| Koska Iso-Britannia (ja Skotlanti?) eivät enää ole EU-maita, niin tarvitseeko Suomen kansalainen hakeakseen sieltä töitä jonkin erityisen työluvan tms.? |
72 |
|
|
|
Tietoa ja ohjeita asiasta löytyy Gov.uk-sivustolta: https://www.gov.uk/guidance/the-uks-points-based-immigration-system-information-for-eu-citizens.fi |
| Kirja/kirjoja, joissa kerrotaan erilaisista luonnon selvitymistaktiikoista |
59 |
|
|
|
Tässä joitakin kirjavinkkejä. Ackerman, Jennifer: Lintujen ihmeellinen elämäAuvinen, Suvi: Maailman viimeinen eläinBecker, Geneviéve de: 100 eläinmaailman selviytyjääKettunen, Niko: Viikon eläimet : tiedetoimittaja kertoo luonnon kummajaisista + jatko-osatKoskimies, Pertti: Katoava talvi : pohjoisen eläimet ilmaston muuttuessaMancuso, Stefano: Kasvien vallankumousPihlajaniemi, Mari: Linnut & ilmasto : matka muuttuvaan luontoonSheldrake, Merlin: Näkymätön valtakunta : miten sienet muokkaavat maailmaamme, mieliämme ja tulevaisuuttamme Wohlleben, Peter: Luonnon salainen verkosto |
| Mistä kirjasta löytyisi Kehruuvalssin alkuperäiset suomenkieliset sanat? Tarvitsen tiedon suomennoksen lähdeviitteisiin. |
59 |
|
|
|
Vanhin löytämäni suomenkielinen sanoitus "Kehru-laulu" sisältyy Erik August Hagforsin nuottiin "Kaikuja Keski-Suomesta" (Weilin ja Göös, 1880; 2. lisätty painos). Laulu alkaa: "Kehrää, kehrää, tyttöni! Huomenna saat sulhosi". Säkeistöjä on kolme. Sama sanoitus sisältyy myös Taavi Hahlin toimittamaan nuottiin "Sävelistö : kaikuja laulustamme : seka-äänisiä laulelmia. 7. vihko" (K. E. Holm, [1903]), mutta 1. ja 3. säkeistö ovat vaihtaneet paikkaa, joten laulu alkaa: "Impi istui kehräten". Tässä nuotissa on myös laulun ruotsinkielinen sanoitus ("Spinn-visa", "Spinn, spinn, spinn dotter min").Laulusta on hiukan erilaisia versioita eri julkaisuissa eri nimillä ja alkusanoilla (esimerkiksi "Kehrää, kehrää tyttönen", "Kehrää, kehrää tyttösein").... |
| Kuulin pappani laulavan 70-80-luvulla :"kuu kelemiä kaaamoskuu tuijotus kelmeän jäinen....matkasi päässä on muuten vainaa".Onkohan jostain kirjasta/kappaleesta? |
89 |
|
|
|
Laulu voisi olla Usko Kempin säveltämä ja sanoittama "Kaamoskuu". Laulu alkaa: "Kuu kylmänä kellotti kairan päällä". Kertosäkeessä lauletaan: "Kuu, himmeä kaamoskuu, tuijotus kelmeän jäinen". Toisessa säkeistössä lauletaan: "Hangelle jää muuten vainaa". Laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 21.Tapio Rautavaara: Kaamoskuu Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=TIJGSRP-y0g |
| Mikä on tämän lauluvihkon nimi ? Kansilehti on kadonnut, jäljellä sivut 3-30; koko siis 32 (tai 31) sivua. Sivun koko 105 * 152 mm. Laulujen sisältö… |
104 |
|
|
|
Tällaista lauluvihkoa en onnistunut tunnistamaan. Periaatteessa suomalaisten julkaisujen pitäisi sisältyä Kansalliskirjaston kokoelmaan, mutta kokoelmasta voi puuttua julkaisuja tai niitä ei ehkä ole kuvailtu niin tarkasti, että niitä voisi etsiä esimerkiksi niihin sisältyvien laulujen nimillä. Kysymyksestä ei selviä, onko vihkosessa pelkät laulujen sanat, jolloin se on kirja, vai sisältääkö se myös laulujen nuotinnokset, jolloin se on nuotti.Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi |
| Miten pääsisin lukemaan Hämeen Yhteistyö nimistä sanomalehtiä. |
56 |
|
|
|
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kyseinen lehti mikrofilmattuna ajalta 7.1.1946-23.10.1992.Mikrofilmatut sanomalehtien vuosikerrat ovat pääkirjasto Metson pohjakerroksen mikrofilmihuoneessa. Asiakkaiden käytössä on kaksi mikrofilmiskanneria. Koneilla voi lukea sekä mikrofilmejä että mikrokortteja. Koneet ovat varattavissa (maks. 3 tuntia) ajanvarausohjelmassa. Ennen ensimmäistä käyttökertaa tulee varata maksuton henkilökohtainen opastus laitteiden käyttöön: https://elomake.tampere.fi/lomakkeet/24620/lomake.html. |
| Etsin kirjasarjaa, jota luin lapsena. |
137 |
|
|
|
Voiskohan kyseessä olla joku seuraavista?Lehtinen, Tuija: Laura-sarja (10 osaa, ilmestynyt 1997-2006)Martin, Ann M.: Baby-sitters club -sarja (24 osaa, ilmestynyt suomeksi 1991-2005)Rennison, Louise: Georgia Nicolsonin salatut elämät -sarja (10 osaa, ilmestynyt suomeksi 2001-2011) |
| Löytyisikö nuottijulkasu: Perhonen, Paula Koivuniemi& Agents, jossa on intro ja välisoitto osa myös? |
103 |
|
|
|
Paula Koivuniemen levyttämän "Perhonen"-kappaleen on säveltänyt H. Saarniaho (eli Heikki Littu) ja sanoittanut Tuula Valkama. Laulu alkaa: "Oon ehkä perhonen". Paula Koivuniemen ja Agents-yhtyeen levyttämän version ovat sovittaneet Vesa Anttila ja Esa Pulliainen. Täsmälleen tätä sovitusta en löytänyt nuotinnettuna, mutta joissakin nuoteissa on mukana intro ja välisoitto. Nuotissa "Suomipopin helmiä. 7, Naisenergiaa ja hittejä Annikki Tähdestä Anna Puuhun" (Tammi, 2010; melodianuotinnos ja sointumerkit) ja nuotissa Saarniaho, H: "Perhonen" (Fazer, 1966; melodia, kosketinsoitin, sointumerkit, kitara obligato) intro ja välisoitto vastaavat lähinnä Rauno Lehtisen sovitusta. "Suuren toivelaulukirjan" osassa 9 introa ja välisoittoa ei ole.... |
| Nuotit "Anna mun jäädä sun luo? |
119 |
|
|
|
Tapani Kansan säveltämästä ja sanoittamasta kappaleesta "Anna mun jäädä sun luo" en löydä julkaistua nuottia. Kappaleen soinnut löytyvät verkosta, esimerkiksi täältä:https://chordify.net/chords/tapani-kansa-anna-mun-jaada-sun-luo-nina-af-enehjelmLähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi |
| Mikä on puurakentamisessa metallisten kiinnikeiden suhde kiinnitettävään puutavaraan? |
110 |
|
|
|
Internetistä vapaasti saatavana löytyvät esim. tällaiset julkaisut:Ympäristöministeriön ohja puurakenteista: https://www.edilex.fi/data/rakentamismaaraykset/b10.pdfPuuinfo Oy, naulaamisopas: https://puuinfo.fi/wp-content/uploads/2020/06/naulaus.pdf Puuinfo Oy, puurakenteiden suunnittelu: https://puuinfo.fi/wp-content/uploads/2020/07/Eurokoodi-5-Lyhennetty-suunnitteluohje-31.8.-web.pdf |
| Olen kaikkialta etsinyt kahden joululaulun nuottia, niitä kuitenkaan löytämättä. Osaisitteko auttaa? Joululaulujen tiedot: 1. Kehtolaulu. Tekijät: Jouko… |
90 |
|
|
|
Jouko Tekoniemen säveltämä ja Sanni Kotirannan sanoittama laulu, joka alkaa: "Raito rantaa kaartaa", sisältyy ainakin seuraaviin nuotteihin:Lapinlasten laulukirja (nimenä "Kehtolaulu"; Lapin lääninhallitus, 1985)Vauvojen laulun aika (nimenä "Komsajoiku"; WSOY, 1993)Kuoron aika : oheislaulustoa peruskoulun ala-asteelle ja lapsikuorolle (nimenä "Raito rantaa kaartaa"; WSOY, 1995)Musiikin aika. 3-4 (nimenä "Raito rantaa kaartaa"; WSOY, 1998) "Marian laulusta" en löytänyt suomenkielistä nuottia, mutta nimellä "Mariavisa : folkvisa från Västra Nyland" se sisältyy nuottiin "Advent- och julsånger" (Finlands svenska kyrkosångsförbund, 1970; Editio Carminalia EC 202; Kyrkokörernas repertoar XVIII). Nuotin ovat toimittaneet Kaj-Erik Gustafsson... |
| Minkä tv-yhtiöiden ohjelmat saatiin Muonion seudulla näkyviin 1950-luvulla? |
170 |
|
|
|
Televisiolähetykset alkoivat Suomessa 1956 TES-TV:n ja 1957 Yleisradion koelähetyksillä, mutta Pohjois-Suomessa tv-ohjelmat alkoivat näkyä vasta Pyhätunturin maston valmistuttua vuonna 1967. Artikkelin ilmaus "samoihin aikoihin" ei siis ole kovin täsmällinen.Lähteet:Jukka Kortti: Televisio 1960-luvun suomalaisen kulutusmentaliteetin rakentajana (file:///C:/Users/kirmari/Downloads/0018-2362_107_1_televisi.pdf )Raimo Mäkelä: Kun televisio tuli Suomeen (https://raimomakela.fi/kun-televisio-tuli-suomeen/)Ylen uutissivusto: https://yle.fi/a/20-155520 |
| Onko Liisa, loisto kaunokainen... -kappaleeseen nuotteja? Laulun on laulanut joskus Four Cats. |
97 |
|
|
|
"Liisa (loistokaunokainen)" sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 22. |
| Ostin kirjan "Punainen sfinksi" kirjailijalta Alexandre Dumas. Missä kohtaa se on sarjan lukemisjärjestyksessä? |
88 |
|
|
|
Kolmen muskettisoturin (Les trois mousquetaires, 1844) tapahtumat sijoittuvat vuosiin 1625-1628. Punainen sfinksi (Le comte de Moret, ou, Le sphinx rouge, 1865-1866) on kirjoitettu paljon myöhemmin, mutta sijoittuu ajallisesti heti ensimmäisen teoksen jälkeen eli vuosiin 1628-1630. Muskettisoturit eivät kuitenkaan esiinny siinä. Keskushenkilönä on kardinaali Richelieu, ja lisäksi Dumas esittelee uuden sankarin, Moret'n kreivin. Myladyn poika (Vingt ans après, 1845) hyppää alkukielisen nimensä mukaisesti ajassa 20 vuotta eteenpäin Kolmen muskettisoturin tapahtumista ja sijoittuu vuosiin 1648-1649. Se on julkaistu suomeksi myös nimellä Muskettisoturit seikkailevat jälleen. Bragelonnen varakreivin (Le Vicomte de Bragelonne, 1848-1850)... |
| Onko Alice Tegnérin laulua Sockerbakaren suomennettu? Jos on, mistä sen suomenkieliset sanat voisi löytää? |
72 |
|
|
|
Todennäköisesti laulu on suomenkieliseltä nimeltään "Leipuri", mutta täysin varma en voi olla, koska nuotti "Laula äiti kanssamme! III, 21 pientä laulua" (Helsingin Uusi Musiikkikauppa, K. G. Fazer, [1910]), johon laulu sisältyy, on vain Kansalliskirjaston kokoelmassa tilattavissa lukusalikäyttöön. Se sisältää Alice Tegnérin säveltämiä lauluja, jotka on "Suomen lasten iloksi mukaellut Edit Polón". Laulu alkaa: "Tääll' leipoo leipuri niin taitavasti". Alkuperäisteos "Sockerbagaren" on ilmestynyt Alice Tegnérin nuotissa "Sjung med oss, mamma! III".Tegnér, Alice: "Sjung med oss, mamma! III":https://carkiv.musikverk.se/www/fore2020/Tegner_Alice_Sjung_med_oss_mamma_3_rost_piano.pdfTegnér, Alice: "Laula äiti kanssamme! III" (Kansalliskirjaston... |
| Miten on suomennettu seuraava sitaatti Arthur Millerin teoksessa Noitavainot/Tulikoe (The Crucible) ja kuka sen on suomentanut |
64 |
|
|
|
Ritva Heikkilän ja Simo Konsalan suomennoksessa kyseinen sitaatti kuuluu näin: ”Muistakaa hyvä mies, että vielä hetkeä ennen kuin saatana taivaassa lankesi, Jumala ajatteli hänestä pelkkää hyvää.”(Miller, Arthur: Tulikoe! Suomen teatteriliitto, 1980) |
| Hakusessa kirja. Kirjoitettu luultavimmin 2000-2013 naiskirjailijan toimesta. Kirja sijoittuu USA:han tai Kanadaan, lumiselle seudulle ehkä uudisraivaajien… |
92 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Stef Penneyn esikoisromaani Erämaan armo (Bazar, 2009). |
| Etsin suomalaista vanhempaa (60-70-luvun?) kappaletta, jonka kertosäe menee suunnilleen näin: "niin kuin suuri rakkautemme näin / kun mietin vain / oikeastaan… |
98 |
|
|
|
Laulu on nimeltään "Kaarnalaiva". Sen on säveltänyt Gugi (eli Vasilij Kokljuschkin) ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki. Sen on levyttänyt lauluyhtye Gugi ja Titta (eli Titta Jokinen) vuonna 1970 (Love Records LRS1058). Se sisältyy myös cd-levyille Jokinen, Titta: "Lauluja matkan varrelta" (PVP-Voice, 2011) ja "Love Records : kaikki singlet. 1." (Universal Music, [2016]).Gugi ja Titta: Kaarnalaiva Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=ec9Wul8Jyfk&list=PL3ZjJWY2bSfCvTXf_BKauHkrOn7yfw_4X&index=1Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi |
| Onko 30-kymppinen kieliopillisesti väärin kirjoitettu? |
191 |
|
|
|
Mikäli tarkoitus on viitata noin kolmekymmentävuotiaaseen eli kolmekymppiseen, 30-kymppinen on väärä ilmaus. Luettuna se olisi "kolmekymmentäkymppinen", minkä voisi lähinnä tulkita tarkoittavan 30 kertaa 10 eli 300. Tällaista sanallista ilmaisua ei kuitenkaan ole käytössä.Kielitoimiston ohjepankin mukaan juoksevassa tekstissä on tapana esittää luvut yhdestä kymmeneen kirjoitettuina. Samaten myös vakiintuneisiin ilmauksiin sisältyvät luvut kirjoitetaan (esimerkiksi "yhdennellätoista hetkellä"). Näin ollen on luontevampaa kirjoittaa "kolmekymppinen" kuin "3-kymppinen". Ks. Kielitoimiston ohjepankki: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/luvut-ja-numerot-numeroina-vai-kirjoitettuina-sanoina/#kirjoitettuina-sanoina |
| Onko Taikayö valssi/sävelmä alkuperältään suomalainen sävellys? |
85 |
|
|
|
"Taikayö", jonka esimerkiksi Metro-tytöt on levyttänyt, ei ole alkuperältään suomalainen sävellys. Sen säveltäjä on M. D. Tomnikovski ja alkuperäinen nimi on "Vols̆ebnaja nots̆".Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi |
Kysy kirjastonhoitajalta