Vielä ei tiedetä, toimiiko uusi koronavirus kuten influenssa ja alkaisi hiipua ilmojen lämmetessä. Helsingin Sanomista voi lukea tuoreen artikkelin (6.4.2020) aiheesta:
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006465138.html
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tilastoja aiheittain. Kuolemansyistä löytyy eri aiheisia taulukoita alla olevasta linkistä:
https://www.stat.fi/til/ksyyt/tau.html
Uusimmat tilastot ovat vuodelta 2018. Vuoden 2019 tilastot julkaistaan 14.12.2020.
Tilastot ovat siis vuositilastoja, sen tarkempia tilastoja ei löydy. Lisää tietoa voi tarvittaessa kysyä Tilastokeskuksesta alta löytyvällä lomakkeella:
http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/yht.html
Vapaata tulostusmahdollisuutta ei todennäköisesti ole korona-aikana. Maksua vastaan voinee tulostaa ja kopioida eri paikoissa, esimerkiksi valokuvausliikkeissa.
Karamazovin veljeksistä on olemassa kolme suomennosta: V. K. Trast (1927), Lea Pyykkö (1976) ja Martti Anhava (2014). Lausahdus on väännelmä Dmitri Karamazovin kysymyksestä, jonka tämä kertoo Dmitrin ja Aljošan välisessä vuoropuhelussa kysyneensä Rakitinilta. Trastin ja Anhavan käännökset olivat kirjastossa saatavilla.
Anhava (Otava 2014, s. 729) on kääntänyt Dmitrin kysymyksen näin:
"No mutta", minä kysyn "entäs sitten ihminen sen jälkeen? Siis vailla Jumalaa ja vailla tulevaista elämää? Sittenhän siis, että nyt sitten kaikki on luvallista, voi tehdä mitä tahansa?"
Trast (Karamazovin veljekset 3, Otava 1927, s. 131) on kääntänyt saman kysymyksen näin:
"Mutta miten on", kysyn, "ihmisen laita tämän jälkeen? Ilman Jumalaa ja ilman...
National Geographic+ on maksullinen suoratoistopalvelu, jonka kautta on mahdollista katsoa Cosmos: A Spacetime Odyssey -sarjan kaikki jaksot. Kyseisen jakson nimi on Kuolemattomat (https://www.imdb.com/title/tt3475586/). Jakson lopun teksti on Carl Saganin vuonna 1994 julkaistusta teoksesta Pale Blue Dot: A Vision of the Human Future in Space. Tämä kuuluisa teksti löytyy esimerkiksi Nancy Frankenberryn editoimasta teoksesta The Faith of Scientists: In Their Own Words (Princeton University Press 2008). Kirja on osittain luettavissa kustantamon luvalla Google Books -palvelussa:
https://books.google.fi/books?id=6TtCs9vbXP4C&pg=PA227&lpg=PA227&dq=how+many+rivers+we+have+to+cross+before+we+found+our+way...
Suosittelemista helpottaisi, jos kertoisit hieman, mikä Westön kirjoissa erityisesti vetoaa. Onko se kerronta, historia-aiheet, Helsinki-kuvaus, suomenruotsalaisuus vai kaikki nämä yhdessä. Ymmärrettävää tietenkin on, ettei mieltymyksiä ole aina helppo eritellä, vaan kyse on kokonaisuudesta. Tähän listaan on kerätty sekä omiani että kollegoiden vinkkejä kotimaisen kirjallisuuden saralta. Samankaltaisia ne eivät Westön teosten kanssa arvatenkaan ole, mutta toivottavasti silti tutustumisenarvoisia.
Osassa on mainittu vain kirjailija, osassa myös tietty teos. Jos katsot kirjojen tietoja esimerkiksi Helmet-aineistohausta, voit asiasanoista päätellä, onko kirjan aihepiiri kiinnostava.
Andersson Claes: Oton elämä (ja sen jatko-osat)...
Suosittelen kääntymään korkeakoulusi kirjaston informaatikon puoleen, sillä tällaiset tieteelliset artikkelit ovat useimmiten parhaiten saatavilla maksullisten tietokantojen ja lehtipakettien kautta. Yliopisto- ja muut korkeakoulukirjastot tilaavat niitä, yleiset kirjastot eivät juurikaan. Heillä on myös paremmat lähtökohdat ohjeistaa tieteellisen tiedonhaun pariin.
Pikaisella haulla Google Scholarissa aiheesta näyttäisi löytyvän tutkimuksia, mutta systemaattisempia, tarkempia ja rajatumpia hakuja saa tehtyä esimerkiksi Ebsco Hostin tietokannoissa.
Linkki Scholar-hakuun.
Tässä muutamia löytämiäni abstrakteja ja kokotekstejä aiheesta:
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/wcs.1387
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3722610/
https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/00461520.2019.1633924
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0169204615000286
https://www.pnas.org/content/112/28/8567.abstract
Kuopion kaupunginkirjaston asiakkaiden lainojen eräpäiviä on siirretty eteenpäin. Varhaisin eräpäivä lainoilla on nyt 9.6.2020 ja siitä eteenpäin.
https://kuopio.finna.fi/FeedContent/uutiset/https%253A%252F%252Fkuopionkirjasto.fi%252F%253Fp%253D48031
Finnairin lennolla AY-405 Oulusta Helsinkiin 30. syyskuuta 1978 miehistön jäsenet olivat kapteeni Tauno Rajakangas, perämies Lasse Peltonen ja lentoemännät Marja Ervasti, Helena Suvioja ja Irmeli Ylinen. Koneessa oli 44 matkustajaa, joista 36 vapautettiin yhdessä kahden miehistön jäsenen kanssa koneen laskeuduttua Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Panttivangeiksi jäivät Rajakangas, Peltonen, Ylinen ja kahdeksan naismatkustajaa.
Matkustajien nimet ovat luettavissa esimerkiksi Lauri Puintilan kirjasta Kaappari Lamminparras : Suomen ensimmäisen konekaappauksen tarina (WSOY, 2010), josta myös ylläolevat tiedot ovat peräisin.
Hei!:
Vuonna 2019 Suomessa on julkaistu Kansalliskirjaston Finna-haun mukaan yksi kirja, jossa Suomen sotaa käsitellään: Isänmaan miehet: maskuliinisuus, kansakunta ja väkivalta suomalaisessa sotakirjallisuudessa https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4305438. Tässä teoksessa käsitellään laajemmin mieskuvaa suoman eri sodissa, joten se ei keskity pelkästään Suomen sotaan.
Voit hakea Suomen sotaa käsitteleviä teoksia kansalliskirjasto.finna.fi:stä.
"Joka kerta kun tartumme siihen totuuteen, että me olemme Jumalan rakkaita lapsia, elämämme laajenee ja syvenee." Näin alkaa 11. luvun (Keitä me olemme) osio Ei kellonajan uhreja Henry J. M. Nouwenin kirjassa Tässä ja nyt : pyhän kosketus arjessa (Kirjapaja, 1995) Taisto Niemisen suomentamana (s. 155).
SARS-CoV-2 –viruksen aiheuttaman pandemian uhriluvut vaihtelevat suuresti maittain ja alueittain. On vaikea antaa selkeää syytä, miksi tauti on runnellut toisia alueita pahemmin kuin toisia: https://www.bbc.com/future/article/20200401-coronavirus-why-death-and-mortality-rates-differ. Esimerkiksi Pohjois-Italian korkeisiin lukemiin saattavat olla syynä muun muassa Italian korkea ikärakenne, antibioottiresistenssi ja tupakointi:
https://www.cebm.net/covid-19/global-covid-19-case-fatality-rates/
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ulkomaat/artikkeli-1.1031424
Ruotsin surulliset luvut taas selittyvät osittain sillä, että Ruotsissa virus on päässyt leviämään vanhainkodeissa. Suomessa epidemia on viikon pari jäljessä muita Pohjoismaita,...
Näillä erinomaisilla tuntomerkeillä kyseessä on hyvin todennäköisesti Pentti H. Tikkasen teos "Sissipartio saarroksissa": https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.98369
Teoksessa kuvataan kaukopartioretkeä syksyllä 1942, jonka yhteydessä luutnantti Niilo Vesanen haavoittuu vahingonlaukauksesta jalkaan. Vesasen kunto heikkenee ja hän vaatii kuumeen noustessa sekä liikkumisen vaikeutuessa jäädä vapaaehtoisesti vihollislinjojen taakse havuilla peitetylle laavulle. Aluksi Vesasen seuraksi jää kaksi vartiomiestä, mutta varsin pian Vesanen käskee myös heidät palaamaan Suomeen. Vesaselle jää itsepuolustukseksi konepistooli sekä käsikranaatteja ja lämpimänä pysymiseen myös viinaa. Myöhemmin Vesanen pystytään noutamaan onnistuneesti Suomen...
Kirjojen puhdistamiseen ei olla ryhtymässä, koska tautien leviämisestä lainakirjojen välityksellä ei ole tieteellistä näyttöä.
Lue asiasta julkaistu tietoisku kirjastot.fi -sivustolla: https://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/tyovalineet-ja-valtakunnalliset-ilmoitukset/tarttuuko-koronavirus-kirjoista-tietoisku?language_content_entity=fi
Tutkimastani kasvinsuojelukirjallisuudesta en ainakaan löytänyt mitään estettä kuvatunlaiselle mullan uusiokäytölle. Syreenille tuskin on haittaa multaan jääneistä perunaruton munaitiöistä. Mahdollisuus siihen, että vanhassa mullassa mahdollisesti olevat munaitiöt saastuttaisivat uuden perunakylvön, on lähinnä teoreettinen, mikäli ei sitten sijoita lavakaulusta niin lähelle syreenejä, että rankat sateet saattaisivat roiskia niiden juurelta munaitiöitä sisältävää multaa perunoille.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Ajankohtaisia kasvinsuojeluohjeita
Leena Luoto, Oman pihan terveydeksi
Palstaviljelijän perunaopas | http://www.energiapaju.fi/palstaviljely/perunarutto.htm
Hei!
Olen etsinyt vastausta kysymykseenne, mutta valitettavasti ole löytänyt vielä mitään. Jos arvailemaan ryhdyn, niin mahdollisesti kyseiset kaiuttimet voisivat liittyä jollain lailla hälytysjärjestelmään. Timo Rekusen opinnäytetyössä käydään pintapuolisesti läpi Helsingin kiinteiden ulkohälyttimien kehityshistoriaa (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/61838/Rekunen_Timo.pdf?sequence=1&isAllowed=y), mutta nähdäkseni siinäkin käsitellään enemmän sireenejä, joita asennettiin talojen katoille, ks. https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006384352.html
