| Tähdenlento kenen tekemä kappale. Jamppa Tuominen esittää |
19 |
|
|
|
Jamppa Tuomisen levyttämän "Tähdenlento"-kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Koivisto. Kappale alkaa: "Tuntuu niinkuin tuhat vuotta mä kulkenut oisin".Jamppa Tuominen on levyttänyt myös kappaleen "Tähden lento" (tai joissakin julkaisuissa "Tähdenlento"), jonka on säveltänyt ja sanoittanut Reijo Lumisalmi. Se alkaa: "Kerran kun mä matkallain".Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi |
| Missä runossa on säkeet:"On niin hiljaista ja lempeen lauhaa, kaikki henkii rakkautta, rauhaa."? |
15 |
|
|
|
Säkeet ovat Larin-Kyöstin runosta "Suvi-ilta", joka on toinen runo sarjasta "Suvisia sointuja". Runo alkaa: "Kuuluu kellon kalke seutuvilta". Runo on julkaistu esimerkiksi lehdessä "Kodin kuvasto : huviksi ja hyödyksi Suomen koteihin ja perheisiin" (1915, nro 34) ja Larin-Kyöstin kokoelmassa "Sydänpäivän lauluja". Tämä kirja on luettavissa myös Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa. Runo sisältyy myös kirjaan Larin-Kyösti: "Ota sun kaunis kantelees : valitut runot 1897-1946" (Otava, 1985, s. 212).Runon on säveltänyt Oskar Merikanto lauluäänelle ja pianolle (Suvi-ilta, op91, nro 1). Larin-Kyösti: Suvisia sointuja:Digi.kansalliskirjasto.fi, Kodin kuvasto, 22.08.1915. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.... |
| Mistä löytyy Juicen runo Ostosparatiisi? |
26 |
|
|
|
Valitettavasti en onnistunut löytämään tällaista runoa. Olisiko se tuttu jollekin palvelumme seuraajista? Vastauksen voi jättää kommentteihin. |
| Olen kiinnostunut kirjasta Marjatta Sakaristo Ruustinnan päiväkirjasta. Kuka tämä kirjailija on, onko tämä oikea nimi? |
38 |
|
|
|
Maija Hirvosen Salanimet ja nimimerkit -teoksessa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto, 2000) kerrotaan, että Marjatta Sakaristo on salanimi. Muuta tietoa siitä ei ole. Teoksen esipuheen mukaan tämä tarkoittaa, että nimeä ei ole pystytty avaamaan tai saatu avata (jolloin kyseessä on toimittajan tiedossa oleva salanimi, jota kirjailija ei halua paljastaa). On siis ilmeistä, että tekijän oikea nimi ei ole julkisesti tiedossa.Kirjaan liittyvää uutisointia, arvosteluja tms. artikkeleita voisi etsiä ilmestymisajankohdan aikakauslehdistä (esim. Suomen kuvalehti, Anna, Apu, Seura, Me Naiset). Kulttuurialan lehdistä otollisia voisivat olla Kirjallisuusarvosteluja-lehti tai Akkaväki : naisten ääni. Kyseisten lehtien vuoden 1980 vuosikertoja... |
| Millaiset olivat aukioloajat osuusliikkeiden kyläkaupoissa 1960-luvulla? |
63 |
|
|
|
Seuraavat teokset voisivat olla hyödyllisiä tietolähteitä.Lahdenpää, Veikko: Myyjän kirja (5. painos: Suomen osuuskauppojen keskuskunta, 1958)Osuusliikkeen matkassa : muistoja edistysmielisestä osuustoiminnasta (Työväen Arkisto, 2018)Pirhonen, Seppo: Meidänkin kylässä oli kauppa : maaseudun kauppojen vaiheita maalaispuodista supermarkettiin (Urjamedia, 2017)Tasa, Armas: Tiskin takana ja pöydän päässä : osuuskauppamiehen muisteloita (Weilin + Göös, 1978)Osuusliikkeistä on laadittu paljon historiikkeja, mutta ne ovat useimmiten paikallisia. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy runsaasti tietoa Pirkanmaan osuusliikkeiden vaiheista, mutta ei Pohjois-Suomen. Kannattaa tehdä hakuja esim. kirjastojen yhteisessä Finna-... |
| Etsin laulua, jota laulettiin kun olin päiväkodissa n. vuosina 1995-1998. Muistikuvieni mukaan siinä laulettiin "Mikko katsoo tähtiin, on huivi kaulassaan"… |
32 |
|
|
|
Laulu "Antti laskee tähtiä" alkaa: "Antti katsoo tähtiin, on huivi kaulassaan". Laulun alkuperäinen nimi on "Anton räknar stjärnor". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Finn Zetterholm. Suomenkieliset sanat on tehnyt Kari Tuomisaari. Laulu sisältyy nuottiin "Musica : oppilaan kirja. 1-2" (Warner/Chappell Music Finland, 1995). Sen ovat toimittaneet Anne Lindeberg-Piiroinen ja Juha Tynninen. |
| Jakobsson- fröberg ruotsinkielen oppikirjassa 50-luvulla oli runo kuukausista, jossa mm. Sanottiin: djupa drivor i Ferrari ja maj är glad som ungdomsåren. … |
24 |
|
|
|
Efr. Jacobsonin ja Helmi Fröbergin "Ruotsin kielen alkeiskirjassa", osassa 1 (12. painos; WSOY, 1964, s. 52) on runo, joka alkaa: "Is och snö har januari, djupa drivor februari". Runon tekijää ei kirjassa mainita, sen nimenä on vain "Vers". Muiden kirjan tekstien tekijät mainitaan.Verkosta näyttää löytyvän lainauksia runon alusta ("Is och snö har januari, höga drivor februari").Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi |
| Millaiset ovat kaikki suomenkieliset sanat Lasse Mårtensonin levyttämässä kappaleessa "Vihreät omenat"? |
27 |
|
|
|
"Vihreät omenat" -kappaleen on säveltänyt Bobby Russell ja suomeksi sanoittanut L. Vaajakorpi (eli Lasse Mårtenson). Kappaleen alkuperäinen nimi on "Little green apples". Se alkaa: "Ja mä herään aamun koittaessa tukka silmilläin". Laulun suomenkielinen sanoitus sisältyy vihkoseen "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 78 : 4 - 1968" (Musiikki Fazer, 1968). Voit tarkistaa aineiston saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi |
| Mistä löytyy pianonuotti Otto Kotilaisen yksinlauluun Rantakoivulleni? (Sanat Ilmari Calamnius (Kianto)) |
29 |
|
|
|
"Rantakoivulleni" alkaa: "Rantakoivu, ritvakoivu, tuuletarten tuutima".Ainoa löytämäni nuotti Otto Kotilaisen sävelmään sisältyy "Suomen nuorison laulukirjaan" (WSOY, 1911; 5. uud. ja lis. painos), ja siinä on vain laulun melodianuotinnos, ei pianosovitusta tai -säestystä. Kotilaisen teosluettelossa esiintymiskokoonpanoksi on merkitty vain lauluääni. Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta.Samoihin sanoihin on olemassa ainakin kaksi muuta sävelmää: Erkki Melartinin ja ilmeisesti kansansävelmä. Melartinin sävelmä sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 19. Kansansävelmä sisältyy esimerkiksi nuottiin "Kansakoulun laulukirjan säestykset" (WSOY, 1933).Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiPoroila, Heikki:... |
| Moikka! Mistä mahtaisi löytyä Kasevan Sipuli-Sanni -kappaleen nuotit? |
36 |
|
|
|
Mikko Jokelan säveltämä ja Asko Raivion sanoittama "Sipuli-Sanni" sisältyy nuottiin Kaseva: "Kun maailma elää" (Love, 1976). Laulu alkaa: "Voinko mä mihinkään luottaa?" Voit tarkistaa nuotin saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi |
| Törmäsin kirjan kannessa merkintään palkittua nuortenkirjallisuutta. Alkoi kiinnostaa, että missä kaikissa kirjoissa on tämä merkintä. |
49 |
|
|
|
Kyseessä lienee WSOY:n vuonna 2024 alkanut palkittua lasten- ja nuortenkirjallisuutta maailmalta -sarja, jossa ilmestyy palkittuja käännöskirjoja. Sarjassa on toistaiseksi ilmestynyt ainakin seuraavat kirjat:Arndís Þórarinsdóttir: Maailman lopun saari (2024)Baek, Heena: Taikakaramellit (2025)Bezinović-Haydon, Iva: Missä on Vedran? (2026)Dåsnes, Nora: Sydän vasta puolillaan (2025)Laan, Triinu: Luuranko-Juhanin loppuelämä (2026)Musariri, Blessing: Kaikki mitä kaipasimme (2025) |
| Etsin kirjaa jossa on kertomus Belgradin aaveesta. |
40 |
|
|
|
Valitettavasti en onnistunut löytämään vastausta tähän kysymykseen. Tietäisikö joku palvelumme seuraajista, mistä kirjasta on kyse? |
| Haluaisin löytää enemmän kirjoja, joissa pääteemoina ovat politiikka ja romantiikka. |
28 |
|
|
|
Tässä joitakin vinkkejä keskenään hieman erityylisistä kirjoista. Lisätietoja teoksista esim. Kirjasammosta (https://www.kirjasampo.fi/). Abulhawa, Susan: Rakkaudetonta maailmaa vastaanAtwood, Margaret: Sokea surmaajaCatton, Eleanor: Birnamin metsäFrance, Anatole: Jumalat janoavatFröberg Idling, Peter: Laulu nousevalle myrskylleHenriksson, Saara: KerjäläiskuningatarKatouh, Zoulfa: Sitruunapuiden aikaKoskinen, JP: UkkoslintuLagerlöf, Ulrika: LakkasuoLawrence, Theo: Salatun voiman kaupunki, Pimeä sydän, Hehkuva ruumis |
| KUKA VOITTI KOULURATSATSUKSEN SM V 1972 |
26 |
|
|
|
Kouluratsastuksen Suomen mestari vuonna 1972 oli Kyra Kyrklund hevosella Kasper.Lähde:Suomen Ratsastajainliiton sivut: https://www.ratsastus.fi/kilpailu-ja-valmennus/tulokset/mestareita-ja-m… |
| Kuuntelin lapsuudessani 1990-luvulla kasettiäänikirjaa, joka kuvasi Natsi-Saksan miehityksessä erilleen joutuneita sisaruksia. |
35 |
|
|
|
Varmaa vastausta en valitettavasti onnistunut käytettävissäni olevista lähteistä löytämään, mutta voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä kirjoista?Serraillier, Ian; HopeaveitsiPuolalaislasten selvitymistarina toisen maailmansodan Euroopassa. Kun perheen isä joutuu vankileirille ja äiti viedään pakkotyöhön, lapset 13-vuotias Ruth, 11-vuotias Edek ja 3-vuotias Bronia joutuvat selvitymään keskenään toisen maailmansodan keskellä Varsovassa Puolassa ja sitten pakenemaan Sveitsiin. (Kirjasampo)Fuchs, Ursula: Julia ja sotaKasvukertomus kirjan alussa 6-vuotta täyttävästä Juliasta, jonka elämää alkanut sota varjostaa. Julian näkökulmasta seurataan hänen ja muun perheen elämää vuodesta 1939 aina vuoteen 1945, jolloin sota loppuu ja Saksa jaetaan... |
| Kuulin ohimennen jutun, missä tulevia olympialaisia kutsuttiin öljympialaisiksi. Mitä ihmettä se tarkoittaa? |
65 |
|
|
|
Nimitys liittyy ympäristöjärjestö Greenpeacen kampanjaan, jossa vaaditaan Kansainvälistä olympiakomiteaa lopettamaan yhteistyö öljy- ja kaasuyhtiöiden kanssa. Öljy- ja kaasuyhtiö Eni on meneillään olevien Milanon ja Cortinan vuoden 2026 talviolympialaisten ja paralympialaisten virallinen yhteistyökumppani.Lähde: Greenpeace: https://www.greenpeace.org/finland/toimi/oljympialaiset-2026/ |
| Löysin äitini jäämistöstä lapun, jolle hän oli kirjoittanut 28.11.2004 "Täältä jostakin" - vaikuttaa siltä, että ehkä radiossa oli käsitelty Timo K. Mukan… |
81 |
|
|
|
Lapun runonpätkä on peräisin kirjasta Täältä jostakin : Suomen kenttäarmeijan runoja, joka ilmestyi syksyllä 1943. Säkeet ovat runosta Unta ja totta, jonka kirjoittaja on alikersantti Reino Helismaa.Yksi monista kirjan tuoreeltaan lukeneista oli Toivo Kärki. Hän kiinnitti erityisesti huomiota Helismaan runoon ja ajatteli, että jos sodasta hengissä selvitään, hän ottaa tähän Helismaahan yhteyttä. Näin tapahtuikin muutamaa vuotta myöhemmin: ainakin vuonna 1946 he jo tunsivat toisensa, ja vuonna 1948 syntyi ensimmäinen Kärki–Helismaa-tuote. Varsinainen yhteistyö käynnistyi vuoden 1950 lopulla ja tuotti 17 vuoden aikana noin 560 yhteistä levytettyä kappaletta.Unta ja totta sai kuitenkin odottaa säveltämistään vuoteen 1980 saakka ja... |
| Onko kirjallisuutta lottien sota-aikaisista toimista ja mahdollisista erikoistehtävistä? |
28 |
|
|
|
Tietoa lottien erilaisista sodanaikaisia tehtävistä (mm. lääkintä, eläinlääkintä, muonitus, ilmavalvonta, viestintä, sääpalvelu) löytyy esim. seuraavista teoksista.Lotat : Suomen naisten suuri tarina (Tammi, 2010)Pohls, Maritta: Lotta Svärd : käytännön isänmaallisuutta (Otava, 2009)Suomen naisten sota (Amanita, 2021)Muistelmia ja henkilöhistoriaa eri tehtävistä:Alahautala, Raili: Aunuksen lotta : hevosten rinnalla jatkosodassa 1941–44 (Väyläkirjat, 2025)Liede, Riitta: Kaija Pesosen talvisota : 16-vuotiaan tytön päiväkirjat Petsamon etulinjalta (Minerva, 2018)Yrjölä, Timo: Kahdeksan tornia : ilmavalvontaa Virolahdella 1939-1944 (Neirol-kustannus, 2016)Yrjölä, Timo: Tornijermu : ilmavalvontalotta Maire Väyrynen (Neirol-kustannus, 2020)... |
| Haluaisin värittää ja jakaa vanhoja suomalaisia elokuvia verkkoon ihmisten saataville. Esimerkiksi YouTubeen. Missä kohtaa tekijänoikeudet raukeavat elokuviin?… |
63 |
|
|
|
"Elokuvateoksen tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut viimeksi kuolleen pääohjaajan, käsikirjoittajan, vuoropuhelun kirjoittajan tai nimenomaisesti kyseistä elokuvateosta varten luodun musiikin säveltäjän kuolinvuodesta." (Tekijänoikeuslaki, §43) Oikeudenhaltijan kuoltua sekä taloudelliset että moraaliset oikeudet siirtyvät perintönä hänen perillisilleen. Tekijä voi myös testamentata tekijänoikeutensa muun omaisuuden tavoin. Tässä tapauksessa tekijänoikeus on edelleen voimassa 70 vuotta alkuperäisen tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Ellei perintökaaren mukaisia lakimääräisiä perinnönsaajia ole, joutuu tekijänoikeus muun jäämistövarallisuuden tavoin viime kädessä valtiolle. Elokuvien oikeudenhaltijoita voi... |
| Etsin lapsena (2000-luvun alkupuoliskolla) lukemaani kirjaa. Se kertoi tytöstä, joka sai koiran. Koira varastettiin ja muistaakseni pikkupojat rääkkäsivät… |
53 |
|
|
|
Kaivattu kirja on varmaankin Deborah van der Beekin Seikkailujen koira.Seikkailujen koira | Kirjasampo |
Kysy kirjastonhoitajalta