| V:n 1969 ylioppilaskirjoitusten aineiden aiheet? |
43 |
|
|
|
Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy kirja Ylioppilasaineita 1969, jossa on lueteltu sen vuoden aineiden aiheet. Saat kirjan kotipaikkakunnallesi varaamaalla sen varastosta.https://vaski.finna.fi/Record/vaski.34141?sid=4778093885&sid=4778093885 |
| Saako vuosien 2004-2005 omat aineet jostain luettavaksi. |
63 |
|
|
|
Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivulta selviää, että ei saa. Paperisten koesuoritusten säilytysaika on päättynyt eikä niistä ole enää mahdollista tilata kopioita.Lähde:Todistusten ja koesuoritusten tilaaminen | Ylioppilastutkintolautakunta |
| Kuuluuko nykyään ranskan lisäksi muita romaanisia kieliä suomalaiseen suomenkielisten ylioppilastutkintoon? Jos kyllä, niin minkä laajuisen oppimäärän kokeita,… |
40 |
|
|
|
Ranskan lisäksi viime vuosien ylioppilaskokeissa on ollut mukana espanja (pitkä ja lyhyt), italia (lyhyt) sekä portugali (lyhyt). Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilta löytyvistä tilastoista ei valitettavasti selviä kuin kokeisiin osallistuneiden määrä – ei sitä, kuinka moneen kouluun nämä jakautuvat. Seuraavissa luvuissa ovat mukana kaikki koulut. Tilastoista luvut löytyvät myös eriteltyinä suomen- ja ruotsinkielisten koulujen kesken.Espanja, pitkä oppimäärä (kaikki koulut): kevät 2021: 58 (19 miestä, 39 naista) syksy 2021: 42 (10, 32) kevät 2022: 63 (18, 45) syksy 2022: 39 (10, 29) kevät 2023: 71 (21, 45) syksy 2023: 43 (20, 23) kevät 2024: 92 (36, 56)Espanja, lyhyt oppimäärä (kaikki koulut): kevät 2021: 646 (113, 533) syksy 2021... |
| Käpylän yhteiskoulun ylioppilaat 1974 |
233 |
|
|
|
Matrikkeliin Spes Patriae on vuosittain koottu ylioppilaiden kuvia (niiden, jotka ovat antaneet luvan kuvansa julkaisemiseen) sekä nimiluettelot kyseisen vuoden ylioppilaista. Hain Finnasta vuoden 1974 Spes Patriaen tiedot, lähtisin tutkimaan Käpylän yhteiskoulun ylioppilaita tästä niteestä. Voit katsoa Saatavuustiedoista haluamasi kirjaston kokoelmaa, missä kirja olisi paikalla. Spes patriae. 1974 | Helmet-kirjastot | Finna.fi |
| Montako prosenttia vuonna 1900 syntyneistä suomalaisista kirjoitti ylioppilaaksi? Tai olisiko mistään saatavissa tieto kaikilta vuosilta? |
243 |
|
|
|
Tilastokeskuksella on avoimessa tietokannassaan aikasarja ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrästä vuodesta 1910 lähtien: Ylioppilastutkinnon suorittaneet 1910–2022.
Lähde: Tilastokeskus, Opiskelijat ja tutkinnot, tietokantataulukko 13nc -- Ylioppilastutkinnon suorittaneet, pitkä aikasarja, 1910–.
Valitettavasti aikasarjassa on vain tutkinnon suorittaneiden määrät, ei väestöön suhteutettuja määriä.
Suomen vuosisata -julkaisussa on sivulla 40 kuvio, josta voi tarkastella ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuutta 18-vuotiaasta väestöstä. Ikärajaus on tässä hieman ongelmallinen, sillä monet ovat voineet suorittaa ylioppilastutkinnon hieman myöhemmin:
Vuodesta 1950 lähtien ikäryhmittäisiä tietoja ylioppilastutkinnon suorittaneiden... |
| Kaipaan tietoa / sopivaa lähdettä romaanin taustaksi: Aleksis Kivi oleili tiettävästi joitakin aikoja Kirkkonummella Jorvaksen Masalan tienoilla. Se ilmeisesti… |
177 |
|
|
|
Kirkkonummen aika ei kuulu dokumentoiduimpiin vaiheisiin Kiven elämässä. Kaikki eivät sitä mainitse lainkaan, ja nekin, jotka sitä käsittelevät, sivuuttavat sen varsin niukkasanaisesti. Kiven sairautta ja hoitojaksoja ovat perusteellisimmin käsitelleet Raimo K. R. Salokangas (Aleksis Kiven elämä ja sairaudet : tutkimus Aleksis Kiven sairauksista hänen elämänsä eri vaiheissa) ja Kalle Achté (Syksystä jouluun : Aleksis Kivi psykiatrin silmin), mutta Kirkkonummella oleskelun syyt eivät liittyneet sairasteluun tai toipumiseen, vaan Kiven opinnollisiin pyrintöihin.
"Niin tuli kesä 1857 ja Aleksis oli hyvin tietoinen, että saadakseen ylioppilastodistuksen ja lyyran lakkiinsa, oli ennen kuulustelua saatava tehokkaampaa opetusta. Eräänä toukokuun... |
| Missä ja milloin riemuylioppilasperinne (50 vuotta aiemmin ylioppilaaksi valmistuneet) on saanut alkunsa? |
391 |
|
|
|
Tarkkaa tietoa riemuylioppilasperinteen historiasta ei löytynyt. Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikello on kirjoittanut artikkelin riemuylioppilaista ja riemujuhla-ilmaisusta.
Riemuylioppilaita ja riemujuhlia - Kielikello
Riemu-etuliitettä käytetään myös, kun puhutaan riemumaisterin ja -tohtorin titteleistä. Heidän tutkintonsa suorittamisesta on niin ikään kulunut 50 vuotta.
|
| Minua kiinnostaa vuosittain suoritettujen ylioppilastutkintojen määrä ja naisten osuus ylioppilaista vuosina 1900 - 1907. |
302 |
|
|
|
Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilla ei ole noin vanhoja tietoja, eikä niitä löydy heidän arkistostaankaan. Ylioppilastutkintolautakunnan arkistosta vastattiin, että tiedot saattaisivat löytyä Kansallisarkistossa.
Kirjassa Sivistyksen portti : ylioppilastutkinnon historia (Mervi ja Pekka Kaarninen, Otava, 2002) sivulla 390 on taulukko, jossa on laskettu kahden vuoden ajalta tiedot ylioppilaiden määrästä äidinkielen ja sukupuolen mukaan. Tiedot löytyvät siinä aikaväliltä 1870-1919. Lähteenä mainitaan käytetyn lehteä TIDSKRIFT UTGIVEN AV PEDAGOGISKA FÖRENINGEN I FINLAND, joka löytyy digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmista.
Ylioppilaiden kokonaismäärä jokaiselta vuodelta löytyy kirjan seuraavalta sivulta.
Yritin etsiä tietoa myös ... |
| Milloin kuullun ymmärtämisen koe tuli pakolliseksi osaksi ns. pitkän kielen (yl. englanti, saksa) ylioppilaskokeissa? |
132 |
|
|
|
Ylioppilastutkintolautakunta päätti syksyllä 1971 ryhtyä toimiin, jotta pakollisten kielten vanhamuotoiset kokeet asteittain korvattaisiin uudella koetyypillä, jossa olisi tekstin ymmärtämiskoe, puhutun kielen ymmärtämiskoe ja kirjallisen tuottamisen koe. Uusimuotoinen koe tuli vaihtoehtoiseksi myös lyhyisiin kieliin, aluksi kokeiluna. Ylimääräisissä kielissä uusimuotoinen koe järjestettiin vuodesta 1973 lähtien ranskassa, saksassa ja englannissa.
Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kokeiden suorittaminen oli muutaman vuoden mahdollista vaihtoehtoisilla tavoilla. Vuonna 1974 säädettiin uudenlaiset kielten ylioppilaskokeet kaikille pakollisiksi. Asetuksen mukaan koe sisälsi kielen puheen ja tekstin ymmärtämistä osoittavat osat ja... |
| Miten "ennenvanhaan" n. 1890-1920 -luvuilla päästiin yliopistoon opiskelelmaan, ennen pääsykoeaikoja? |
262 |
|
|
|
Ennen vuotta 1908 Turusta muuttanut Helsingin Yliopisto oli ainoa yliopistomme. Vuoteen 1919 asti yliopisto tunnettiin nimellä Keisarillinen Aleksanterin-yliopisto (Tirronen 2010).
Pääsykokeita ei kysymälläsi ajanjaksolla käytetty, vaan yliopiston kirjoille pääsi, jos oli suorittanut ylioppilastutkinnon. 1919 ylioppilastutkinto siirrettiin yliopistosta lukioihin, eikä todituksellä enää päässyt suoraan yliopistoon (Klinge 1968).
Klinge, Matti. (1968). Ylioppilaskunnan historia 3. Kolmas osa, 1872-1917. Helsinki:WSOY. (s. 170)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.41543
Tirronen, Jarkko. (2010). Turun Akatemiasta Aalto Yliopistoon, teoksessa Yliopistoa etsimässä : johdatus yliopiston ajatukseen. Kuopio:Itä-Suomen yliopiston kirjasto. (s.... |
| HS ke 16.3 2022 50 vuotta sitten-osiossa julkaistiin äidinkielen kokeen aiheet v. 1972. Kirjoitin yo aineeni tuona keväänä aiheesta "Itsekkyys ja terve… |
359 |
|
|
|
Torstaina 26.3.1972 kirjoitetussa ylioppilastutkinnon toisessa äidinkielenkokeessa yksi aiheista oli mainitsemasi Itsekkyys ja terve itsetunto. 16.3. kirjoitettiin ensimmäinen tuon kevään ensimmäinen ylioppilasaine.
HS/Aikakone |
| Minkälainen arvosteluasteikko oli ylioppilaskirjoituksissa käytössä vuonna 1930- luvun alkupuolella? Pääsikö ylioppilaaksi esim. hylätystä suorituksesta… |
174 |
|
|
|
Uusimismahdollisuus oli syksyllä. Arvosteluasteikko oli
Laudatur(L), Cum laude (C ), Approbatur (A), Improbatur (I)
Lähteitä:
https://www.ylioppilastutkinto.fi/tietopalvelut/tietoa-ylioppilastutkin…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvosana
teos: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1326322__Ssivistyksen%20p… Kaarninen, Mervi: Sivistyksen portti: ylioppilastutkinnon historia |
| Onko suomenkielisessä ja ruotsinkielisessä ylioppilastutkinnossa vastaavat pisterajat ja vastauskriteerit poislukien edellisten kielten tutkinnot? Eli saako… |
207 |
|
|
|
Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilla https://www.ylioppilastutkinto.fi/ on kattavasti tietoa ylioppilastutkinnosta ja sen suorittamisesta.
Missään kohtaa sivuilta en löytänyt mainintaa, että suomenkielisten ja ruotsinkielisten tutkintojen pisterajat tai vastauskriteerit poikkeaisivat toisistaan.
Lautakunnan yhteystiedot: p. 0295 338 200 ja sähköposti lautakunta@ylioppilastutkinto.fi, jos haluat kysyä asiasta tarkemmin.
Tässä myös tutkintolautakunnan kokoonpano https://www.ylioppilastutkinto.fi/tietopalvelut/tietoa-ylioppilastutkinnosta/lautakunnan-kokoonpano. |
| En tiedä mistä koulusta kirjoittanut ylioppilaaksi enkä tarkkaa vuotta. Löydänkö jostain nimellä onko ylioppilas ? |
2873 |
|
|
|
Vuodesta 1958 lähtien on ilmestynyt matrikkeli nimeltä Spes Patriae, jossa on valokuvat vuoden ylioppilaista (niistä, jotka ovat antaneet luvan kuvansa julkaisemiseen), sekä nimiluettelo vuoden ylioppilaista kirjan lopussa.Tämä kirja on siis henkilöhakemisto (matrikkeli), jonka eri vuosikerrat löytyvät mm. kirjaston Helmet -luettelosta. On kuitenkin hyvä muistaa, että sekä tämän kirjasarjan että muista mahdollisista lähteistä löytyneiden henkilötietojen käyttämistä rajoittaa henkilötietolainsäädäntö.
Monet eri tahot, joissa henkilötietoja käsitellään, esim. Suomen Sukututkimusseura, muuttavat nyt käytäntöjään uuden tietosuojalainsäädännön mukaisiksi (mm. Tietosuojalaki, ks. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181050 sekä Euroopan... |
| Mistä oman yo-aineen saa luettavaksi? |
481 |
|
|
|
Kannattaa kääntyä ylioppilastutkintolautakunnan puoleen. Sen sivuilla osoitteessa https://www.ylioppilastutkinto.fi/tietopalvelut/tutkimusluvat kerrotaan, että heidän arkistossaan on aineistoja vuodesta 1970 alkaen. Koesuorituksia tosin kerrotaan varastoitavan vain pieni satunnaisotos, mutta asiaa voi toki kysyä. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.ylioppilastutkinto.fi/yhteystiedot/kanslian-henkilokunta. |
| Ylioppilaskirjoitukset. Taltioidaanko koesuoritukset? Jos, niin kauaksi ja kuinka vanhoja? |
805 |
|
|
|
Ylioppilastutkintolautakunnasta kerrottiin, että paperisista YO-kokeista säilytetään aina kolme edellistä tutkintokertaa. Sähköisistä ylioppilaskokeista voi tällä hetkellä kopiot kaikista kokeista (alkaen syksystä 2016).
Lisätietoa vanhojen koesuoritusten tilaamisesta löydätte Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta kohdasta ”todistukset ja koesuoritukset”.
Ylioppilastutkintolautakunta . Todistusten ja koesuoritusten tilaukset https://www.ylioppilastutkinto.fi/asioi-verkossa/todistusten-ja-koesuoritusten-tilaukset
Ylioppilaslautakunta https://www.ylioppilastutkinto.fi/ |
| Olen kirjoittanut ylioppilaaksi -75 Helsingissä. Äidinkielen aineet on kuulema arkistoitu. Voisiko omiani mistään löytää? |
1485 |
|
|
|
Ylioppilastutkinnon vanhimpia (1974-1974) koesuorituksia säilytetään Kansallisarkistossa.
Tätä uudempaa aineistoa säilyttää ylioppilastutkintolautakunta. Aineiston käyttöön liittyy rajoituksia.
Ylioppilastutkintolautakunnan yhteystiedot ovat:
Käyntiosoite: Suvilahdenkatu 10 B, 00580 Helsinki
Puhelinvaihde: 0295 338 200, klo 8-16.15
Lähteet:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Ylioppilastutkintolautakunta#Yliop…
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Ylioppilastutkintolautakunta#Yliop…
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=530FD5D90DF07…
|
| Kuinka suuri osa 1950-luvun alkuvuosina syntyneistä suomalaisista suoritti ylioppilastutkinnon? Oliko merkittävää vaikutusta ylioppilaiden osuuteen… |
1952 |
|
|
|
1970-luvun alkuvuosina ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä lisääntyi nopeasti. Ikäluokittain tarkasteltaessa 50-luvun alussa syntyneistä kirjoitti ylioppilaaksi noin joka viides, mutta vuosikymmenen puolivälin paikkeilla syntyneistä jo joka neljäs.
Koko väestöstä ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä oli vuonna 1970 kohonnut 5,4%:iin (1950 vastaava luku oli 2,5%, 1995 jo 21%). Kotipaikka oli merkittävä koulutustasoon vaikuttava tekijä: tutkinnon suorittaneet asuivat etupäässä kaupungeissa, joiden väestöstä 7,9% oli ylioppilaita - maalaiskunnissa heitä oli vain 2,7%. Ylioppilaista asui kaupungeissa peräti kolme neljäsosaa.
Lähteet:
Mervi ja Pekka Kaarninen, Sivistyksen portti : ylioppilastutkinnon historia
Elävänä syntyneet... |
| Mistä voisin löytää kevään 1978 matematiikan pitkän oppimäärän ylioppilaskokeen? |
1412 |
|
|
|
Vuosittain ilmestyvästä ylioppilaiden kirjasta Spes patriae löytyvät ylioppilastutkinnon tehtävät. Kirjasarja on Pasilan kirjaston varastossa, sitä ei lainata, mutta koetehtävistä voi ottaa kopion.
|
| Kuinka suuri osa 1945-49 syntyneistä eteläpohjalaisista kävi keskikoulun tai ainakin osan siitä, ja montako prosenttia vain kansakoulun? Entä kuinka suuri osa… |
1170 |
|
|
|
Vuoden 1970 väestölaskennan mukaan (Osa 7A, SVT C:104) 20-24 -vuotiaiden (syntymävuodet 1946-1950) ikäryhmästä 29 % oli suorittanut ylioppilastutkinnon ja 20 % keskikoulun.
Vaasan läänin seutukaava-alueella vastaavat luvut olivat yo-tutkinto 37 % ja keskikoulu 22 %.
Muun, lähinnä yleisivistävän, koulutuksen osuus oli 7 %.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
