Pentti Saarikosken suhdetta kieleen tutkinut Leena Kytömäki toteaa: "Saarikoski poikkeaa usein kielen normeista, aina tarkoituksellisesti." Varsinkin vuonna 1960 Parnassossa julkaistussa kolmiosaisessa Suomen kieli ja kirjallisuus -kirjoituksessaan Saarikoski hyökkää voimakkaasti "kielimiehiä" vastaan. Sittemmin Saarikoski muuttui suvaitsevaisemmaksi kielenhuoltoa ja kielenhuoltajia kohtaan; Asiaa tai ei -kirjassaan hän kommentoi muutosta näin: "Minäkin olin 60-luvun alussa sitä mieltä että 'kielimiehiltä kieli poikki', mutta paljossa olen joutunut perääntymään." Välimerkkien käyttö oli kuitenkin se kieliopin alue, jolla hän edelleen kaipasi uudistusta ja siirtymistä "nykyisestä kieliopillisesta välimerkityksestä loogiseen, germaanisesta...
Etsin kirjoja tarkennetulla haulla, aihe-sanoina lääkkeet ja historia. Linkki Helmet hakutulokseen.Näistä ehkä Mann: Murha, taikuus ja lääkintä : lääkeaineiden historiaa voisi olla hyvä koontikirja.Kenties myös Tuula Ruokosen kirja Kolmella markalla kanfärttiä : kaskuja, tarinoita ja muistelmia apteekista olisi kiinnostava.Apteekkien historiasta löytyy paremmin tietoa haulla apteekit ja historia. Linkki Helmet hakutulokseen.Myös lääkekasvien historia voisi olla mielenkiintoinen aihe. Linkki Helmet hakutulokseen.
Merihaan suunnittelusta vastasi Kulutuskuntien Keskusliiton (KK) Asunto-osaston arkkitehtityöryhmä, johon kuuluivat Sulo Savolainen, Peter Bieber ja Arvi Ilonen. Pääsuunnittelijana pidetään usein Peter Bieberiä, mutta myös Unto Toikkanen vaikutti alueen loppuvaiheen suunnitteluun 1978 alkaen.https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-30-20.pdf
Valitettavasti Helmet kirjastoissa ei näytä enää olevan mahdollisuutta 8mm videoiden digitointiin.Muunlainen digitointi kyllä onnistuisi. Linkki varaamo.espoo.fi ja Linkki varaamo.hel.fiMaksullisia palveluntarjoajia kyllä löytyy Pääkaupunkiseudulta esim. Töölöläinen Kameratek.fi. Linkki hakutulokseen.
Tämä ajatus on Senecan 71. kirjeestä Luciliukselle. "Ignoranti, quem portum petat, nullus suus ventus est". Antti T. Oikarinen on suomentanut tämän sitaatin näin: " [--] mikään tuuli ei ole myötäinen sille, joka ei tiedä, mihin satamaan on pyrkimässä."Lucius Annaeus Seneca: Kirjeet Luciliukselle (suom. Antti T. Oikarinen, 2021, s. 283)Ad Lucilium epistulae morales : Seneca, Lucius Annaeus, ca. 4 B.C.-65 A.D : Free Download, Borrow, and Streaming : Internet Archive
Kyllä on. "Jättiläisvalas Jonas" oli esillä Puutorilla syyskuussa 1973, ks. ilmoitus Turun Sanomissa 22.9.1973. Jonaksen lisäksi Puutorilla on ollut esillä myös toinen valas nimeltään Goliath, se oli näytteillä toukokuussa 1959 (TS 16.5.1959). Molempia valaita kierrätettiin eri maissa ja kaupungeissa ja eri ihmisillä on niistä vaihtelevan tarkkoja muistoja, ks. esim. blogikirjoitus https://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2020/08/valasmuistoja-pitkin-suomea.html
Maskotin nimi on Snedi.https://trondheim2025.no/snedi/https://trondheim2025.no/en/2023/10/presenting-the-mascot-for-the-2025-world-ski-championships-in-trondheim/
Kohta ”All other doubts, by time let them be clear'd:Fortune brings in some boats that are not steer'd.” on Lauri Siparin suomennoksessa (WSOY, 2010) ”Muu jääköön ajan sekä onnen huomaan: se pystyy airottoman rantaan tuomaan.” Lähteet:SCENE III. A room in Cymbeline's palace.William Shakespeare: Cymbeline. Suom. Lauri Sipari. WSOY, 2010.
En löytänyt tähän suoraa vastausta suomenkielisistä lähteistä, mutta nestemäisen pyykinpesuaineen käyttöä ruokailuvälineiden puhdistamiseksi ei ainakaan yleisesti suositella. Asiasta löytyy jonkin verran tietoa esimerkiksi Googlesta hakemalla englanniksi, tosin monesti enemmän tai vähemmän kaupallista yhteistyötä tekevien sivustojen ja pesuainemerkkien sivuilta. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä asiasta: pyykinpesuaineen käyttäminen ruokailuvälineiden puhdistamiseen ei ole suositeltavaa. Vaikka molempien pesuaineiden ainesosaluetteloissa on samankaltaisuuksia ja ruokailuvälineet varmasti puhdistuvat pyykinpesuaineellakin, liittyy etenkin jatkuvaan käyttöön riskejä. Pyykinpesuaineissa on usein hajusteita, optisia kirkasteita ym....
SM-liigan parhaat pisteet kaudella 1975-1976 on Martti Jarkolla ja kaudella 1979-1980 Matti Hagmanilla. Lähteet:Jääkiekkokirja 1976-77Jääkiekkokirja 1980-81Digitoidut kirjat ja lehdet - Tahto
Saat apua asiaan lähimmän Helmet kirjaston asiakaspalvelutiskiltä.Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, passi tai ajokortti, niin kirjastokorttisi tiedot voidaan päivittää ajan tasalle ja pin koodisi vaihtaa.Asian hoitaminen siis vaatisi kirjastossa käyntiä.
Valitettavasti melko vähän.Jukka Petäjän haastattelu "Sirpa Mäkelä: Historia ei ole pikajuna, joka vie suoraan nykyisyyteen" löytyy Helsingin Sanomista 17.1.1991. Nettilinkki on vain tilaajille avoin. Linkki:https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003040631.htmlTurun Sanomista taas löytyy kirja-arvostelu Henriette ja vallan varjot teoksesta. Linkki:https://www.ts.fi/kulttuuri/1074075740Kustantamosta voisi kysyä lisätietoja. Linkki https://www.tammi.fi/yhteystiedot/
Kattotelineen vinkuminen tai viheltäminen liittynee varmastikin ilmavirtoihin (hydrodynamiikkaan), ilmanpaineeseen ja tämänkaltaisiin fysiikan ilmiöihin. Mitään tieteellistä julkaisua en nimenomaisesta asiasta onnistunut löytämään, mutta netistä löytyy aiheesta keskusteluja esim. ihan Googlesta hakemalla "auton kattoteline vinkuu" tai "car roof rack whistling".Vinkuminen/viheltäminen viittaa siihen, että telineessä (sen etureunassa) on jokin rako, josta ilma menee sisään telineeseen ja alkaa väristä, ja toinen rako, josta se puristuu ulos aiheuttaen viheltävän äänen. Täältä löytyy englanniksi vihellyksen fysiikkaa: https://physics.stackexchange.com/questions/54950/whistle-physics. Ilmiötä selittää ns. Bernoullin laki, joka kuvaa nesteen (...
Hei,väestön ennakkotilaston mukaan tammikuussa 2025 oli 1179 henkilöä jotka olivat täyttäneet 100 vuotta tai enemmän: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/92582cee-d49d-4d94-9735-f34e52954d3f. Väestön ennakkotilastossa ei valitettavasti ole yli 100-vuotiaista ikävuosittaisia tietoja.Vuoden 2024 tilastotieto väestöstä iän mukaan julkaistaan 4.4. Tieto päivittyy tällöin väestörakennetilaston (https://stat.fi/tilasto/vaerak) tietokantataulukkoon 11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2023 (https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…). Tässä poiminta yli 100-vuotiaasta väestöstä ikävuosittain ajankohdalta 31.12.2023: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/858f5891-e232-4020-b05e-24ad2f1942a…;
Rikostoimittaja Rami Mäkisen Journalistin artikkelissa kerrotaan, että nykyiset nimien julkaisukäytännöt ovat pitkän kehityksen tulos. Rikosuutisten nimensuoja oli olematon 1970-luvulle asti. Nimi pantiin lehteen, jos siltä tuntui, ja poliisikin kertoi epäiltyjen tietoja lehtimiehille. Nimensuoja tuli Journalistin ohjeisiin vasta vuonna 1976. Syynä oli Lex Hymy, joka kriminalisoi yksityisyyden loukkaukset ja rajoitti nimien julkaisua mediassa. Tuolloisten ohjeiden mukaan epäiltyjen tai tuomittujen nimiä ei ollut syytä julkaista, ellei ”huomattava yleinen etu sitä vaadi”. Soveltaminen oli kuitenkin kirjavaa jopa samassa tiedotusvälineessä. Yleisesti nimikynnys oli alempi kuin nykyään. Nykyisin selviönä pidetty kahden vuoden raja...
Valitettavasti vastaajamme eivät tunnistaneet romaania. Elsa Morante on Italialainen naiskirjailija, joka on asunut Roomassa, myös Villa Borghesen tienoilla. Hänen teoksessaan La Storia kuvataan Rooman kaupunkiakin. Elsa Moranten tuotannosta voi lukea Kirjasammossa, Morante, Elsa | Kirjasampo.Villa Borghesessa liikutaan Tennessee Williamsin Mrs. Stonen Rooman keväässä, mutta kirjailijahan ei tietenkään ole nainen eikä italialainen, Mrs. Stonen Rooman kevät | KirjasampoKirjasammossa tapahtumapaikaksi on kirjattu Rooma seuraavan hakutuloksen teoksiin, ehkä sieltä selaamalla löytyy etsimänne.Alunperin italiaksi kirjoitettu noista ovat seuraavat italiankielinen kirjallisuus + tapahtumapaikka Rooma.
Kyseessä on ilmeisesti Islannin presidenttinä toimineen Vigdís Finnbogasdóttirin "sukunimi". Laitoin tässä sukunimen lainausmerkkeihin, sillä kyseessä ei ole perinteisessä mielessä sukunimi, vaan niin sanottu patronyymi, eli (tyypillisesti) isän jälkeläisen nimi. Suomeksi hänen patronyyminsä tarkoittaisi siis Finnbogan tytärtä. Itse kysymykseesi ja Vigdísin vanhemman etunimeen palataksemme: Finnbogi ja sen feminiinimuoto Finnboga ovat perinteisiä islantilaisia nimiä. Finnbogi-niminen hahmo esiintyy tunnetussa keskiaikaisessa islantilaissaagassa Finnbogi Vahvan saaga. Nimen alkuosa "finn" voi tarkoittaa fenniä, suomalaista tai etsijää (vrt. ruotsin verbi "finna", tai englannin "find"), ja jälkiosa "bogi/a" tarkoittanee jousta. ...
Kyseessä on todennäköisesti kansansatu nimeltä Peukaloinen. Satu löytyy mm. Charles Perrault'n satukokoelmasta Hanhiemon satuja. Jättiläiseltä karkaavien lasten teemaa käsitellään myös useissa muissa saduissa, kuten Raul Roineen teoksesta Suomen kansan suuri satukirja löytyvästä sadusta Veli ja sisar.Peukaloinen-sadussa vanhemmat jättävät lapset metsään oman onnensa nojaan. Älykäs Peukaloinen-poika kuulee vanhempien suunnitelmat ja jättää kodin ja metsän välille valkoisia pikkukiviä. Lapset, seitsemän veljestä, seuraavat kiviä takaisin kotiin. Toisella kerralla, kun vanhemmat jättävät lapset metsään, Peukaloinen käyttää leivänmuruja, mutta linnut syövät ne. Tämän vuoksi lapset eivät enää löydä tietä kotiin ja päätyvät ihmislihaa syövän...
Helmet-kirjastoissa haku fasismista ja Italiasta tuotti seuraavia tuloksia:Italian vaaralliset kytkökset: fasismi, mafia ja Venäjä https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2533286?sid=4959098987 Käsky on täytetty: historia, muisti ja verilöyly Roomassa 1944 https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2086125?sid=4959108461Italia Mussolinin johtamana https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1270679?sid=4959108461
Kun merimieshuonelaitos lakkautettiin vuonna 1937, sen tehtävät siirrettiin merenkulkuhallituksen alaisille merikatselmusmiehille ja valtiokonttorin merimiesten avustusrahastolle. Arkistojen käytön kannalta merimieshuoneiden näkyvintä toimintaa oli erilaisten luetteloiden pitäminen merimiehistä ja merenkulusta. Vuoden 1938 alusta lähtien yleistä, koko maan käsittävää merimiesluetteloa pidettiin merenkulkuhallituksessa. Merenkulkuhallituksen arkisto sisältää muun muassa merimiesrekisterin mukaiset miehistöluettelot, alusten mittaus- ja vetoisuustodistukset, lastiviivakirjat, meriselitykset, merimieshuoneiden tiedonannot, merimiesten pätevyystodistukset sekä tilastoja ja asiakirjoja alan koulutuksesta.Tapani Mattila, Merimieshuonelaitos. –...
