Kyseessä lienee Ei rantaa ole, oi Thetis -kokoelman runo Täydellisyyden maassa. Mustapään täydellisyyden maassa "Se, mikä on täällä väärin-, / on siellä oikeinpäin -- ". Runo päättyy sanoihin: "ei ykskään lintu siellä / laulua virittänyt."
Kielitoimiston sanakirjasta ei kirjainyhdistelmän "hp" sisältäviä sanoja löydy.*hp* - Kielitoimiston sanakirjaSuomen murteiden sanakirjassa sitä vastoin on muutama tarjokas, useimmat niistä lappalaisperäistä porosanastoa:*hp* – Suomen murteiden sanakirjaVanhan kirjasuomen sanakirjassakin on muutama "hp"-sana:*hp* – Vanhan kirjasuomen sanakirja
Aluksi pitänee selventää, mitä tarkoitamme, kun puhumme karjalan murteesta. Kielikellon 3/2007artikkelissa Marjatta Palander luonnehtii, että "ei-kielitieteilijöiden nimitys Karjalan murre tarkoittaa Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakunnissa puhuttavia murteita, mutta sitä käytetään myös siirtokarjalaisten kielestä, olipa se sitten suomea tai karjalaa. Kielitieteessä karjalan murteilla viitataan karjalan kielen murteisiin, joita puhutaan eniten Venäjällä mutta jonkin verran myös Itä-Suomessa. Jotta suomen ja karjalan murteiden nimitykset pysyisivät yksiselitteisinä, Pohjois-Karjalan maakunnassa puhuttavien murteiden tieteellinen nimitys on vanhastaan ollut itäiset savolaismurteet, ja Etelä-Karjalassa taas puhutaan suurimmaksi osaksi...
Loitsuista on kirjoitettu paljonkin kirjoja. Tässä muutamia. Linkit vievät OUTI-verkkokirjastoon ja kirjojen saatavuustietoihin.Pasi Klemettinen: Tietäjät, noidat, samaanit: kansanuskon maailmassa (SKS, 2025)Magiaa ennen ja nyt (SKS, 2024)Mat Auryn: Tietoinen noita: herätä uinuvat yliaistilliset kykysi ja löydä oma tapasi harjoittaa magiaa (Unio Mystica, 2023)Kelly-Ann Maddox: Luo ikioma noituus: kapinallisen noidan polku (Viisas Elämä, 2023)Martti Haavio: Suomalaisen muinaisrunouden maailma (SKS, 1935/2023)Emmi Valve: Pieni loitsukirja (Täysi Käsi, 2020)Henni Ilomäki: Loitsun mahti (SKS, 2014)Nicola De Pulford: Taikojen ja loitsujen kirja: yli 40 salaista taikaa, joiden avulla saat kaiken mitä haluat (WSOY, 2002)Voit etsiä itse lisää...
Voisiko kyseessä olla Ivan Calbéracin ohjaama elokuva Opiskelijatar ja herra Henri vuodelta 2015? Siinä nuori opiskelijatyttö muuttaa äreän pariisilaisvanhuksen alivuokralaiseksi. Elokuva on esitetty YLE:llä vuonna 2019:https://areena.yle.fi/1-4192175
Runo Pikku Yrjön metsämatka on peräisin Eino Leinolta (1878–1926) ja se on tunnettu joulurunona, mutta sitä ei näytä löytyvän hänen varhaisimmista runokokoelmistaan (kuten Maaliskuun lauluja, Yökehrääjä, Sata ja yksi laulua). Runo on kuitenkin julkaistu aikanaan lehdessä, mikä oli yleinen tapa 1900-luvun alkupuolella. Se löytyy ainakin Isänmaan Ystävä -lehden numerosta 21.12.1900.Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: Isänmaan Ystävä, 21.12.1900, nro 51 B, s. 3
Tilastokeskuksen uusimpien lukujen mukaan Suomen alin keski-ikä on Luodon kunnassa. Väestön keski-ikä siellä on 34,1 vuotta, kun se koko maassa on 44,0 vuotta. Nämä luvut löytyvät Tilastokeskuksen maksuttomista tilastotietokannoista, joista voi etsiä kuntien erilaisia avainlukuja. Tilastojen avainlukuja voi etsiä täältä: PxWeb - Valitse taulukkoLähde: Tilastotietokannat | Tilastokeskus
Kuponkeja on tarkistettu käsin 1970-luvulle asti. Veikkauksen tarkastusosasto työllisti satoja ihmisiä. Tarkastusosastolla tarkistettiin ja hyväksyttiin kuponkeja. Vuonna 1960 Veikkaukselle tuli kaikille asiamiespaikoille käyttöön leimauskoneet. Tämä vähensi henkilökunnan työmäärää eli nähtiin suoraan olivatko kupongit kelpoisia pelin osallistumiseen.Tulokset julkaistiin lehdissä, radiossa ja useissa myyntipaikoissa. Pelaajien tuli itse tarkistaa voittonsa ja viedä kuponki lunastettavaksi myyntipaikkaan. Kun myyntipaikan työntekijä totesi kupongista voiton, sai pienemmät voitot maksaa itse. Sen sijaan isommissa voitoissa kuponki tuli toimittaa Veikkaukselle vahvistettavaksi. Voittojen maksussa meni summasta riippuen 1-4 viikkoa. ...
En löytänyt kaktusaiheista joulumerkkiä kuin vuoden 2013 merkin, jossa näyttäisi ehkä olevan joulukaktus ja lapsia, sen arvo lukee merkissä, 65 senttiä. Mutta jos kyse on jostain muusta suomalaisesta postimerkistä, Postin vastauksesta aiheesta löytyvät ohjeet Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää: https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä (1. ja 2. luokka käyvät molemmat). Myös vanhat euroarvoiset merkit käyvät niihin merkityn arvon mukaan. Wikipedian listaus joulumerkeistä, https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_joulupostimerkeist%C3%A4
Jean Cocteaun näytelmää "Kaunotar ja hirviö" esitettiin Tampereen teatterissa kaudella 1992-1993. Ensi-ilta oli 23.09.1992. Kaunottaren roolissa oli Mira Kivilä.Lähteitä:Kaunotar ja hirviö -näytelmän esitykset Tampereen teatterissa Ilona-esitystietokannan mukaan (http://ilona.tinfo.fi):http://ilona.tinfo.fi/esitys_tieto.aspx?id=7456Rajala, Panu: Tunteen tulet, taiteen tasot : Tampereen teatteri 1904-2004 (Tampereen Teatteri, 2004)
Tarina on hyvinkin Jorge Luis Borgesin tyylinen, mutta valitettavasti en onnistunut löytämään tätä teosta yrityksistä huolimatta. Tunnistaisiko joku lukijoistamme tämän teoksen?
Kyseinen sitaatti on peräisin Maaseudun Tulevaisuus -lehden artikkelista, jossa haastatellaan Riistakeskuksen riistapäällikköä Vesa Eronen. Aiheena on Maa- ja metsätalousministeriön ehdotusta, jossa sallittaisiin susien kiintiömetsästys. Tuo mainitsemasi sitaatti ei liity erityisesti susiin vaan kaikkeen metsästämiseen. Suomen lain mukaan metsästysoikeus on maanomistajalla. Metsästäminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Maanomistajasta riippuu, mitä ja kuka metsässä saa metsässä saa metsästää. Yleensä metsästysseurat tekevät maanomistajien kanssa (vuokra)sopimukset, jossa sovitaan alueella metsästyksestä. Maanomistaja ei voi tietenkään sallia alueellaan rauhoitetun eläimen metsästystä, Hän voi kieltää sellaisen eläimen...
Staava Haavelinna esitti Katrin ja Leenan mummoa Roland af Hällströmin ohjaamassa elokuvassa Paimen, piika ja emäntä (1938).Paimen, piika ja emäntä | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa. Tietokannoistakaan ei löytynyt mitään siihen viittaavaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sitaatin? Tietoja sen alkuperästä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
”Joulupuu on rakennettu” -laulun melodia on suomalainen kansansävelmä, johon on olemassa muitakin sanoituksia kuin Gustaf Oskar Schönemanin kirjoittamat viisi säkeistöä. Samalla sävelmällä on laulettu suosittua ”Lapsen laulua”, joka alkaa: ”Lapsi olen laulavainen, pieni vielä voimaton”. Tästä sanoituksesta on erilaisia versioita, joita löydät esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Tässä yksi esimerkki:Lapsen laulu kirjassa Uusi kuva-aapinen : lasten ensimäistä opetusta varten : laajempi painos / toimittanut Kustaa Kuusela (Isak Julin, 1904):https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1928238?term=Lapsi&term=laulawainen&term=Pieni&term=wiel%C3%A4&page=28Juteini,...
Hei,Jack Halkaisija lienee ollut alkuperäinen yleistynyt nimitys Suomessa, koska se löytyy lehdistä jo vuoden 1888 joulukuussa eli saman vuoden aikana, kun murhat tapahtuivat. Kirje, josta Jack the Ripper -nimitys tulee, putkahti esille syyskuun lopulla 1888. Vuodelta 1889 löytyy myös nimitys "Silpoja Jaakko" ja "Jack watsanleikkaaja".Jack Halkaisija oli yleisin nimitys vielä 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, koska Saksalaisissa Theo von Blankenseen kirjoittama Sherlock Holmes-novelli on sanomalehden jatkokertomuksessa suomennettu nimellä "Kuinka Jack-halkaisija vangittiin" Wiipuri n:o 27 3.2.1910. Alkuperäinen novellin nimi on "Wie, Jack, der Aufschlitzler, gefasst wurde" ja aufschlizen tarkoittaa pikemminkin viiltäjää kuin...
Kyseessä lienee Toby Forwardin ja Ruth Brownin Jouluhiiri (The Chirstmas Mouse, suom. Raija RIntamäki, 1996)https://piki.finna.fi/Record/piki.309334?sid=5204066804Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:"Charles Dickens loi käsitteen joulukertomus ensimmäisellä joulukirjallaan, Joululaulu (The Christmas Carol, 1843), joka kertoo saiturin joulusta. Tämä joulukertomus on sijoitettu hiirten maailmaan, ja se viittaa sekä kuvituksessa että tekstissä useasti Dickensin kertomukseen. Ben-hiiri saa salaperäiseltä Luke-hiireltä tehtäväksi kysyä, haluaisiko joku hänen sokeroidun luumunsa syödäkseen sen yksin. On joulu, ja vaikka hiiret ovat köyhiä ja nälkäisiä, ne mieluummin viettävät joulua yhdessä kuin lähtevät juhlista...
