-intiaanin kaappiin, jossa tämä muuttuu eläväksi. Omrille selviää, että kaappi muuttaa kaikki muovilelut eläviksi. Omri paljastaa kaapin salaisuuden ystävälleen Patrickille, joka – ilman Omrin lupaa – panee sinne muovisen cowboyn hevosineen...Intiaani lipastossa | Kirjasampo
Matti Rossin suomennos kuuluu: "Elämä on vaeltava varjo, huono näyttelijä joka temppuilee ja rehkii aikansa ja katoaa; satua on tämä kaikki, hullun lörpötystä, täynnä raivoa ja tuskaa, mutta mieltä vailla."
Etsitty laulu/runo on suomenkielinen mukaelma meille saksalaisten ja tanskalaisten julkaisujen kautta tulleesta kisällilaulusta. Painetun version siitä voi löytää esimerkiksi Kuljetustyöläinen-lehden numerosta 4/1928 (Rikkurin viimeinen matka) tai Timo Tuovisen kirjasta Suomalainen työväenlaulu : kisällilaulajien aikakausi (Sysimusta eli rikkurin viimeinen matka).01.09.1928 Kuljetustyöläinen : Suomen kuljetustyöläisten liiton äänenkannattaja no 4 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
