Tampere

Tilaa aihepiirin Tampere RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

6323 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Missähän olisi painettuna Churchillin 1940 radiopuhe, jossa hän ilmoittaa sodan vaativan ”blood, toil, tears and sweat”. Onko julkaisutietoja sekä mahdollinen… 24 Churchillin "Blood, toil, tears and sweat" -puhe ei ollut yksi hänen monista radioesiintymisistään, vaan se oli hänen ensimmäinen puheensa Britannian parlamentin alahuoneessa vasta nimitettynä pääministerinä toukokuussa 1940. Englanninkielisenä se löytyy useista Churchillin puheita yksiin kansiin kokoavista teoksista – esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa The unrelenting struggle : war speeches (The Continental Book, 1942), Blood, toil, tears, and sweat : the speeches of Winston Churchill (Houghton Mifflin, 1989) ja Greatest war speeches 1939–1945 (The Folio Society, 2020). Suomennos on luettavissa ainakin kirjasta Sotakronikka : valikoima Englannin pääministerin puheita sotavuosilta 1939–43 (WSOY, 1946; s. 59–60)."Blood, toil, tears and...
Olen joskus selaillut norjalaisen sosiaaliantropologin kirjoittamaa (muistelma?)kirjaa, jonka alussa (esipuheessa?) hän muistelee elämänsä suurimman… 48 Olisikohan kyseessä ehkä Arne Martin Klausenin Et liv i kulturkollisjon? "Gjennom mer enn 40 år som samfunnsforsker har sosialantropolog Arne Martin Klausen opplevd de fleste former for kulturkollisjon. I denne selvbiografien reflekterer han over fremveksten av det moderne Norge; han forteller om sin egen oppvekst og oppbruddet fra et strengt og fundamentalistisk barndomsmiljø - og om sitt mangeartede faglige virke."Arne Martin Klausen – Norsk biografisk leksikon (snl.no)
Radiosta (Pooki-kanava) tuli mielenkiintoinen laulu, jossa naislaulaja lauloi ulkomaalaisesti suomea ääntäen hauskasti naisen/naisten pakaroista. Tämä "pakarat… 57 Tarkoitatko ehkä kappaletta ”Miljoonan markan pakarat”, jonka on levyttänyt Pedro’s Heavy Gentlemen solistinaan Marjo Leinonen? Kappaleen alkuperäinen nimi on ”Black but sweet”, ja sen on säveltänyt Wilmoth Houdini, oikealta nimeltään Frederick Wilmoth Hendricks. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Itkonen. Kappaleesta on muitakin levytyksiä, mutta ainakin tämä esitys on soinut Radio Pookilla:https://biisit.info/kappale/35481/40479/36Pedro’s Heavy Gentlemen -yhtyeen Eucalypso-äänitteen tiedot Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/release/723309-Pedros-Heavy-Gentlemen-EucalypsoWilmoth Houdini Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/artist/793452-Wilmoth-Houdini
Onko tätä pätkää Nabokovilta suomeksi: Englanniksi näin: Imagine me; I shall not exist if you do not imagine me. Saksaksi nöin: Stelle dir mich vor; ich werde… 24 Kyseinen Nabokov-sitaatti on peräisin Lolitasta, luvusta 29. Eila Pennasen ja Juhani Jaskarin suomennoksessa se kuuluu seuraavasti: "Kuvitelkaa minua; en ole olemassa, jos ette kuvittele minua; -- "
"Sirkku ja Pulmu ovat olleet aikansa brändejä" sanoo Wikipedia ikään kuin tuon nimisiä palasokereita ei olisi edelleen kaupoissa. Kuinka kauan suomalaiset ovat… 38 Tuotenimet Sirkku ja Pulmu ovat peräisin palasokerin valmistuksessa käytetyistä varhaisista tekniikoista. Sokeria tehtiin joko sahaamalla tai puristamalla. Sirkkelillä sahattu sokeri oli "sirkkua", puristimella valmistettu "pulmua".Alun perin Suomen sokerin Töölön sokeritehtaalla valmistama Sirkku on ollut markkinoilla vuodesta 1928. Suomen sokerin Pulmu tuli myyntiin 1930. Turkulaisen Auran sokeritehtaan puristettua palasokeria tosin kaupiteltiin Pulmu-nimellä jo vuonna 1927.https://www.sucros.fi/irj/go/to/fi/sucros-oy/sucros-oy/100-tarinaa-suomen-sokerista/osa-72 https://www.sucros.fi/irj/go/to/fi/sucros-oy/sucros-oy/100-tarinaa-suomen-sokerista/osa-76 https://www.sucros.fi/irj/go/to/fi/sucros-oy/sucros-oy/100-tarinaa-suomen-sokerista/ ...
Luin joskus 2016-2018 kirjan, jonka pääteemana ovat sudet. Sudet on toimivat kirjassa metaforana erilaisuudelle. Kirjassa käsitellään esim. pakolaisuutta myös… 37 Olisikohan kyseessä ehkä Vuokko Sajaniemen Pedot (Tammi, 2015)?Pedot | Kirjasampo
Saaritsan runo, julkaistu Kulttuurivihkoissa 1973. Aiheena Allende. Puhutaanko jotain näyttämöstä vai olenko vain itse visualisoinut sen, kun siinä on kohta,… 20 Kuusiosaisen runon 12.9.1973 V osa päättyy: "Kuulen: pimeän näyttämön taakse kohoaa vanha kulissi, / rosoinen, luotien hakkaama, pysty vuorenseinä / Andalusiasta Andeille, minä kuulen / monen runoilijan äänen, kahdentuneet kaiut. / Viime hetkilläsi, Neruda, / se ehti sinunkin taaksesi: / fasismin vahvistin, / tämän vuosisadan / kammottava kaikupohja."Allendea käsitellään runon II, III ja IV osissa, V osan aiheena on Pablo Neruda. Runo sisältyy myös Saaritsan vuonna 1973 julkaistuun kokoelmaan Syksyn runot.
Kirjastonhoitaja Haluan kysyä erään suomalaisen runon nimeä. Löysin jokin aika sitten instagramista Pentti Holapan kirjoittaman runon. Se oli hyvin kaunis… 31 Kysymyksen säkeet eivät ole itsenäinen runo, vaan ainoastaan ote pitemmästä tekstistä. Kokonaisuudessaan yli neljän sivun mittainen Jouluruno 1995 sisältyy Pentti Holapan kokoelmaan Älä pelkää! (WSOY, 1997).
Horoskooppikirja, jossa oli luonnehoroskoopi vuoden jokaiselle päivälle 24 Kyseessä on varmaankin Saffi Crawfordin Syntymä, tähdet ja numerot : henkilökohtainen luonneanalyysi vuoden 366 päivälle (Karisto, 1999).Kirjaa on saatavilla monissa PIKI-alueen kirjastoissa, ja voit tehdä siitä varauksen omaan kirjastoosi. Seutuvaraus toisesta kunnasta on maksullinen (2 e).
Lapsena 1950-luvulla sain lahjaksi kirjan, jonka nimi oli "Piste, Ruutu ja Raita." 34 Kyseessä voisi olla Aagot von Troilin kirja Satu Pisteestä, Ruudusta ja Raidasta (Kuvataide, 1953). Kirjaa ei ole PIKI-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit tehdä siitä kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta. 
Löytyykö ehdotuksia kirjasta jonka luin 2000-luvuna aivan alussa, kirja saattaa olla julkaistu jo 90-luvulla. Siinä käytiin tapahtumia todennäköisyyslaskennan… 43 Voisikohan kyseessä olla John Allen Paulosin Numerotaidottomuus : matemaattinen lukutaidottomuus ja sen seuraukset (Art House, 1991)?
Copilot-tekoäly väitti, että alla esitetyt kappaleet olisivat Tšehovin novellista Boris-setä (venäjäksi Дядя Боря). Suomentaja olisi Eero Balk. En ole löytänyt… 40 Kysymyksen sitaattia en ikävä kyllä onnistunut paikantamaan sen paremmin Tšehovin kuin muidenkaan tutkimieni venäläiskirjailijoiden tuotantoon. Teksti ei selkeästi identifioidu kenenkään nimenomaisen kirjailijan tyylin mukaiseksi eivätkä siihen sisältyvät aineksetkaan sanottavasti auttaneet pienentämään ehdokkaiden joukkoa. Tutkin koko joukon potentiaalisten venäläisten klassikkojen suomennoksia, mutta kaivattua kirjaa en saanut haaviini osumaan.Tekstikatkelmassa on joitain Tšehovin tuotannosta tuttuja elementtejä, kuten lakitieteen opiskelija (novellista Taudinpuuska) ja nimi Ivanov (henkilö saman nimisestä näytelmästä), joiden varaan tekoäly kenties on tulkintansa sen kirjoittajasta rakentanut. Boris-setää  – saatikka sen nimistä...
Takavuosina ja -vuosikymmeninä iskelmien ja kevyen musiikin tekijät tuntuivat usein käyttäneen nimimerkkiä ja pseudonyymiä. Miksi tämä käytäntö? 40 Syitä oikean henkilöllisyyden salaamiseen tai taiteilijanimen tai nimimerkin käyttöön on voinut olla useita. Toivo Kärki kertoo muistelmissaan, että salanimen käyttö oli muotia suomalaisen iskelmän alkuajoista 1920-luvun lopulta lähtien. Aina tarkoitus ei ollut varsinaisesti salata tekijän henkilöllisyyttä. Ennen sotia suurelle yleisölle viihdemusiikissa oli tärkeintä kappale ja orkesteri, ei säveltäjä eikä laulusolisti.Oma nimi on saattanut tuntua liian tavalliselta. Esimerkiksi Suomessakin tunnetun ruotsalaisen säveltäjän Jules Sylvainin oikea nimi oli Stig Hansson. Hänellä oli 27 muutakin salanimeä. Vexi Salmi ja Antti Hammarberg ottivat käyttöön taitelijanimet, koska nimet Vexi ja Antti tuntuivat liian arkisilta. Nimet Emil Retee ja...
Kysymykseni liittyy elokuvaan, lapsena ehkä 1970-luvun lopussa tai 1980-luvun alussa, näin dystopia elokuvan televisiossa jossa ihmisille oli ainoan ruokana… 50 Elokuva saattaisi olla Richard Fleischerin ohjaama Maailma vuonna 2022 (Soylent Green, 1973). Se on televisioitu meillä TV1:n ohjelmistossa 15. ja 24.11.1985 sekä MTV3:lla 22.9.2006.Soylent Green | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi) Miltä näytti vuoden 2022 tulevaisuus elokuvassa Soylent Green: piinaava kuumuus, ilmastonmuutos, saastunut luonto ja ruokapula - Kulttuuritoimitus
Edesmennyt, 1936 syntynyt pappani huokaili usein joutessaan "Ah, kun sais viulun... Ah, kun osais soittaa." Onko se papan oma vitsi, vai hänen jostain… 56 Papalla on tainnut olla mielessään Reino Helismaan sanoittama laulu Voi kun olis' viulu! Siinä tukkisavotalle saapuu uusi mies, joka aina iltaisin kämpällä huokailee: "Voi, kun olis' viulu!" Muut tähän vähitellen hermostuvat ja päättävät porukalla hankkia huokailijalle tämän himoitseman soittimen. Kun mies sitten saa yllätyslahjan käsiinsä, hän sanoo: "Voi, kun osais soittaa!".
Löytyykö Oskar Merikannon ”Ukko noak” muunnelmin -nuotteja jostain kirjasta? 24 Oskar Merikannon Ukko Nooa -muunnelmat pianolle on julkaistu erillisenä nuottina ”Ukko Nooa muunnelmineen” (tai ”Ukko Nooa muunnelmin”) (Fazer, useita painoksia). Ne sisältyvät myös nuottiin Merikanto, Oskar: ”Suosittuja pianokappaleita” (Warner/Chappell Music Finland, 1996; Fennica Gehrman, 2006).Kirjastojen luetteloissa taidemusiikkisävellyksistä käytetään yhtenäistettyä nimekettä. Tämän teoksen yhtenäistetyn nimekkeen pitäisi ohjeluettelon mukaan olla ”Ukko Noak, OM293”, mutta monissa kirjastoissa on vielä käytössä vanha yhtenäistetty nimeke ”Muunnelmat, piano (Ukko Noak)”. Poroila, Heikki: Yhtenäistetty Oskar Merikanto : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo (Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2019):https://www....
Tietääkö kukaan tätä laulua? Sanat pitäisi olla suunnilleen oikein. Ala-asteella tuli laulettua enkä millään löydä netistä. Kun aurinko sulattaa jään, kukat… 39 Laulu "Kevätpäivänä" alkaa muistamillasi sanoilla. Kolmas säkeistö alkaa: "Ei peipponen vaieta voi". Laulun on säveltänyt Juha Haapaniemi ja sanoittanut Jukka Itkonen. Se sisältyy nuottiin "Musiikin mestarit. 3-4" (Otava, 2002). Se sisältyy myös cd-levylle "Härmänmaa laulaa 2007 : laulukilpailun 2007 finalistit esittävät" (Härmänmaan kulttuuritoimet, 2007). Sen esittää Kristina Hyytinen.
Onko Evert Tauben runoa I Roslagens famn suomennettu? 18 Suuri toivelaulukirja 16 pitää sisällään kyseisen laulun ja Pallen (oik. Reino Palmroth) sen tekstistä tekemän suomennoksen. Laulun alkukielinen nimi on Calle Schewens vals ja suomenkielinen Perämies-Kallen valssi. Saatetekstin mukaan se kirjoitettiin Carl von Schewenin kesähuvillalla järjestettyyn tilaisuuteen, jossa Evert Taube kutsuttiin Pelarorden-nimisen ritarikunnan jäseneksi. Taube teki siitä ensilevytyksen vuonna 1931.Tekijänoikeussyistä tekstiä ei voi julkaista palvelussamme, mutta saat sen sähköpostiisi. 
Missä Tuomas Anhavan runoteoksessa on runosarja Taimen asuu koskessa? Kaj Chydenius on säveltänyt ko. sarjan. Apricus-kuoro esittää sen Chydeniuksen… 17 Kaj Chydeniuksen japanilaisten pikkurunojen suomennoksiin säveltämä laulusarja Taimen asuu koskessa koostuu eri tekijöiden erillisistä runoista – sarjana ne esiintyvät vain tässä. Kokonaisuuteen sisältyvät runot löytyvät kaikki Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta antologiasta Maailman runosydän. Suurin osa laulusarjan suomennoksista on Tuomas Anhavan; kolme käännöstä on peräisin G. J. Ramstedtilta (Jylhä maisema, Satakieli, Haukotteli), kaksi Kai Niemiseltä (Voi ihmiselämää, Taimen asuu koskessa). Useimmat Anhavan käännöksistä ovat peräisin hänen tankavalikoimistaan Kuuntelen, vieras (1960), Oikukas tuuli (1970) ja Täällä kaukana (1975) sekä hänen koottujen tankarunojensa kokoelmasta Kevään kukat, syksyn kuu (2000). Ramstedtin suomentamat...
Kenen runossa suven yössä ne sousi Joutsenlaulu oli Valistuksen laulukirjassa 25 Niissä J. N. Vainion toimittamissa ”Valistuksen laulukirjoissa”, jotka pääsen näkemään, ei tällaista ”Joutsenlaulua” ole. Vuoden 1917 8. painoksessa ja vuoden 1945 33. painoksessa on Fredrik August Ehrströmin säveltämä ”Joutsen”, jonka sanoituksena on Johan Ludvig Runebergin runo ”Svanen” Yrjö Veijolan suomentamana. Laulu alkaa: ”Halk’ illan ruskon”. Otto Mannisen kirjoittama runo ”Joutsenet” alkaa: ”Yli soiluvan veen ne sousi”. Tämä runo on yhdistetty suomalaiseen kansansävelmään lauluksi. Se sisältyy esimerkiksi Aksel Törnuddin toimittamaan ”Koulun laulukirjaan”, josta on useita painoksia.Kumpikin laulu sisältyy nuottiin ”Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta” (Tammi, 2008).Otto Manninen on kirjoittanut myös runon ”Joutsenlaulua”. Se...