Luin Tsernobyl Ydinkatastrofin historia kirjan. Onnettomuus tapahtui huhtikuussa 1986 jolloin nelos reaktori räjähti. Kirjassa kerrottiin että onnettomuuden… |
262 |
|
|
|
Tšernobylin kolmesta vahingoittumattomasta reaktorista kaksi ensimmäistä, jotka sijaitsivat kauimpana räjähtäneestä nelosreaktorista, otettiin uudelleen käyttöön jo vuoden 1986 puolella, syyskuun lopun ja marraskuun alun välisenä aikana. Täsmällinen ajankohta vaihtelee hieman lähteestä riippuen. Commercial Nuclear Power 1987 -luettelon mukaan ykkösreaktori käynnistettiin 1.10., kakkonen 6.11. - Reaktorit poistettiin käytöstä vuosina 1991 (2.), 1996 (1.) ja 2000 (3.).
Reaktorit sijaitsivat vieretysten varsin lähellä toisiaan: ykkös- ja nelosreaktorin välillä ei ole etäisyyttä paljon puolta kilometriä enempää. Hyvän havainnollistuksen reaktorien keskinäisestä sijainnista saa satelliittikuvasarjan Nuclear - 25 years of satellite imagery over... |
Löytyykö jostain laskelmaa elinkaarensa loppuun tulleen ydinvoimalan käytöstäpoiston kustannuksista? |
185 |
|
|
|
Ydinvoimalan käytöstäpoiston kustannuksiin vaikuttaa mm. laitoksen koko. Iiro Lalu on käsitellyt asiaa laajasti diplomityössään "Ydinvoimalaitosten käytöstäpoiston kustannukset" (2020), linkki: https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/160776/Diplomity%C3%B6%20Iiro%20Lalu.pdf?sequence=1&isAllowed=y |
Kauhuelokuvat kuten 'Prophecy' vuodelta 1979, ja 'The Host' vuodelta 2006 näyttävät eläimiä joista on mäkeen heitettyjen saasteiden tai kemikaalien seurauksena… |
185 |
|
|
|
Aika vähän löysimme tietoa tällaisista hirviömäisistä eläinmutanteista. Tsernobylin ydinvoimalan ympäröimä alue lienee yksi maailman saastuneimpia ja nimenomaan siellä tutkijat ovat havainneet eläimissä erilaisia mutaatioita, myös etsimäsi kaltaisia hirviömäisiä mutaatioita vastasyntyneillä eläimillä. Ilmeisesti tosin vaikeat mutaatiot eläimillä usein aiheuttavat sen, että tällaiset eläimet eivät elä kovin pitkään syntymänsä jälkeen. Näin ollen tällaisia kauhuelokuvien kaltaisia hirviömutantteja ei juuri tule oikeassa elämässä vastaan. Sen sijaan vähäisempiä mutaatioita, esimerkiksi värityksessä, on elinkelpoisilla yksilöillä tavattu enemmän.
Verkkolähteitä:
https://www.thoughtco.com/chernobyl-animal-mutations-4155348
https://www.dw.com... |
Etsin kirjaa, jossa kerrotaan ydinvoimasta, mielellään Thoriumiin liittyen. |
146 |
|
|
|
Teoksessa Ydinvoima ja innovaatiot (2008) käsitellään myös toriumia (s. 23-27). Kirjan saatavuus selviää Vaskista https://vaski.finna.fi/Record/vaski.631957 mutta se on luettavissa myös PDF-muodossa Energiateollisuus ry:n verkkosivuilla https://energia.fi/files/276/ydinvoima_ja_innovaatiot.pdf
|
Luin jostain että uutta energiaa ei voi luoda, ja että maailmassa olevat energiat pysyvät aina vakiona. Tällöin ei myöskään ydinvoimalat luo uutta energiaa,… |
624 |
|
|
|
Kyllä se pitää paikkansa. Energian määrä suljetussa järjestelmässä - jollainen myös maailmankaikkeutemme fyysikoiden näkemyksen mukaan on - energiaa ei synny eikä katoa, se vain muuttaa muotoaan tavoilla, jotka eivät aina ole arkijärjellä helposti havaittavissa.
Ydinvoimala hyödyntää atomiytimien sidosenergiaa sitä vapauttamalla, jolloin osa atomien massasta muuttuu hyödynnettäväksi energiaksi. Tuo ihmisen käyttöön vapautuva energia on siis ollut koko ajan olemassa toisessa muodossa, uutta on vain sen olomuoto.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
Etsin Olli Ainolan artikkelisarjaa, joka käsitteli ydinvoimalahankkeita, ja joka julkaistiin Helsingin sanomien kuukausiliitteessä joskus 80-luvulla. Mistä sen… |
552 |
|
|
|
Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä ilmestyi vuonna 1986 Olli Ainolan artikkeleja, jotka käsittelivät Suomen ensimmäisiä ydinvoimalahankintoja.
“IVO väisteli viimeiseen asti venäläistä voimalaa” ja “Kekkonen puhui TVO:lle ydinvoimalan Ruotsista”. Helsingin Sanomien kuukausiliite Huhtikuu 1/1986, s. 29-39.
Lähteet:
http://www.ennenjanyt.net/2006_2/jensen.html#_edn3
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/yhtei/pg/sunell/mitensuo.pdf
Helsingin Sanomien Kuukausiliite säilytetään ilmestymisestä vuodesta 1983 lähtien Pasilan kirjastossa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1610806?lang=fin
|
Hyvä vastaanottaja, pohdimme tuossa taannoin, kuinka paljon olisi maksanut Olkiluoto 3:sta Helsingin Energialle rakennettu kaukolämpöputki (=uuden reaktorin… |
973 |
|
|
|
Emme löytäneet varmaa tietoa, jonka mukaan Olkiluoto 3:sta olisi suunniteltu kaukolämpöputkea Helsingin Energialle. Helsingin Energiasta emme myöskään saaneet vahvistusta asiaan.
Tässä keskustelussa mainitaan kaukolämpöputken rakentamisesta Olkiluodosta Helsinkiin: "Kaukolämpöputki Helsinkiin maksaa kuitenkin Helenin ja Pöyryn arvioiden mukaan kaksi miljardia..."/Piia J. Häkkinen
http://greenpeace.cc/finland/2010/01/13/onko-uusiutuva-energia-liian-ka…
Aika ajoin on ollut puhetta kaukolämpöputken rakentamisesta Loviisan ydinvoimalasta. Loviisan Sanomissa julkaistussa artikkelissa on arvioitu, että kaukolämpötunnelin ja –putkiston rakentaminen Loviisasta Helsinkiin maksaisi noin 10 miljoonaa euroa/kilometri eli noin 700 miljoonaa euroa.... |
Voitko kerro minulle ydinvoimasta? |
688 |
|
|
|
Ydinvoima on yksinkertaistetusti sanottuna energiantuotantotapa, jossa atomien ytimiä hajottamalla tai yhdistämällä saadaan energiaa. Fissio eli ytimien hajottaminen on tapa, jolla ydinvoimaloissa uraanista tai plutoniumista saadaan energiaa. Ydinvoimalan toiminnasta syntyy radioaktiivista ydinjätettä. Suomessa mielipiteet ydinvoimasta vaihtelevat: toiset kannattavat sitä energiamuodon halpuuden ja vähäisten hiilidioksidipäästöjen vuoksi, kun taas toiset vastustavat sitä ydinvoimaan liittyvien turvallisuusriskien ja hyvin pitkään radioaktiivisena pysyvän jätteen vuoksi
Ydinvoima on sen verran laaja aihe, ettei tässä ole oikein mahdollisuutta kertoa siitä kattavasti. Siksi annankin tässä alla sinulle linkkejä sivustoilla, joista voit lukea... |
Lämpötilan vaikutus vesieliöihin ydinvoimalan jäähdytysvesien vaikutukset uudempaa aineistoa 1990 alkaen |
965 |
|
|
|
Kirjamuotoista aineistoa, joka näyttäisi vastaavan kysymykseen suoranaisesti, löytyy varsin vähän. Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyi seuraavat viitteet:
-Tekijä(t): Jumppanen, Kyösti Nimeke: Ydinvoimalan jäähdytysvesien vaikutuksista Olkiluodon lähivesien veden laatuun ja biologiseen tuotantoon vuosina 1979-1991 / Kyösti Jumppanen Julkaistu: Turku : Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, 1992 Ulkoasu: (65, [2] s.) : kuv., kartt. ; 21 cm Sarja: (Julkaisu / Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, ISSN 0357-5349 ; 78) Aineisto: kirja ISBN: 951-9348-49-2 (nid.)
-Nimeke: Sedimenttiselvitys Kymppivoima oy:n Elimäen voimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten... |